24

VIIMEINEN

2015/08/31

Tänään on elokuun viimeinen päivä. Samalla on viimeinen työpäiväni tänä vuonna. Olo on haikea, mutta samalla odottava. Syksy tuo tullessaan paljon kaikkea uutta ja erilaista.


Arki muuttuu täysin ja se jännittää hurjan paljon. Muutos pelottaa. Aina. Rutiinit muuttuvat, enkä aamuisin lähdekään tuttuun paikkaan, jossa on tutut ihmiset ja totutut rutiinit. Rakennan syksyn arkeni itse aikatauluja myöden.

Ajatus syyskuun aamuista kutkuttaa. Yhden päätöksen olen aikatauluihini tehnyt - aamuisesta metsälenkistä en tingi. Haluan nauttia lähellä olevasta luonnosta ja kerrankin aamuisista hetkistä, kun ei ole kiire lähteä mihinkään. Tottaki käyn edelleen koululla, mutta pääsääntöisesti aamut ovat vapaita. Teen myös paljon projekteja tulevien kuukausien aika, mutta uskon saavani niihin uskomattomasti lisävirtaa metsäpolulta. Sitäpaitsi, ei ole mitään niin ihanaa kuin vapaana juokseva koira, happirikas ilma ja syksyinen metsä.

Nautinnollista elokuun viimeistä päivää,
Jutta

14

VANHAN LUNDIAN KUNNOSTUS

2015/08/30

Lastenhuonepostaukset jatkuvat. Tällä kertaa muutamia kuvia siitä, miten uudistimme varastosta löytyneen Lundia hyllyn lastenhuoneeseen sopivaksi. Hyllyn on joku aiempi asukas sahannut kahtia, joten meiltä löytyy hyllyn osia enemmänkin. Lisäksi varastossa on yksi kokonainen (pilkkomaton) hyllykkö, joka odottelee vielä toistaiseksi ehostusta.
Jos joku olisi viisi vuotta sitten sanonut, että haluan kotiini tämän Lundian Classic -hyllyn, en olisi uskonut. Jossakin vaiheessa tämä klassikkokaluste koki inflaation ja lähestulkoon aina se yhdistettiin varastohyllyksi. Sellaisena se palveli viime kodin edellistä asukastakin. Hän ei halunnut niitä aikanaan mukaansa ja ajattelin, että jääköön vain sinne varastoon, siihen on helppo laittaa tavaroita järjestykseen. Alkuun ei tullut mieleenkään kantaa hyllyjä sisälle. 

Jossakin vaiheessa kuitenkin toimme yhden mustan hyllyn osan olohuoneeseen, josta sen saatatte muistaakin. Kyseessä on siis täysin sama hylly, mutta uuden värin myötä se sai arvoisensa uuden elämän! Vai mitä olette mieltä, kannattiko poistaa vanhat maalit ja uudistaa vanha klassikko?

Suloista sunnuntaiaamua,
Jutta

14

INSPIRAATIOTA UUTEEN KOTIIN

2015/08/29


Tein kokonaan uuden inspiraatiokansion uudelle kodille ja sen suunnitelmille. Kansio pitää sisällään fiiliskuvia ja pieniä ideoita, joita voisi jalostaa tulevaan kotiimme sopivaksi. Olen jotenkin ihan ihmeissäni tästä tunteesta, sillä nyt...
1. Kalusteet - kaikki valmiitkin kalusteet ovat oikean kokoisia tilaan (ne eivät ole liian pieniä)! Toisaalta joudumme laittamaan kiertoon osan nykyisistämme, jotka eivät sinne kertakaikkiaan mahdu.
2. Tila - joudun pohtimaan täysin erilaisia ratkaisuja, sillä nyt kotimme on hyvin avara ja korkea. Tulevassa kodissa huoneet ovat pieniä ja erilaisia tiloja ja nurkkia on enemmän.
3. Verhot - meillä ei ole ainoitakaan verhoja tällä hetkellä, emmekä sellaisia myöskään omista. Uuden kodin ikkunat kaipaavat eteensä kuitenkin jotakin.
4. Kattovalaistus - ei, meillä ei ole ainoatakaan kattovalaisintakaan, sillä nykyisessä kodissamme kaikki on integroituna (pl. pöytä yms valaisimet).
5. Tyyli - se on aivan jotakin muuta, mitä nykyinen kotimme edustaa. Ja tärkeintä on minusta tehdä koti rakennusta ja sen tyyliä kunnioittaen. Sisustusta myöden.

Uusi koti tuo mieleeni iloisen huvikummun, jossa villasukat on eriparia keskenään ja aamukahvit juodaan rennosti terassilla. Tuosta kodista huokuu jo kuistilta alkaen iloinen fiilis, ollen samalla seesteinen ja rauhallinen. Ulkoverhous on vaaleansininen ja pihapiiri tuntuu olevan piilossa kaikelta. Vaikka oikeasti emme ole kaukana mistään.

Tuleva kotimme on rakennettu 80 -luvulla ja tätä vuosikymmentä ja sen tyyliä tullaan varmasti myös näkemään sisustuksessamme ja muissakin remonttiratkaisuissa. Ei siten, että asunto palautettaisiin tuolle vuosikymmenelle, mutta parhaita ideoita ja pieniä juttuja aion ehdottomasti hyödyntää! Puutalorakennus on myöskin tunnelmaltaan toisenlainen kuin vanha tehdas, jotenkin nyt se tuntuu äärettömän hyvältä. Lämpimältä ja kodikkaalta. Eniten taidamme kuitenkin nyt innostua omasta pihasta. Se tuo arkeen ja kotiin aivan uudenlaisen ulottuvuuden.

Mitä kasarijuttuja sinulle tulee mieleen sisustuksen saralla? Onko suosikkeja tai inhokkeja?
Venetsiatuolit on nyt ainakin ensialkuun löydettävä jostakin (kuka on muka innoissaan) :D.
Leppoisaa lauantaita,

13

AAMUN AJATUS

2015/08/28


Luin tällä viikolla loistavan kirjoittajan, Juha Vuorisen, ajatuksia erilaisista sanoista. Laittoi miettimään elämää. Vai mitä mieltä olet vaikkapa näistä?

- - -

ELÄMÄN TARKOITUS 
Olla ihan sikaonnellinen = henkinen autonomia.

KIIRE 
Merkki siitä, että on syöksymässä hirmuvauhtia yhä kauemmas oikeasta onnellisuudesta.

KOHTAAMINEN 
Ei ole koskaan sattuma.

IHMISYYS 
Pirullinen tapa oppia inhimillisyyttä, sillä lähtökohtaisesti emme ole ihmisinä oppimassa henkisyyttä, vaan olemme henkisiä olentoja, jotka ihmisenä olemisen kautta ovat oppimassa inhimillisyyttä.

- - -

Ja aion niin tilata tuon kirjan (Maltan mieleni, 2015), koska tämä syksy on omistettu minulle itselleni. Vain ja ainoastaan omalle hyvinvoinnilleni. Tänään on viimeinen perjantai töissä tänä vuonna. Sen jälkeen on virallisesti syksy ja jatkan opintojani täysipainoisesti. 

Olen sikaonnellinen. Toivottavasti sinäkin olet.
Nautitaan elokuun viimeisestä viikonlopusta!
Jutta

6

KOULULAISEN TYÖPISTE / DIY

2015/08/27


Kun uudistimme lastenhuoneen seinäpinnat, freesasimme samalla myös kaikki kalusteet. Koululaisen huoneeseen haluttiin tuoda leikkimielisyyttä ja seesteisyyttä värien ja kalusteiden avulla. Kokonaisuudessaan löysin mielestäni valtavan hyvät sävyt, jotka sopivat keskenään yhteen paremmin kuin uskalsin edes ajatella. Ja koska kyse on meistä - halusimme tehdä tilaan myös jotakin sellaista, mitä ei ole missään muualla. Siksi rakensimme tilaan täysin uuden kalusteen.

Kohta jo kymmenvuotias jalkapalloilusta innostunut poikamme on ehdottomasti sitä mieltä, että parasta koko huoneen muutoksessa oli uusi tee-se-itse-koulupöytä. Pöytäidea syntyi itseasiassa hetken mielijohteesta ja onnistui kyllä lopulta yli odotusten. Nyt pöytä toimii läksyjen tekopaikkana ja samalla myös hauskana sisustuselementtinä. Ja tärkeimpänä juniorin mielestä tietenkin oli se, että maaliin saa ihan oikeasti potkia palloa. Itse toteutimme pöydän maalaamalla vanhan Ikean pöytälevyn samalla sinisellä, kuin toinen liukuovistakin on. Jalat rakensimme puusta (mies teki, minä suunnittelin) ja verkko hankittiin Toys R Us -liikkeestä kymmenellä eurolla. Kokonaisuudessaan hintaa ei pöydälle juuri kertynyt, ja vaikka levy oltaisiin ostettu tätä varten, olisimme jääneet mielestäni hyvin kohtuullisiin valmistuskustannuksiin. Ohjeet pöydän rakentamiseen ja verkon kiinnitykseen löydät täältä.

Samalla kunnostettiin vanha puinen pinnatuoli, joka ei ollutkaan itseasiassa kovin helppo homma. Työtunteja ei lasketa (niitähän muuten kului!), mutta lopputulos oli vaivan arvoinen. Vanhoja maalikerroksia oli tuolissa useita ja välissä vielä lakkapintaakin. Mutta huh, nyt se on valmis. Pääset lukemaan vinkit ja ohjeet pinnatuolin kunnostukseen tältä sivulta.

Tuoli oli muutoksen keskellä jonkin aikaa myös keittiössä säilytyksessä ja ai että miten tykästyin tuohon sävyyn myös alakerrassa. Tekisi mieli uudistaa alakerrankin keittiötuoleista pari, mutta luulen etten ihan heti lähde samaan hiomisrumbaan uudelleen. Mutta uuteen kotiin tätä sävyä varmasti tullaan myös käyttämään. Ja kalusteethan lastenhuoneesta lähtevät ehdottomasti mukaan :)

Mitäs pidätte tästä koululaisen työpisteestä ja sävyvalinnoista?

Jutta


14

LOGOJUTTUJA

2015/08/24

On pakko jakaa teille tämä ilo! Pääsin toteuttamaan upeaan beauty of life -blogiin uuden logon. Tarkoitus oli löytää sopivan simppeli, bloggaajaa ja itse blogia symboloiva kuvake, jota pääsääntöisesti käytettäisiin kuvissa vesileimana. Vaikka olen höyhensarjalainen näissä hommissa, on pakko myöntää, että onnistuin mielestäni todella hyvin tuomaan esille bloggaajan tyyliä ja tunnelmaa.
 
Sydämellinen nainen kauniin blogin takana, sopivasti yksinkertainen, mutta todella ainutlaatuinen. Näistä ajatuksista lähti hahmottumaan uusi logo. Oletan onnistuneeni työssäni myös bloggaajan itsensä mielestä, ainakin näin voisi tästä postauksesta ja sen kommenteista helposti lukea ;).
 
Mukavaa maanantain iltaa,
Jutta 

6

VANHAN KORKKITAULUN UUDISTUS / DIY

2015/08/23


Muistatteko vielä nämä vanhat korkkitaulut, joihin nastoilla kiinniteltiin tärkeitä muistettavia juttuja?  Meni monia vuosia kun näitä ei näkynyt missään. Nyt korkki on ottanut uudelleen tuulta alleen ja monesta liikkeestä löytyykin uusia hurmaavia muistitauluja sopuhintaan. Useilta kuitenkin löytyy näitä vanhoja tauluja myös varastoiden kätköistä, kuten meilläkin kävi. Nappasimme vanhan korkkitaulun isämme piharakennuksen varastolta ja uudistimme kuluneen taulun maalaamalla sen Liitu -maalilla koululaisen huoneeseen. Sävy (X385 Monsuuni) valikoitui tietysti kalusteiden mukaan, sillä uudistimme hyllyjä ja tuoleja samaisella vaalean vihreällä sävyllä. Väri on myös sama, joka on käytössä Lundian System laatikoissa, jolloin saimme onnistuneesti koottua kalusteita ja pienesineitä yhteneväiseksi sävyjen avulla. 

Olin alkuun aika skeptinen siitä, voiko Liitu -maalia tosiaan käyttää myös korkille... Mutta ei auttanut muu kuin testata ja ryhtyä tuumasta toimeen! Ja tottahan se on, nyt taulu toimii muistilappujen ja lukujärjestyksen kiinnityspaikkana heti huoneeseen astuttaessa. Hauskaa kuitenkin on se, että tauluun on mahdollista kirjoittaa asioita myös liidulla ja pyyhkiä vanhat jutut helposti pois. 

Maalattu muistitaulu näyttää todella freesiltä ja on entistäkin monikäyttöisempi. Jos haluat ryhtyä samaan projektiin, käy ihmeessä lukemassa ohjeet ja vinkit vanhan korkkitaulun maalaamiseen Tikkurilan maalausideoita sivustolta. Sieltä löytyy myös jokaisen työvaiheemme kuvat selkeyttämässä asiaa. 

Mukavaa sunnuntain iltaa sinulle!
Jutta

46

UUSIA TUULIA / UUSI KOTI

2015/08/22

Olen hyvin vahvasti tunneihminen ja yhä enemmän vuosi vuodelta myös äärimmäisen spontaani erilaisten ratkaisujen suhteen. Toisinaan se kauhistuttaa, mutta useimmiten se antaa itselleni energiaa. Paikoillaan tallaaminen ja elämän odottaminen tuskastuttaa minua. En jaksa useinkaan murehtia elämää kovin pitkälle (välillä sekin olisi paikoillaan, mutta hyvin on pärjätty tähänkin saakka). Luotan siihen, että asiat tapahtuvat aina tietystä syystä. Elämäni aikana olen tehnyt äkkinäisiä ratkaisuja, mutta toisia taas harkinnut vimmatusti. Haluan uskoa siihen, että siivet kantavat ja vievät eteenpäin. 

Arjessa spontaani luonne tuo mukanaan erilaisia, jopa naurettaviakin asioita; saatan nousta yöllä piirtämään ideoita paperille, sillä en jaksa odottaa aamuun. En suunnittele kovin monia arjen asioita etukäteen, vaikka tiedostan sen helpottavan varmasti moniakin kiemuroita. Saatan aamulla laittaa rokin soimaan ja tanssia valtoimenaan ympäri asuntoa. Samaa tekee myös lapseni. Toisena aamuna olen hiljaa, enkä puhu mitään. Silloin ei huvita. 

Kun teemme rakaisuja arjessa, ne syntyvät usein hetken mielijohteesta. Päätöksiä ei toki viedä ainoastaan tunteen voimalla päätökseen, mutta sillä tavoin kaikki ideat ovat saaneet alkunsa. Spontaanin luonteen hyviä puolia on ehdottomasti se, ettei elämään jaksa kyllästyä. Olemme perheenä melkoinen sakki. Kaikista järkevin ja ajattelevaisin on ehdottomasti mieheni. Mikäli vain minä päättäisin asioistamme, olisi elämämme ollut aika hulvatonta, eikä millään muotoa järkevää tai etukäteen suunniteltua. Mies on se, joka pitää jalat maassa, vaikka meissä on myös toki samaa arjen hulluutta havaittavissa.

Kulunut viikko on tuonut mukanaan erään päättömän ratkaisun ja muutoksen. Olemme tehneet tarjouksen unelmien kodista. Ja se on nyt hyväksytty. Varsinaisesti meillä ei ole mitään syytä tai tarvetta muuttaa. Kaikki on hyvin. Mutta tuli todella vahva tunne. Jo aiemmin keväällä se iski. Selailimme alkuvuoden evakkoasumisen aikana jo jonkin verran lähellä olevia myytäviä kohteita. Enkä oikein osaa selittää edes miksi... Sitten tuli viime keskiviikko ja tapahtumaketju alkoi vyöryä...

Keskiviikkona: Lähetän sähköpostin miehelleni, jossa suurilla kirjaimilla otsikkokenttään oli kirjoitettu "PEKKA! SE ON TÄSSÄ. KATSO TÄMÄ, TÄÄ ON UNELMA". Viestin sisältöön en innostukseltani ehtinyt kirjoittaa mitään, vaan liitin vain linkin myynti-ilmoitukseen. Soitin heti välittäjälle, joka oli vain paria tuntia aiemmin laittanut kohteen verkkoon.

Torstaina: Olimme yksityisnäytöllä kyseisessä kohteessa. En ollut edes sisällä asunnossa kun sanoin, "tämä on koti".

Perjantaina: Selvitimme realiteettejä ja käytännön asioita (mies selvitti ja laski, minä piirsin uutta keittiötä ja avasin lukemattomia kertoja kohteen pohjapiirroksen koneen ruudulle...).

Maanantaina: Kävelimme jälleen kerran (en kehtaa kertoa kuinka monetta kertaa) asunnon takapihan puolelta iltalenkin ja koitimme kurkistella pihapiiriin. Suunnittelimme miten hienoa olisi laajentaa tuo terassa tuplakokoiseksi.

Tiistaina: Teimme ensimmäisen tarjouksen. Joku muukin halusi tämän kodikseen ja teki myös tarjouksen.

Keskiviikkona: Asunnossa oli ensinäyttö ja me korotimme tarjoustamme.

Eilen: Saimme onnitteluviestin, jossa kerrottiin myyjän hyväksyneen tarjouksemme. Kiljahtelemme ja pompimme kotona tasajalkaa, avasimme kuoharipullon illalla.

Nyt: Olemme fiiliksissä ja samaan aikaan toteamme ääneen olevamme äärimmäisen hulluja. Saimme kotimme juuri valmiiksi. Uusi koti vaatii suurella kädellä remonttia. Ja tämä nykyinen koti... Siitäkin olisi luovuttava. Apua. 

Olemme tehneet kolme vuotta töitä asuntomme eteen ja tämä paikka on valloittanut sydämemme. Rakkaus tätä asuinpaikkaa kohtaan ei ole laantunut, päinvastoin. Uusi kotimme sijaitseekin vain 200 metrin päässä nykyisestä. Muuttomatka on lyhyt ja kaikki tutut ympyrät pysyvät samana. Tärkeintä on, että tuli se tunne. Tunne oli niin vahva, että sitä oli pakko kuunnella. 

Emme etsineet juuri tällaista asuntoa, millainen uusi kotimme on. Emme juuri siltä vuosikymmeneltä, emmekä erityisesti sen kokoista (pienempää kuin nykyinen). Rakastuimme silti. Ensisilmäyksellä. Ja vain sillä tunteella on merkitystä. Siskoni kysyi minulta tuntuuko haikealta luopua tästä nykyisestä. Minun oli pakko vastata ettei oikeastaan juuri lainkaan. En rakasta näitä seiniä, enkä erityisesti juuri näitä kyseisiä neliöitä. Rakastan paikkaa, jossa asumme ja aluetta, joka meitä ympäröi. Uusi kotimme on tässä samassa paikassa, takapihan portista on suora pääsy tutulle metsäpolullemme, joka vie tutuille kallioille. Uuden kodin ikkunasta näkyy tämän tehtaan kello tuolla tornissa. Olemme edelleen täällä. Kotona. Saamme ympärillemme vain uudet seinät ja pienen pihan. 

Ja ei - tätä ei suunniteltu tapahtuvaksi juuri nyt - mutta kaikella on aikansa ja paikkansa. Nyt on muutoksen aika. Edessä on isoja asioita ja ensimmäisenä tulisi laittaa nykyinen kotimme myytäväksi. Jos siis tiedät, jonkun joka on etsinyt uutta kotia juuri täältä - kannattaa vinkata asiasta! Toivoisimme saavamme tänne onnellisen pariskunnan tai pienen perheen, joka rakastuu tähän alueeseen yhtä kovasti kuin mekin. Ja erityisesti toivomme, että uusille asukkaille tulisi se tunne, johon itsekin tässä kodissa rakastuimme aikanaan.

Jutta


12

LASTENHUONEEN MUUTOS / OSA 1

2015/08/21


Lastenhuoneen muutos oli monivaiheinen ja sisälsi myös pieniä yllätyksiä. Koska huoneessa tehtiin paljon tuunaus- ja kunnostustöitäkin, ajattelin jakaa nyt koko jutun useampaan postaukseen.

Suurin muutos tapahtui ehdottomasti kuitenkin seinien suhteen. Vanha aikansa elänyt lasikuitutapetti jäi vain muistoksi kaikkine kohokuvioineen, kun tasoitimme jokaisen seinäneliön Tikkurilan Presto tasoitteella. Presto osoittautui aiemmin makuuhuoneen osalta äärimmäisen käteväksi, ja tästä syystä käytimme telattavaa tasoitetta myös tässä muutoksessa. Ehkä monikin teistä on joskus nähnyt (tai ainakin kuullut) että lasikuitutapetti on äärimmäisen hankalaa irroittaa seinäpinnoilta. Poistoon olisi mennyt ikuisuus. Tai ainakin puoli ikuisuutta.

Kokosimme seinien muutoksesta myös lisämateriaalia, ja seinäprojekti kokonaisuudessaan löytyykin täältä. Tikkurilan kotimaalarit sivustolla on havainnollistettu kaikki työvaiheemme kuvina ja lisäksi annettu käteviä vinkkejä vastaavan projektin parissa painiville. Jos siis mietit, voitko piilottaa sen ruudullisen hirvitystapetin helposti - käy ehdottomasti nappaamassa vinkit talteen! 


Seinä maalattiin tasoituksen jälkeen Remontti-Ässällä kulutusta ja hankausta kestäväksi. Täydellinen harmaan sävy löytyi Deco Grey -värikartasta (sävy nro 1944), jossa on 94 hurmaavaa harmaata. Remontti-Ässä on muuten loistava seinämaalivalinta lastenhuoneeseen, sillä maali toistaa värit kirkkaina ja pinta kestää toistuvaa puhdistamista.

Voin sanoa olevani äärimmäisen tyytyväinen niin tasoitettuun pintaan kuin itse sävyynkin. Jos (ja kun) joskus vielä maalaan harmaalla, käytän tätä ehdottomasti uudelleen! Yllä olevissa kuvissa huomaa muuten hyvin, miten sävy muuntautuu eri valoissa. Harmaan sävyn valitseminen ei tosiaankaan ole kaikista helpointa, ja nyt kun sopivan neutraali löytyi (ei siis liian kylmä, eikä lämmin) - en tosiaan päästä tätä koodia käsistäni. 

Pirteää perjantain iltaa jokaiselle, täällä avataan kohtapuoliin kuoharipullo tänään toteutuneen unelman kunniaksi. Siitä lisää varmasti myöhemmin :)

Jutta

PS. Jos olet malttamaton, ja haluat nähdä lisää kuvia koko huoneesta, löydät ne Tikkurilan sivuilta jo nyt, klik!

24

MUSTA KEITTIÖ / KOKEMUKSIA

2015/08/18

Muutama sananen siitä, mitä mieltä olen mustasta keittiöstä puolen vuoden käytön kokemuksella. Plussia ja miinuksia löytyy kumpaakin. Siitäkin huolimatta valitsisin kyseisen mallin ja värin edelleen.

Puhtaanapito / Mustan keittiön armottomin puoli on ehdottomasti sormenjäljet. Tähän varauduin jo tosin ennen valintaa ja se ei tullut yllätyksenä. Oikeastaan voisin sanoa, että jälkiä pitää pyyhkiä harvemmin mitä kuvittelin. Parhaaksi puhdistusaineeksi olen käytössä kokenut Kiillon laminaattisuihkeen. Tämä on ainoa, joka ei jätä mikrokuituliinalla pyyhkiessä jälkiä, ja poistaa samalla kuitenkin rasvaiset jäljet. Muut puhdistussuihkeet ovat toki poistaneet rasvatahrat, mutta mustalla pinnalla puhdistusaineesta jäävät pyyhintäjäljet eivät ole kovin mukavia. Pyyhin laatikostojen ovia kerrasta kolmeen kertaan viikossa. Aikaa tähän kuluu noin viisi minuuttia kerrallaan, eikä minusta ole kovin paha ponnistus. Puhtaanapitoa helpottaa myös vetimettömyys. Olisi varmasti tuplatyö puhdistaa jäljet jokaisen vetimen ympäriltä, eikä pyyhkiminen olisi lainkaan näin nopeaa.

Kyllästyminen /  Vaikka mietin melko paljon alkuaikoina sitä, alkaako musta keittiö harmittamaan ensimmäisten viikkojen ja kuukausien jälkeen - en ole huomannut moista. Itseasiassa tähän kyseiseen tilaan valkoinen tuntuisi nyt kovin persoonattomalta ja se sulautuisi ehkä jopa liikaa valkoiseen taustaansa.

Ulkonäkö / Ulkonäöllisesti musta keittiö tuo tilaan ryhdikkyyttä. Keittiömme koostuu pääosin laatikostoista, jotka sopivat mustien ovien taakse hienosti. Sanoisin, että valitessa tummempaa sävyä, suosisin edelleen mahdollisimman vähän näkyviä saumoja ja rajoja. Kvikin mallistosta päädyimme itse valitsemaan laatikostojen sisään sisälaatikot, jotka taas tuovat mukanaan myös käytännöllistä säilytystilaa suurten laatikkojen sisään. Näin yleisilme pysyy kuitenkin vähäeleisenä ja selkeänä.

Vaikka siis miinuspuoliakin löytyy (lähinnä tuo pyyhkiminen saattaisi olla sellainen) niin tähän kotiin en osaisi enää valita muunlaista ratkaisua. Meinasin olla julkaisematta koko tekstiä, sillä jostakin syystä nämä kuvat puuroituivat/rakeutuivat tuodessani ne tänne bloggerin puolelle. Mutta menkööt. Ehkä kuitenkin nämä auttavat hahmottamaan sitä miltä kokonaisuus näyttää.

Iloista tiistain iltaa,
Jutta

12

TERVETULOA PARVEKKEELLE

2015/08/17

Parveke. Voisin kuvailla tätä monitoimitilana, joka on toiminut koko kesän erilaisten DIY -juttujen ja remppahommien työmaana. Sen on myös tällä hetkellä näköinenkin. Ennen kuin syksy on virallisesti täällä, lupaan syväpuhdistaa koko parvekkeen ja öljytä kertaalleen lattiat ja itsetekemämme lepotuolin. Sitä ennen kuitenkin haluan näyttää teille, miltä vanha tehdasmiljöö näyttää parvekkeeltamme käsin.
Vaikka asumme keskellä luontoa ja 50 metrin päässä liplattaa järvi, on sisäpihamme tunnelma aika erilainen kuin tuolla porttien ulkopuolella. Jos jotakin rakastan, on se tämä asuinpaikka. Littoinen - paikka, joka on monelle vieras, mutta paikka johon on todella helppo rakastua jo ensinäkemältä. Metsää, vettä, laitureita, kallioita... Silti koululle on vain puoli kilometriä, kaupalle 200 metriä, bussipysäkille 100 metriä ja Turun keskustaan 8 kilometriä. Aika huikea paikka!

Jutta

29

YLLÄTYSKALUSTE KOULULAISELLE / DIY

2015/08/12

Jaiks, se onnistui. Lisää juttua tulossa huoneesta, mutta piti jo päästä näyttämään tämä. Sain lunastettua itselleni juuri "maailman paras äiti -tittelin" tällä idealla. Sillä ensimmäinen toive koululaisemme huoneen muutoksesta oli, että siellä saisi potkia palloa. Nauroin ajatukselle ensin ääneen, mutta peruin nauruni ja lähdin kehittelemään ajatusta hieman pidemmälle. Oli muuten suu muikeana kun juniori palasi kotiin ja avasi silmät astuessaan uuteen huoneeseensa viikonloppuna. Ja se on ihan totta, täällä saa nyt luvan kanssa potkia palloa maaliin. Rankkaripilkkukin on lattiaan kiinnitetty ja pienet harjoittelukartiot kikkailuiden avuksi asetettu. Ulkopallolla ei täällä tosin tälläkään hetkellä saa potkia, mutta kikkapallolla se on nyt vihdoin sallittua :)

Suurin kiitos toteutuksesta kuuluu miehelle, joka jälleen toteutti päähänpistosta syntyneen kalusteidean. Taisi hän itsekin olla tästä melko innoissaan (sanoi nimittäin toteuttavansa nyt omia lapsuuden haaveita omasta huoneestaan). Ollaan me melkoinen tiimi - vaikka itse toteankin ;) 

Ohjetta tulossa pöydästä lähiaikoina!

Jutta

2

MELKOINEN PÄIVÄ!

2015/08/11

Sunnuntaina vietettiin Åblogien (Turun alueen sisustus- ja lifestylebloggareiden ryhmä) järjestämää Blogikirppistä. Paikkana toimi upea miljöö Liedon vanhalla Meijerillä. Tänä(kin) vuonna aurinko helli meitä ja päivä oli kaikinpuolin onnistunut. Ja mikä parasta - paikanpäälle lähdettiin täyden auton kanssa ja kotiin palattiin pienen pussukan kera. Eli tavara liikkui oikein mukavasti. Samoin kävi viime vuonna, joten tätä tapahtumaa oli varmasti odotettu myös kirppisvieraiden keskuudessa. Yhteensä väkeä olikin päivän aikana vieraillut meijerillä yli neljä tuhatta (!!!).




Vaikka olin luvannut itselleni olla ostamatta mitään muista pöydistä... En voinut vastustaa Fallen For And Old Chair blogin myyntipöydän upeaa Susanna Vennon graafista taulua. Teos odotteleekin nyt tuossa olohuoneen seinustalla nojailemassa ja kovasti on pohdinta päällä minne tilaan se parhaiten kodissamme kävisi. Tästä taulusta tulette aivan varmasti kuulemaan lisää myöhemmin!

Kiitos äidilleni ja siskolleni myyntiavusta, kiitos koko myyjäporukalle ja järjestäjätiimille. Ja aivan erityisen iso kiitos teille, jotka tulitte paikanpäälle tekemään päivästä huippumenestyksen. Ensi vuonna uudelleen! ;)

Kaikki postauksen kuvat on ottanut Kalle Mäkelä. Kiitos näistä! Oman kamerani jätin suosiolla kotiin, sillä odotetusti sen kantaminen mukana olisi ollut turhaa siinä ihmisvilinässä myyntipöydän takaa.

Oikein iloista tiistain iltaa Verkarannasta,
Jutta

22

MUUTO GROOVE - MARMORIRAKKAUTTA

2015/08/06


Voiko olla kauniimpaa käyttöesinettä kuin tämä? En usko. Sain jo aikaa sitten ihanan yllätyksen, joka sisälsi marmorisen pannunalusen. Niin nätti, että näyttää yksinäänkin keittiössä huikean hyvälle. Muuton yksinkertainen Groove -alunen on painava kuin mikä, mutta palvelee tarkoituksessaan loistavasti. Mietin, että tämähän toimisi myös olohuoneen sohvapöydälle tuikkujen alle tai vaikkapa yöpöydälle pieniä koruja varten aluseksi. Käyttötarkoituksia ja paikkojahan löytyy.


Voiko käyttöesineisiin rakastua?

Jutta
ps. Kiitos ihana Anne tästä yllätyksestä - I´m in love <3

6

TASKU

2015/08/05

Joskus vain ne pienet yksityiskohdat ovat parhaita (tai ehkä jopa ihan aina). Puuhailen lastenhuoneen yksityiskohtien parissa ja en malttaisi odottaa sen valmistumista. Vielä muutama päivä ennen kuin juniori palaa kesälomareissultaan kotiin. Siihen saakka - viilaan näitä kuin viimeistä päivää. Toivottavasti huoneen muutos on onnistunut kaikinpuolin myös asujan itsensä mielestä. 






Ja koska lapseni on onnistuneesti löytänyt myös blogini netin ihmeellisestä maailmasta ja silloin tällöin käy täällä vilkuilemassa, niin en voi millään pilata yllätystä paljastamalla valmiita kuvia huoneesta ennen kuin hän on itse sen nähnyt. Joten malttakaahan vielä... ;) Tulossa on aivan varmasti  toivotut ohjeet DIY -liukuovien tekoon ja koko muutos monien postausten ja kuvien muodossa. Tästä tulee niin minun lempihuoneeni kodissamme!!!

Aurinkoa keskiviikkoosi,
Jutta

10

DENIM

2015/08/04

Jos joku juttu iskee tällä hetkellä enemmän kuin muut - on se farkunsininen ja farkkukankaat noin ylipäänsäkin. Olen kehitellyt päässäni miljoona DIY -ideaa, joissa käytetään vanhoja farkkuja. Suurella todennäköisyydellä innostuksen jälkeisen seulan läpi toteutukseen pääsee kuitenkin vain harvat ja valitut tee-se-itse-projektit. Tässä niistä ensimmäinen... 

... Eikä taatusti viimeinen! Odottelen maalin ja liiman kuivumista parhaillaan, ja uusi entistä tyylikkäämpi kello saadaan toivottavasti seinälle tämän viikon aikana. Muita farkunsinisen ystäviä?

Kivaa tiistain iltaa,
Jutta

14

OSOITE VAIHTUU!

2015/08/03

Ei kestänyt kuin vajaa kolme vuotta hankkia oma domain. Kun aikanaan perustin blogin, en millään tapaa ajatellut kuinka merkittävä asia tuo nimi ja domain onkaan. Mitä pidemmälle tämä harrastus on vienyt mukanaan, sitä enemmän ihmettelen miten ihmeessä valitsin osoiteriville sellaisen pitkän ja "epämuistettavan" rimpsun. 

Ensin itseasiassa koko blogini oli nimellä Dream Tomorrow - Live Today (joo - tiedän, ihan kaameeta). Melko nopeasti lisäsin vielä tuohon nimihirviön lisäosaksi nykyisen blogin nimen / Projekti Verkaranta. Kuinka helppo ja mieleenpainuva, eikö? :D 

Kului vuosi, toinen ja kolmas. Muistin jälleen pitkään ajatuksissa olleen homman. On pitänyt niin monta kertaa tuo jo tehdä, mutta aina olen siirtänyt tai unohtanut koko asian. Mutta nyt viikonloppuna ryhdistäydyin. Ei vienyt edes tuntia, niin domain oli hankittu ja asetukset laitettu kuntoon. Samalla innostuin hieman siistimään tuota vasenta laitaa ja avasin alasivut JUTTA K, BLOGI ja OTA YHTEYTTÄ. Nämä sivut on olleet joskus aiemminkin julkisia, mutta jossakin vaiheessa piilotettu ja muuttanut muotoaan. 

Kun löydän itse uuden blogin, etsin aina vaistomaisesti palkkia, jossa olisi se pieni esittelyteksti bloggaajasta ja aiheista, joita sivusto pääasiassa käsittelee. Vaikka teen näin muiden blogeissa, en silti ole huomannut että sellainen mahdollisuus puuttuu itseltäni. Nyt alasivut on jälleen auki ja tänne ensikertaa (ja miksei teille aiemmillekin lukijoille!) saapuvat näkevät nopeasti mistä on oikein kyse ja kuka täällä oikein kirjoittaa. 

Jos joku tökkii muutoksien jälkeen ruudun siellä puolen, annattehan palautetta. Omalla selaimellani kuvakkeiden pitäisi nyt siirtyä oikeisiin paikkoihin ja some-ikonien viedä teidät suoraan klikkaamalla oikeaan paikkaan. Toimiiko?

Niin, ja sitten se tärkein; mikäli edelleen haluat kulkea matkassani mukana,
päivitäthän uuden osoitteen lukulistoillesi: www.projektiverkaranta.fi KIITOS!

Jutta

Jos muuten olet aikeissa tehdä saman itsellesi - löydät seikkaperäiset ja selkeät ohjeet oman osoitteen luomiseen Beauty Of Life blogista, klik. Koska S on jo tehnyt tämän hyvin helpoksi, en lähde itse kokoamaan ohjeita erikseen asian tiimoilta :)
 

oblik. © All rights reserved · Theme by Blog Milk · Blogger