Top Message

www.oblik.fi

KUVIA PAIKALLISELLE SISUSTUSLIIKKEELLE


Sain loppusyksystä kivan työprojektin, jossa pääsin kuvaamaan turkulaiselle Handmade by KOTONA sisustusliikkeelle kuvia heidän tuotteistaan. Olen tutustunut Piaan jo useampi vuosi sitten, silloin hän ompeli tuotteita vielä kotonaan ja myynti tapahtui lähinnä facebookin kautta. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon, mutta yksi asia on pysynyt: rakkaus ompeluun, käsitöihin ja mustavalkoiseen värimaailmaan. Pia valmistaa omin käsin kodin tekstiileitä, joita on myynnissä paitsi erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea, myös hänen omassa kivijalkaliikkeessään, joka sijaitsee Forumissa (Linnankatu 11). Samassa paikassa sijaitsee nykyään myös Pian työhuone, jossa tuotteet valmistuvat. Kivaa tässä työkeikassa oli se, että sain vapaat kädet tuotteiden stailaukseen. Ei siis haettu perinteisiä tuotekuvia vaan nimenomaan kuvia eri tuotteista miljöössä.

Ihastuin itse näitä kuvatessa pehmeisiin ja jokseenkin jopa hämyisiin kuviin, sillä tuotteet itsessään ovat skarpin ilmeen omaavia (niin värin, kuin kuosien muotokielensä vuoksi). Tätä skarppia ilmettä oli hauska hieman rikkoa ja tuoda tuotteet pehmeiden sävyjen keskelle utuisen tunnelman syliin. Ah, oli pakko jakaa osa kuvista myös teille, sillä minusta näistä tuli aika kivat!




Viimeisessä kuvassa itsesuunniteltuja kortteja telineeseen on asettelemassa yrittäjä itse. Nostan Pialle suuresti hattua ja kunnioitan periksiantamattomuutta ja sisukkuutta kivijalkaliikkeen parissa. Tänä päivänä (ja etenkään Turussa keskustan remontin vuoksi) ei ole ihme, että monet myymälät ovat joutuneet joko muuttamaan tai sulkemaan ovensa kokonaan. Elävä ja monipuolinen katukuva kuitenkin tarvitsee Pian kaltaisia yrittäjiä, jotka kokevat kivijalkaliikkeiden arvokkaan merkityksen koko kaupungille. Mitä olisikaan kaupunki ilman yhtäkään putiikkia tai pienyrittäjän persoonallista liikettä? Jos keskustassa torin ympärillä olisi vain megamarket ja muutama suuri ketjuliike? Ei kovin inspiroivalta ja idylliseltä minusta...

Ja tästä syystä kannustankin teitä hankkimaan tänä(kin) jouluna lahjat mieluiten paikallisilta yrittäjiltä. Näin jokainen meistä voi auttaa kaupungin palvelutarjontaa pysymään monipuolisena ja kattavana. Itse ostin kuvausten jälkeen muutamia joululahjoja läheisille. Omaan kotiin päätyi näiden lisäksi uusi vohvelikankainen saunasetti ja käsipyyhkeitä. Kiitos Pia ja kaikki kivijalkaliikkeiden yrittäjät - olette kullanarvoisia meille kaikille <3.

Jutta

ps. Pian tuotteita löydät tosiaan myymälästä, mutta osa niistä on nähtävillä myös hänen sivuillaan. Uusimpia juttuja löytyy myös somesta, joten käy ottamassa seurantaan @handmade_by_kotona

INSPIRAATIO: ARKKITEHTOONINEN HELMI

Tällä viikolla pääsin stailaamaan kotia, joka sai inspiroitumaan aivan valtavasti! Olen todella oikeutettu siitä, että pääsen työssäni näkemään niin monia asuntoja, taloja ja sisustuksia - koteja. Jokaisesta niistä löytyy lähes poikkeuksetta jotakin inspiroivaa. Toisinaan se on jokin sisustuksellinen yksityiskohta, tekstiilien käyttö, sävyjen harmonia, arkkitehtooninen ilme tai vaikkapa poikkeuksellinen tyyli, joka heijastaa asujiensa persoonaa. Nautin siitä, että näen niin erilaisia koteja ja eri budjetilla tehtyjä kokonaisuuksia. Tämä on muodostanut itselleni ideapankkiin ihan valtavan "varaston" ja pystyn inspiroitumaan monesti niistä pienimmistäkin asioista. Yksikin pieni idea, värisävy, tunnelma tai yksityiskohta saattaa saada aikaan laajemman ajatusjuoksun. 

Ja sitten on niitä koteja, jotka lumoaa täysin! Tämä on minusta poikkeuksellinen onnistunut esimerkki siitä, miten arkkitehtuuri, ikkunoista avautuvat näkymät ja sisustus on saatettu yhteen viimeistäkin detaljia myöden. Materiaalit, tyyli, uniikit ratkaisut ja tilojen toimivuus on kokonaisuutena suorastaan häikäisevä! Tämän jopa hieman maskuliinisen ja charmikkaan kodin halusin tallentaa myös tänne blogiin. Muistoksi ja arkistoon itselle, mutta inspiraatioksi myös teille. Nyt kannattaa ottaa hyvä asento nojatuolissa tai sohvan nurkassa. Suosittelen lämpimästi pysähtymään näiden kuvien äärelle ja tutkimaan millaisia ideoita, tuntemuksia tai yksityiskohtia sinä näissä näet. 


Pitkät leveät ikkunat tekevät olohuoneeseen suuren taideteoksen, joka elävöittää tilaa ihanasti - luonnonvalon runsaudesta puhumattakaan! Terassin puolella ikkunat ulottuvat katosta lattiaan, joka saa aikaan tunteen vielä entistä avarammasta tilasta. Tämän talon arkkitehtuuriin ja tyyliin sopi fantastisesti suuri olohuoneen, keittiön ja ruokailutilan yhdistelmä. Vaikka tila on suuri, se on saatu rytmitettyä loistavasti mattojen ja kalusteiden avulla, joiden mittasuhteet ovat juuri täydelliset tilan kokoon ja muotoon nähden. 

Kaikki huoneet yhdistyvät toisiinsa näyttävästi betonilattian ja akustoidun katon ansiosta. Puuta tässä kodissa on käytetty myös upeasti aina väliovista wc-kalusteisiin ja seinäpaneeleihin saakka. Maalatut seinäpinnat ovat kaikki lämpimän sävyisiä, joka saa kokonaisuuden asettumaan balanssiin tuoden tiloihin lämminhenkistä ja helpostilähestyttävää fiilistä. Voin kuvitella, että jo pelkkä seinien sävyn muuttaminen valkoiseksi saisi tilan huomattavasti kolkomman ja askeettisemman oloiseksi. Pieniä valintoja, mutta erittäin olennaisia tunnelman kannalta.


Ehkä sinäkin inspiroidut toteuttamaan kotona jonkin sisustuksellisen idean tai muutoksen näiden pohjalta... Se voi olla vaikkapa viherkasvien asettelu tai valaisimien käyttö olohuonetilassa osana sisustusta. Mikä tahansa pienikin idea ja sen jalostaminen omaan kotiin sopivaksi saattaa ratkaista pitkään mielessä pyörineen asian tai synnyttää aivan uuden ahaa-elämyksen. 

Ja ainahan ideoita ei tarvitse tuoda omaan kotiin. Kauniiden sisustuskuvien, yksityiskohtien ja arkkitehtuurin katseleminen on myös elämys sellaisenaan. Ja myös silloin, vaikkei itse voisi kuvitella asuvansa samankaltaisessa kodissa. Taitoa on nähdä kauneus monenlaisessa tyylissä ja tunnelmassa.

Kuvat: Aki Aro, Photoworks
Stailaus: Jutta Karihtala
Kotia välittää: Maija Maunula, Bo LKV

Inspiroivin terveisin,
Jutta

PS. Tämä Raisiossa sijaitseva koti ilmestyi myyntiin tänään ja lisää kuvia näet täältä. Kannattaa tsekata myös pohjaratkaisu, joka on äärettömän toimiva!

TALOUS JA YRITTÄJYYS: RISKIT


Huh! Miten paljon luvattu jo otsikossa... On siis neljännen talousteemaisen jutun aika! Olette pitäneet tosi paljon näistä jutuista ja olen saanut niistä poikkeuksetta vain positiivista palautetta. Ihan mahtavaa! Talousteeman jutut eivät ole siis missään nimessä mitään oppikirjamaisia fraaseja, vaan omia kokemuksiani ja tapojani tehdä asioita. Koska raha, talous ja yrittäjyyden riskit ovat edelleen maassamme erittäin hankalasti käsiteltävä aihe, olen päättänyt kantaa oman korteni kekoon puhumalla niistä avoimesti.

Yrittäjyys mahdollistaa mielettömän määrän ihania asioita. Upeita projekteja, joustavuutta, mielenkiintoisia ihmisiä ja erittäin paljon mukavia kohtaamisia. Samaan aikaan on kuitenkin myös se toinen puoli, josta tulee olla valmis luopumaan yrittäjyyden kynnyksellä. Varmuus ja säännöllisyys (ehkei aina, mutta aika usein kyllä). Tänään keskitymme aiheeseen: taloudellinen epävarmuus ja siihen varautuminen. Toimin itse yksityisyrittäjänä, joten tähän saakka olen ollut taloudellisesti vastuussa vain itsestäni (ja perheestäni). Asialle saadaan jälleen lisää näkökulmia, jos yrityksesi taloudellisella tilanteella ja meneillään olevilla projekteilla on vaikutusta myös jonkun toisen perheen jääkaapin sisältöön. Olen ostanut ulkopuolisia palveluita toisinaan muilta yrittäjiltä, mutta se on ihan eri asia kuin olla vastuussa työntekijöistä... Tästä syystä keskityn nyt vain niihin kokemuksiin ja asioihin, jotka olen ottanut huomioon yrittäjänä, jolla ei ole ulkopuolista työvoimaa palkkalistoilla.

Palkkatyön yksi etu on tietysti melko säännölliset ja varmat tulot. On palkkapäivä, jolloin lähtökohtaisesti palkan pitäisi kilahtaa tilille ja siitä on vähennetty puolestasi verot ja kaikki palkan sivukulut. Saat palkkalaskelman tiedoksi jo hieman etukäteen ja tiedät toki jo valmiiksi kuinka paljon suurinpiirtein sitä rahaa olisi tässä kuussa (tai tulevassa) käytettävänä. Yrittäjänä tuota varmuutta on toisinaan ollut ikävä, muttei liikaa. Olen ollut onnekas, että tähän sakka on mennyt ihan kivasti. Ei säännöllisen tasaisesti, mutta lopulta tulot on tasaantuneet pidemmän aikajakson vertailussa.


Jos kaikki menee kuin Strömsössä...


Yrittäjänä laskutat asiakkaalta tehdyn työn ja mahdollisen arvonlisäveron sen päälle. Koko raha kilahtaa tilille ja hurraa huudot raikuvat! Tämän jälkeen tulee osata laittaa sivuun "sinulle kuulumattomat" rahat jotka verottaja tai muu taho laskuttaa sinulta tässä tai ehkä seuraavassa kuussa (yrittäjyyden kuluista kerroin aiemmin täällä). Lisäksi jos ajattelit pitää vuoden aikana lomaa, pitää se "lomarahakin" tuosta jemmata etukäteen sivuun. Silloin kun et oikein voi laskuttaa ketään jos et kenellekään myös mitään aio tehdä. 

Kaikki menee ihan kivasti niin kauan kun kaikki etukäteen sovitut työt toteutuvat ja vieläpä alkuperäisessä aikataulussa... Jos asiakkaasi on ostanut sinulta koko talon sisustussuunnittelun ja varaat sille kalenterista aikaa reilusti yhteen kuukauteen, on aika pyllystä jos projekti siirtyykin puolella vuodella tai peruuntuu kokonaan. Jää työ tekemättä, lasku lähettämättä ja nopealla aikataululla varattuja aikoja ei välttämättä pystykään tehokkaasti täyttämään. Nämä ei kuitenkaan aina ole edes asiakkaasta kiinni (talofirma menee konkurssiin, asunnossa selviää alkumetreillä niin suuria ongelmia, ettei remonttiin ryhdytä, asiakkaan elämässä tapahtuu suurempia ja oikeasti tärkeämpiä muutoksia tvs...).

Entä jos asiakas ei maksa laskuja ajoissa?


Toinen merkittävä riski on se, maksaako asiakkaasi lähettämäsi laskut ajoissa. 16 kuukauden täysaikaisen yrittäjyyden aikana olen ollut viisi kertaa siinä tilanteessa, että laskua ei olla maksettu ajoissa ja olen joutunut pohtimaan mitenköhän tässä käy. Lopulta kaikki ovat maksaneet... Pisin "perintäaika" kesti kolme kuukautta. Se on aika pitkä aika olla ilman niitä rahoja, joita olit laskenut käyttäväsi jo paljon aiemmin. 

Ensimmäisen maksun venymisen yhteydessä päätin, että jatkossa en aloita yhtäkään työtä ilman että olen laskuttanut siitä edes jonkin osan. Jaan laskut yleensä kahtia (pienimmissä laskutan koko summan kerralla) ja loppuosan laskutus tapahtuu kun työ on tehty. Joitakin poikkeuksia toki on, mutta noin niinkuin yleisesti toimin näin. Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että yrittäjä maksaa verot ja muut maksut siitä huolimatta maksaako sitä omaa laskuaan ajoissa tai ehkä lainkaan. Kulut siis juoksee ja tilin saldo vain vähenee. Jos jemmassa ei ole tarvittavaa määrää euroja, jää laskut maksamatta, mutta myös myös perheen ruokaostokset ostamatta ja auto tankkaamatta. Tästä syntyy stressiä ja stressi vähentää työkykyä/-tehoa merkittävästi. Tästä syystä: älä laske kaikkea yhden laskun varaan!


Entä jos sairastun?


Riskinä näen myös sen, olenko jatkuvasti sataprosenttisesti työkuntoinen. Entä jos sairastun viikoksi ja työt jää tekemättä (kop kop, vielä ei ole pidempiä jaksoja ollut). Hurja juttu olisi myös pidempiaikainen vakava sairaus tai vaikkapa jokin suurempi leikkaus. Ei ole ketään, joka tuuraisi, etkä siis voi myöskään laskuttaa. Jos aikataulut on jo lähtökohtaisesti todella tiukat, ei tällaisille yllättäville asioille ole juuri lainkaan sijaa, sillä siinä menee sitten koko tulevan kuukauden deadlinet plörinäksi. Näitä varten maksan toki vakuutuksia, mutta tilanne ei kuitenkaan ole ihan sama ja karenssit vielä päälle. Taloudellisia riskejä on toki myös monia muitakin. Suurimpana tietysti se, onko töitä ylipäänsä tässä kuussa, seuraavassa tai vaikka puolen vuoden päästä. Jo viikon vatsatauti olisi sellainen, joka näkyisi isona miinuksena tilillä. Ja tuohon ei juuri vakuutukset auta, vaan työt on siirrettävä ja laskujen lähettäminen tietysti samalla kertaa.

Paljonko nostan laskutetuista töistä yksityiskäyttöön ja paljonko jää säästöön?


Jotta ensimmäisestä vuodesta (joka on ehkä se kaikista epävarmin kun tietoa työllisyystilanteesta tai asiakkaista ei vielä ole) voisi selvitä mahdollisimman vähillä hikikarpaloilla, olisi hyvä osata laittaa rahaa sivuun jo heti ensimmäisestä laskutetusta saatavasta alkaen. Kuinka paljon, on jokaisen oma asia, mutta itse olen pyrkinyt siihen, että nostan laskutetuista summista n.30-40% henkilökohtaiselle tilille käyttööni. Lopuista maksan yrityksen kuluja ja veroja + jätän hiukan sivuun tulevia maksuja ja mahdollisia tyhjempiä kuukausia ja tulevia lomia varten. Viime vuonna nostin keskimäärin omaan käyttööni n. 2000-3000 euroa kuussa. Omasta käytöstä maksan sitten muut kuin yrityksen laskut ja esimerkiksi asuntolainan + kaikki juoksevat menot.

Olen kyllä välillä nostanut enemmänkin "palkkaa" eli toiminimiyrittäjänä yksityisottoja. Tästä kuitenkin olen laittanut rahaa sivuun erilaisiin säästökohteisiin (mm. eläkesäästöt, rahastot, lapsen säästöt, tilisäästöt). Omana periaatteenani yritykseen liittyvissä raha-asioissa on, että rahaa pitäisi olla ylimääräisenä jatkuvasti ja samantien käytettävissä noin kahden kuukauden menojen verran. Alkuun pidin enemmän, sillä epävarmuus tulevista töistä oli suurempi. Säästöt mahdollistavat sen, että jos joku tosiaan ei maksa sitä laskuaan ajoissa tai joku projekti menee sivu suun, en ole samantien niinsanotusti pississä. Lisäksi äkillisiä kodin menoja varten jemmaamme molemmat puskuria pikkuhiljaa yhteiselle tilille. Meidän perheen raha-asioista ja niiden jakamisesta kerroin jonkin verran aiemmin täällä.

Kahden kuukauden menot saattaa kuulostaa joistakin hurjalta, mutta hurjempaa on se, jos sitä puskuria ei ole lainkaan ja alvit + ennakot + vakuutukset yms. tupsahtaa eteesi maksettavaksi, eikä ole mistä maksaa.... Tai että seuraavan kuukauden iso projekti peruuntuu, eikä tiedossa ole kuin jokin pieni projekti seuraavaan kuuhun.


Vaikka avasinkin nyt ehkäpä sitä yrittäjyyden epäseksikkäämpää puolta, oli minusta ihan paikallaan kertoa myös tästä. Olen mielestäni yrittäjänä antanut todella positiivisen ja innostuneen kuvan koko hommasta ja se ei missään nimessä ole tarua! Vaikka yrittäjyyteen liittyy riskejä, en näe tällä hetkellä mitään mahtavampaa kuin sen, että saan tehdä tätä jokaisena päivänä. Myös työsuhteessa olevana on olemassa riskejä, kuten nyt vaikka YT-neuvottelut tai palkanmaksun viivästyminen. Joskus olen jopa ajatellut yrittäjänä riskieni olevan pienemmät siinä suhteessa, että "työnantajia" on minulla useampia. Jos joku yritys ei pystykään jatkamaan yhteistyötä, maksamaan laskua tvs, niin en ole sen yhden kortin varassa. Silti olisi aika tekopyhää puhua vain onnistumisista ja niistä kivoista jutuista, joita yrittämiseen liittyy. Siksi halusin kirjoittaa myös riskeistä.

Jos riskit realistisesti tiedostaa ja niihin varautuu itselle sopivimmalla tavalla, olet puolittanut mahdollisuutesi epäonnistua siitä ensimmäisestä kuopasta! Yrittäjyydestä haaveilevia kannustan siis istumaan alas joksikin aikaa ja listaamaan myös nämä asiat itsellesi selvästi, jotta ne eivät tule yllätyksenä. Parasta on, jos riskit eivät koskaan konkretisoidu, mutta kuten me kaikki tiedämme, elämässä ei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan. Kuopista pääsee nopeammin ylös jos tietää miten kiivetä ja osaa ennakoida edes hiukan miten sinne on mahdollista pudota. 

Tsemppiä tähän päivään ja viikkoosi <3
Jutta

Aiemmat talousteeman jutut löydät kootusti täältä.

10 PARASTA ASIAA KOTONA TYÖSKENTELYSSÄ


Kotona työskentelyssä on lukuisia hyviä puolia. Rakastan tehdä töitä rauhassa ilman keskeytyksiä ja ympärillä olevaa puheensorinaa. Olen tehnyt vuosien aikana töitä myymälässä, omassa työhuoneessa ja myös avokonttorissa. Ihailen ihmisiä, jotka pystyvät sulkemaan kaiken muun ulkopuolelle töitä tehdessä, itse en valitettavasti lukeudu näihin ihmistyyppeihin. Keskittymiskykyni on suoraan sanottuna melko surkea ja keskeytyksen jälkeen minun on vaikeaa saada nopeasti kiinni siitä jutusta, mitä olin ennen keskittymisen herpaantumista tekemässä. Tästä syystä on parasta, että nykyisin pystyn työskentelemään kotitoimistolla osan työviikostani. Keskimäärin teen töitä täällä 2-3 päivää viikossa + liian usein myös asiakaspäivien jälkeen iltaisin. 


Kotona työskentelyn plussat

  1. Kotona pystyn keskittymään työntekoon paremmin, kun saan olla hiljaisuudessa. Tasainen taustamelu ei häiritse, mutta puheensorinassa minun on vaikea pitää fokus - erityisesti kirjoittaessa.
  2. Voin määritellä aikataulujani joustavammin ja laittaa vaikka pyykki- tai tiskikoneen pyörimään kun aloitan puhelinpalaverin. 
  3. Minun ei tarvitse lähteä erikseen työpaikalle. Tämä on ehdottomasti suurin plussa. Ja säästää myös monesti paljon aikaa + vaivaa.
  4. En maksa työhuoneesta erillistä vuokraa. Olen toisinaan harkinnut erillisen toimiston vuokraamista, sillä kotona työskentelyyn liittyy myös haasteita (työn ja vapaa-ajan erottaminen esimerkiksi...). Toistaiseksi koen kuitenkin kotona työskentelyn olevan järkevämpää.
  5. Voin juoda aamukahvin rauhassa ja laittaa taustalle sillä hetkellä eniten inspiroivaa musiikkia. Aamut ovat parhaita musiikin kanssa!
  6. Käytän koirat usein lenkillä vasta kun olen tehnyt hetken töitä. Näin saan aloitettua aikaisemmin, mutta pidettyä ensimmäisen tauon jo aamupäivän aikana. Ulkoilu keskellä työpäivää on parasta!
  7. Kun valmistan lounasta, teen ruokaa samalla perheelle valmiiksi iltapäivää varten. Näin säästyy reippaasti arvokasta yhdessäolon aikaa iltapäivästä. Saatan tosin vastapainoksi ottaa illalla vielä hetkeksi työasiat pöydälle - erityisesti silloin kun muut lähtevät harrastustensa pariin.
  8. Työhuoneeni on juuri sellainen, joka inspiroi minua. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että juuri nyt ei ihan, mutta visio on olemassa. Aikaa ei vielä ole ollut työhuoneen pieneen freesaukseen ja se saattaa hyvinkin siirtyä syksymmälle mökkikauden jälkeiseen aikaan. 
  9. Kaikki tavarat ovat aina yhdessä paikassa. Mieheni tekee jonkin verran myös etätöitä ja huomaan, että aika usein joku kansio, tekninen väline tai muu tarvittava juttu on jäänyt työpaikalle. Uskon, että minulle kävisi samoin jos olisi erillinen toimisto ja kotona kuitenkin osa töistä. 
  10. Saan olla kotona kun lapsi lähtee kouluun ja pääsee sieltä kotiin. Vaikka kuudesluokkalainen ei enää tarvitse äitiä ruoan lämmittämiseen tai harvemmin myöskään läksyissä auttamiseen, on se kuitenkin iso plussa, että yksinoloa ei ole jokaisena arkipäivänä niin paljoa. 



Olen mielestäni erittäin etuoikeutettu, että saan tehdä töitä kotona. Silloin kun en ole kotitoimistolla, olen stailauskohteissa, asiakkaiden luona tai heidän asioitaan hoitamassa muualla. Nekin päivät ovat tärkeitä. Uskoisin nimittäin tulevani "mökkihöperöksi" jos en tapaisi työviikon aikana muita ihmisiä. Kotona kun kuitenkin tulee oltua aikalailla hiljaa ja täysin omassa yksinäisyydessään. Erillinen työhuone on minulle tärkeä, enkä oikein osaa vetäytyä läppärin kanssa esimerkiksi olohuoneeseen. Työhuonetta ei meillä kotona käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen (paitsi, että kaapissa on myös muuta tavaraa). Tämän koen tosi tärkeäksi jutuksi. Ja myös sen, että saan vedettyä oven perässäni kiinni kun lopetan työnteon. Edellisessä kodissa työpiste sijaitsi yläkerran aulassa ja kuljimme makuuhuoneeseen aulan kautta. Huomaan, että tämä erillinen huone on itselleni parempi järjestely. Työasioita kun en halua nähdä tai miettiä siinä vaiheessa kun olen kömpimässä sänkyyn nukkumaan. Muuten kyllä pidin paljon tuostakin työtilasta.

Onko siellä ruudun puolella muita, jotka teette töitä kotona? 
Olisi kiva kuulla, mitä plussia ja miinuksia kotona työskentelyyn muiden mielestä liittyy.

Mukavaa sunnuntain iltaa ja kohta alkavaa uutta työviikkoa,
Jutta

Lue myös nämä jutut:

KOTI, JOHON RAKASTUIN




Viime viikolla kävi niin, että rakastuin. En vain ihastunut, vaan rakastuin täysillä. Niin kovasti, että tuntui jopa pahalta lähteä ulos tästä Portsan puutalokodista, jota pääsin stailaamaan myyntiä varten. Näin suurta tunnetta ei ole toviin nähty ja sydämeni jäi tähän poikkeuksellisen kauniin ja seesteisen kodin sisäpuolelle ehkäpä ikuisiksi ajoiksi. Tässä työssä tulee toisinaan vähän liiankin krantuksi asuntojen suhteen ja sykähdyttäviä koteja tulee vastaan enää harvoin. Suurin osa kodeista on kivoja, kauniita, jopa hurmaavia... Mutta sydäntä ne ei usein enää vie mennessään. Vaikka pitäisin kodista muuten, harvoin näen itseäni niissä perheeni kanssa asumassa. Tältä vuodelta muistan kaksi poikkeuksellisen upeaa kohdetta. Toinen niistä on tämä, jonka kuvia juuri katsot.

Mutta tässä. Tässä kodissa tosiaan näkisin meidät aamupalalla ja yhdessä iltaa kakluunin äärellä istumassa. Kun katson näitä kuvia, on pala kurkussa edelleen. Niin paljon se herätti tunnetta ja sellaista fiilistä, jota ei oikein pysty sanoin kuvaamaan. Totta kuitenkin on se, että meidän perheen elämäntilanne ei salli juuri nyt muuttoa. Lapsen kouluja käydään vielä jokunen vuosi täällä Littoisissa ja muutenkin meillä on täällä ihan hyvä asua. Haaveissa toki edelleen on muutaman vuoden kuluttua siirtyä Turun puolelle. Mutta ei nyt. Ei ihan vielä. 

Tämän kodin kuvat oli välttämätöntä tallettaa blogin arkistoihin. Tulen varmasti palaamaan näihin vielä lukuisia kertoja. Niin hyvä ja ainutlaatuinen tunne tästä kodista syntyi. Vaikka emme itse tänne nyt pysty muuttamaan, sain silti upean kokemuksen. Mikä onni ja etuoikeus, että pääsin käymään tässä kodissa. Sillä nyt muistan sen, miltä kodin tulisi tuntua ensivisiitillä, jos joskus uutta paikkaa meille vielä etsimme. 

Jutta

Kotia myy | Bo LKV
Kuvat | Aki Aro, Photoworks
Stailaus | Jutta Karihtala

SUUNNITTELUKOHDE: TOIMIVA KODINHOITOTILA KELLARIIN

Viime viikolla esittelin teille tämän täydellisen kylpyhuoneen, jonka suunnittelussa olen ollut mukana. Sydän on edelleen ihan sykkyrällä tuohon tilaan <3. Vanhan talon kellariin tehty mittava remontti piti sisällään kylpyhuoneen ja saunan lisäksi myös reilun kokoisen kodinhoitotilan ja oleskelualueen. Tässä postauksessa pääsen näyttämään teille, miltä se näyttää nykyään. 



Remontin lähtökohtana oli tehdä sokkeloisesta tilasta lapsiperheelle toimivampi kokonaisuus. Jo alkuun oli selvää, että alakertaan puhkaistaisiin ovi, josta erityisesti perheen lapset saisivat kulkea harrastusvälineidensä kanssa. Kun perheessä on useampi harrastava henkilö, on ihan oleellista miettiä missä varusteet säilytetään, jottei ne tuki koko eteistilaa tai kulkeudu vääriin paikkoihin. Tästä syystä ovi alakertaan koettiin tarpeelliseksi. Pesukoneen ja kuivurin lisäksi ehdoton tarve oli altaalle ja hanalle, sekä tarpeelliselle määrälle kiinteitä kaapistoja. Koska tila on jonkin verran normaalia huonekorkeutta matalampi ja katossa kulkee kiinteitä palkkeja, oli osa kaapeista suunniteltava räätälöityjen mittojen mukaan. Kaapistot päädyttiin lopulta tilaamaan Kaarinan Puuvajasta omilla mitoilla ja itse valitulla värisävyllä. Oviin valittiin sirot kupariset lankavetimet ja hanaksi Tapwellin kuparinen malli, joka toimii parina kylpyhuoneen kupariselle kattosuihkulle. Pieniä juttuja, mutta mielestäni todella merkityksellisiä kokonaisuuden ja yleisilmeen kannalta.  

Koko alakerran peitti aiemmin puupanelointi, joka remontin yhteydessä purettiin. Lisäksi seiniä kaadettiin, sillä aiemmin allasseinän kohdalla oli kolme erillistä huonetta: kodinhoitohuone, wc ja puuvaja, joka siirrettiin nyt erilliseen varastotilaan. Katto maalattiin vaaleanharmaalla sävyllä, jottei se loistaisi täysin valkoisena vaan olisi pehmeä pari tummemmille kaapistoille. Tiiliseinät jätettiin esille ja niitä myös paikkailtiin tarvittavista kohdista. Lattiamateriaaliksi valittiin sama kuusikulmainen laatta kuin kylpyhuoneessa, jotta tila tuntuisi yhteneväiseltä. Koko alakertaan asennettiin lattialämmitys + lisäksi kaksi patteria. Talveksi lattialle saattaa tulla vielä mattoja, mutta nyt kesällä niille ei ole tarvetta. Perhe löysi tilaan vielä kauniit kupariset nupit pyyhekoukuiksi, jotka ovat juuri sopivan eleettömiä tyhjänä, mutta tuovat kuitenkin mukavasti särmää. Kuparinen seinävalaisin tuli vastaan sattumalta Bauhausissa asioidessa. Rottinkiset tuolit ovat IKEA:sta ja ne istuvat paikoilleen kuin olisi juuri siihen tarkoitettukin. Sisustuslöydöt ovat perheen omaa käsialaa, josta en kunniaa voi itselleni ottaa. On kuitenkin sanottava, että on todella suuri ilo, että asiakkaalla itsellään on näin hyvä maku <3. Se kun saa tilaan suunnitellun tunnelman säilymään juuri sellaisena, kuin se oli omassa päässäkin alusta alkaen. 




Täytyy vielä kertaalleen todeta, että tällainen tila on kuin suoraan unelmistani. Reilusti tasotilaa tekstiilihuollolle, riittävästi kaappitilaa liinavaatteille ja pyykeille + muulle kodinhoitohuoneessa tarpeelliselle. Lisäksi iso avara tila varusteiden vaihdolle + säilyttämiselle. Kaiken kruunaa täydellinen harmonia, joka vallitsee koko alakertaa saunan nurkasta kodinhoitotilaan saakka. Materiaalit ovat ajattomia ja kestävät varmasti aikaa vielä pitkälle tulevaisuuteenkin. 

Tämä oli kyllä ihan superihana koti (+perhe) ja olen kiitollinen siitä, että sain kunnian olla projektissa mukana. Tällaiset lopputulokset ovat jotakin sellaista, joka luo valtavasti inspiraatiota myös tuleviin suunnitteluprojekteihin <3. Toivottavasti myös te saatte näistä kuvista itsellenne ideoita ja sylintäydeltä inspiraatiota. 

Jutta

PS. Ajattelin vielä myöhemmin laittaa muutamia ennen-jälkeen kuvapareja koko tilasta, jotta muutoksen laajuus hahmottuu paremmin. Nyt kuitenkin ihastellaan lopputulosta <3 

 

Newsletter

Widgets