Olemme palanneet viikonloppuna Suomeen viikon reissulta, joka teki kyllä erinomaisen hyvää koko perheelle. Pikkuisen liian tiukka vuodenvaihde tuli katkaistua sopivasti matkan aikana ja akut saatiin taas ladattua täydemmiksi. Ensimmäiset kaksi yötä tuli nukuttua kellon ympäri ja senkin jälkeen jokaisena yönä unta vedettiin palloon kymmenen tuntia putkeen. Viimeisinä päivinä huomasin jo herääväni itsekseen vähän aiemmin ja levollisuuden tunne oli selvästi palannut. 

Mistään aktiivimatkasta ei tosiaan ollut kyse, vaan lomailimme Kanarian saarilla All Inclusive -paketilla. Pääosassa oli nähtävyyksien ja erilaisten ohjelmanumeroiden sijaan lepo, kirjojen lukeminen, liikunta ja yhdessä vietetyt hetket pitkine illallisineen ja korttipeleineen. Hellelukemiin ei tähän vuodenaikaan Kanariallakaan pääse, mutta jo pelkkä t-paitaisillaan kulkeminen ja uiminen riitti kesäfiiliksen saamiseen.

Ja miten tämä kaikki sitten liittyy sisustamiseen? Tarpeeksi levänneenä huomasin jälleen sisustusinspiraation valtaavan mielen. Tämä asia on ensimmäinen, joka kärsii liiasta työmäärästä ja kiireestä. Kun levollisuuden tunne alkaa palaamaan, huomaan kiinnittäväni huomiota erilaisiin esteettisiin aisteihin vaikuttaviin yksityiskohtiin. Kuvia koneelle siirtäessä huomasin ottaneeni poikkeuksellisen paljon kuvia asioista, jotka inspiroivat minua sisustuksellisesti. Nämä kuvat halusin jakaa myös teille. Toivottavasti nautitte näistä yksityiskohdista, inspiraatiosta ja ideoista, jotka poimin matkaltamme.

Vihreiden palmunlehtien muoto inspiroi jotenkin ihan valtavasti tällä kertaa. Massiiviset ruukut ja istutusaltaat olivat näyttäviä ja niillä saatiin kivasti elävöitettyä aurinkoterassin lisäksi hotellin sisääntuloa sinne johdattelevine polkuineen. Istutuksia ja viherkasveja oli muutenkin käytetty ihan mielettömän paljon hotellissamme ja siitä kyllä annan ehdottomasti plussaa. Käytävät olivat heti kodinomaisemmat, kun vierustat olivat täynnä viherkasveja. Harmi, että kuvaa ei tullut juuri käytäviltä, jossa kasvoi isoissa altaissa mm. kentianpalmuja ja peikonlehtiä. Vielä yksi inspiroiva juttu yleisissä tiloissa oli monotoninen värimaailma terassialueilla. Erityisesti ihastuin beigen sävyisiin aurinkovarjoihin ja aurinkotuoleihin. Valkoinen muovikin näytti siedettävän hyvältä kivan kankaan ansiosta. Sinisen taivaan ja hiekan väristen kiviseinien vieressä monotoninen värimaailma tuntui erittäin kutsuvalta. Kerrankin muuten aurinkoterasseja ja -tuoleja oli riittävästi. Useampi allas eri kerroksissa ja jokaisen ympärillä erilaisia paikkoja auringonpalvojille jokaiseen ilmansuuntaan merinäköalalla tietysti. Omassa huoneessamme oli myös suuri parveke merinäköalalla, joka olikin ihan huikea juttu! Varaamamme perhehuoneet olivat buukattu täyteen ja saimme käyttöömme sviitin viikoksi. Emme valittaneet :D.

Ruskean ja valkoisen yhdistelmä toimii aina! Värit ispiroivat itseäni ihan valtavasti. Tällä matkalla ihastuin jotekin erityisen paljon erilaisiin ruskeisiin sävyihin. Ruskeaa näkyi tietysti vuorilla, kallioilla ja rakennuksissa, mutta sen lisäksi esimerkiksi ruskeat puurimoitukset ja laatoitetut yksityiskohdat hotellilla hurmasivat totaalisesti. Ruskean lisäksi tunnuin aistivani jatkuvasti turkoosin ja vaaleansinisen eri vivahteita. Oli se sitten meri, istuipehmuste, uima-altaan laatoitus tai taivas - yhtä kauniita ja inspiroivia kaikki! Tuli jopa sellainen olo, että kaipaan kotiin jotakin raikasta ripausta murrettujen sävyjen rinnalle. Ehkei suuresti, mutta edes vähän...  

Kukapa voisi vastustaa sävpalettia, joka muistuttaa auringosta, kallioista, merestä ja rantahiekasta?

Kaikenkaikkiaan täytyy sanoa, että inspiroiduin perus pakettimatkalla tällä kertaa yllättävän paljon ympärillä olevista asioista. Vaatii tietysti tietynlaisen tunnelman ja asenteen, ennen kuin ympäriltä pystyy poimimaan näin suuren määrän inspiraatiota. Tällä kertaa se tunnelma ja fiilis oli onneksi kohdillaan ja innostuin todella paljon monistakin asioista. Eniten ehkä kuitenkin siitä, että loman lopuksi kukin kertoi parhaan jutun lomalla olleen yhteiset pitkät parin tunnin illalliset mukavine keskusteluineen ja naurukohtauksineen. Tällaisia harvoin pääsemme arjessa kokemaan. Illalliset toki, mutta parin tunnin jokailtainen jutusteluhetki on erittäin harvinaista herkkua kohta ylä-asteen aloittavan nuoren miehenalun kanssa. Tämä loma teki  hyvää. Meille kaikille <3.

Jutta

PS. Suurin osa kuvista on otettu hotelliltamme Riu Vistamarilta, joka sijaitsi Amadoreksen rannan takana olevan korkean kallion päällä. Hotelli oli kaikinpuolin freesi ja tyylikäs ja se oli remontoitu syksyllä 2017 kauttaaltaan. Matkanjärjestäjän kuvat hotellilta oli otettu ennen remonttia, joten olin vain ja ainoastaan positiivisesti yllättynyt uusista tyylikkäämmistä pinnoista ja sisustuksesta. Ehkä omaan makuuni hotelli oli kuitenkin pikkuisen liian suuri, mutta aivan täydellinen tähän hetkeen ja lomaan, jossa päätarkoitus oli vain rentoutua. Plussaa siististä yleisilmeestä, puhtaudesta, palvelusta ja liikuntamahdollisuuksita. Pilvisenä päivänä kuntosalilla reippailun jälkeen oli kiva pulahtaa suihkun kautta lämmitetyille uima-altaille polskimaan. Yllättävän kivaa oli myöskin se, että suomalaisten sijaan vieraat olivat pääasiassa Norjasta, Ruotsista ja Saksasta. Muutamia suomalaisia täälläkin tottakai oli, muttei mitenkään erityisen paljon. Jotenkin tykkään enemmän itse majoittua hotellissa, jossa jokatoinen ei puhu Suomea. Tämä on tietysti pitkälti asennekysymys ja mielipideasia...

PPS. Kiitos vielä tätäkin kautta Homevialaura:n postaukselle, jonka postauksen kommenttiboksista poimimme vinkin Meloneraksen alueesta! Satuin lukemaan tuon jutun juuri ennen lomalle lähtöä ja päätimmekin silloin menevämme yhdeksi päiväksi tuonne useammankin kommentoineen suosituksien vuoksi. Ja kannatti todellakin! Yhden viikon olemme aiemmin lomailleen viitisen vuotta sitten Moganissa (tällä kertaa olimme sielläkin vain päivän) ja sekin on hurjan ihana paikka. Jos ensi kerta Kanarialla vielä koittaa, tulemme ehdottomasti katsomaan hotellia Meloneraksen alueelta rannan läheisyydestä.

Viime perjantain jälkeen kaikki blogin pääaiheisiin liittyvät jutut ovat tuntuneet päälleliimatuilta ja liian pinnallisilta. Tärkeintä on kuitenkin ollut tuon päivän jälkeen näiden aiheiden sijaan perhe ja yhdessä vietetyt hetket. Turun tapahtumat muistuttivat jälleen siitä, että vain tämä hetki tässä on varmaa. 

Viimeisen vuoden aikana olen huomannut itsessäni muutoksen siinä, miten katson elämää. Saattaa olla, että äidin sairastuminen, siskon unelmien toteutuminen, täysipäiväisen yrittäjyyden ensimmäinen vuosi, mökillä yhdessäolo ja ystävien näkeminen ovat vaikuttaneet asiaan. Tai sitten kyseessä on pienten yksittäisten ja sattumanvaraisten asioiden summa. Haluan nähdä, että jokainen aamu on uusi mahdollisuus. Haluan nähdä, että joka päivä pystyn toteuttamaan unelmia tässä hetkessä ja haluan nähdä, etten liiaksi pelkää ottaa riskejä. Enhän koskaan tiedä, mihin päivä kuljettaa tai mitä se mukanaan tuo. 

Jokaisen ihmisen eteen tuodaan määrittelemätön määrä voitettavia vastoinkäymisiä. Ne ovat osa elämää. Kenenkään onni tai murhe ei ole sen pienempi tai suurempi kuin toisen. Kyse on ennemminkin asenteesta, joilla ne otetaan vastaan. Huomaan, etten odota tai pohdi enää niin paljoa tulevaisuudessa tapahtuvia asioita. En voi murehtia etukäteen kovin pitkälle, koska en edes tiedä mitä tapahtuu huomenna. Moniin asioihin en myöskään pysty suoranaisesti itse vaikuttamaan. Niiden murehtiminen se vasta turhaa onkin. Tämä tunne on juuri nyt rauha. Rauha siitä, että vaikka mitä kävisi, pystyn niiden asioiden kanssa tulemaan toimeen. Paremmin tai huonommin. Mutta pystyn. Tottakai pelkään edelleen useitakin asioita, mutta pelko ei ole tunteista päällimmäisenä. Uskon, että yrittäjyys on tehnyt elämänasenteelleni hyvää. Se on kasvattanut paitsi periksiantamattomuutta, myös kykyä nähdä arki elämyksenä. 

Kun viime syksynä tieto äidin sairaudesta paljastui, menin lukkoon. Asian käsittely tuntui myöhemmin ajateltuna melko vaikealta. Nyt olemme kuitenkin uuden alun edessä. Toipumisen ja parantumisen. Vaikka välillä hän jaksoi paremmin kuin toisena hetkenä - hän kuitenkin jaksoi luottaa huomiseen. Nyt jälkikäteen vuosi tuntuu kuluneen erittäin nopeasti. Yllättävänkin. Olen potenut useasti huonoa omaatuntoa siitä, miten paljon olisin halunnut auttaa ja miten vähän lopulta pystyin asioihin vaikuttamaan. Toisaalta haluan uskoa, että olin siinä rinnalla juuri sen verran, kuin oli tarkoitettu. Äidin tuli kulkea tämä matka omin jaloin, eikä kukaan häntä voinut sen yli kantaa. Meidän läheisten tarkoitus oli pitää kädestä kiinni tällä matkalla, muttei kulkea sitä hänen puolestaan. Tämä ajatus on auttanut jaksamaan vaikeidenkin asioiden käsittelyä. 

Kirjoitin instagramin kuvatekstiin viikonloppuna seuraavaa: "Kun koko maailma on edessäsi avoinna. Se ei ole hetki, se on asenne ja elämäntapa." Tämä lausahdus tuli mieleeni ensimmäisenä kun katsoin Havsviddenin kallioilta avautuvaa kallio- ja merimaisemaa. Vietimme äitini ja siskoni kanssa miniloman Ahvenanmaalla kuvankauniissa maisemissa, jossa taisimme olla lopulta enemmän hiljaa kuin äänessä. Teki hyvää. Siinä minä olin tärkeiden naisten rinnalla, yhtä vahvana, yhtä onnellisena siitä hetkestä, yhtä kiitollisena siitä että perjantain jälkeen meillä oli vielä mahdollisuus tuolle matkalle lähteä. Yhdessä. Vain sillä oli merkitystä.

Kiitos pikkusiskolle ensimmäisestä kuvasta ja molemmille tärkeille naisille siitä, 

että olette olemassa. Pidetään toisistamme huolta <3.

Jutta

Heips! Toivottavasti sulla on ollut mukava päivä <3. Toukokuun alussa meidän perhe vieraili ihanassa Pariisissa ja täytyy kyllä sanoa, että kaupunki oli juuri niin ihana kuin uskalsimme toivoa. Keväinen leppoisa fiilis ja ne kaikki kauniit rakennukset. Rakkautta <3. Matkustimme koko perheen voimin, ja myös juniori ihastui kaupunkiin ikihyviksi. Tästä syystä ajattelin koota pienen pienen Pariisin matkaoppaan, joka auttaa toivottavasti teitä muita, joiden tie käy tuohon satumaiseen kaupunkiin. Erityisiä vinkkejä tiedossa teille, jotka matkustatte nuorison kanssa (meidän juniori täyttää nyt 12 vuotta, joten vinkit perustuvat omaan kokemukseemme matkalta).

1. Kulkeminen on helppoa metrolla, mutta kävellen näet enemmän

Pariisissa on loistavat julkiset yhteydet ja metro siellä toimii todella hyvin. Jos viivyt kaupungissa useamman päivän, kannattaa ottaa suoraan joko useamman päivän lippu tai ainakin tuo 10 lipun setti. Näin ei tarvitse olla jatkuvasti vilauttamassa maksukorttia lipunmyyntikojulla. Kattavan aikataulujen ja karttojen sivuston löydät mm. täältä. Metroa kannattaa käyttää kuitenkin harkiten ja kokemamme mukaan vain pidemmillä välimatkoilla. Maan alta et näe maisemia, etkä kaikkia niitä upeita puistoalueita ja katukahviloita, joihin haluaisit kuitenkin pysähtyä kahvikupposelle ja croissantille. Joten: kävele kaikki vähänkään sopuisat välimatkat, niin saat katukuvasta enemmän irti (eteen saattaa tulla yllättäen vaikka ihania kadulla olevia kukkakauppoja). Tämä vinkki toimii erityisesti esiteini-ikäisten lasten kanssa, jotka jaksavat kävellä mukisematta ihan yhtä hyvin kuin me aikuisetkin. 

2. Syö crêpes-lettuja ja täytettyjä patonkeja

Hyvää pääruokaa oli meidän kokemuksemme mukaan Pariisista jonkin verran vaikeaa löytää. Patonkeja ja jälkiruokia täällä sen sijaan osataan valmistaa sitten senkin edestä. Ehkä huonoa tuuria, mutta eteemme ei osunut oikeastaan juuri yhtään sellaista paikkaa, jossa pääruoka olisi vienyt kielen mennessään. Nuoren miehenalun mielestä parasta "pääruokaa" oli crepes -letut erilaisilla täytteillä. Löysimme viihtyisän framboise crêpes-ravintolan, jossa tunnelma oli miellyttävä ja palvelu hyvää. Täällä sai hyviä suolaisia, että makeitakin lettuja kohtuuhinnalla. Crêpes-kojuja löytyy kuitenkin puistojen ja teiden laitamilta myös mukavasti. Parhaat ravintolakokemukset löysimme kuitenkin Latinalaiskorttelista, jossa oli reilusti valikoimaa kohtuulliselle budjetille. Yhteen päivään valitsimme myös perusvarman suosikin: hampurilaispaikka. Tämän nimeä en huomannut ottaa talteen, mutta vinkkinä vain, että ehkei kannata mennä siihen perus mäkkäriin, vaan jos lapsesi vaativat hampurilaista, valitse jokin kivannäköinen purilaismesta, joita niitäkin Pariisista löytyy ihan kivasti.

3. Älä tuhlaa koko lomaa kulttuuri- ja historiaelämyksiin (vaikka ne ovatkin upeita)

Kaupunki on täynnä kulttuuria, historiaa ja mitä hienoimpia nähtävyyksiä. Tosiasia kuitenkin on, että jos aiot nähdä kaiken tämän kerralla - et ehdi nauttimaan kaupungin viihtyisästä tunnelmasta lainkaan! Valitse siis 1-2 must see kohdetta, joihin haluat mennä sisälle saakka ja kiertele loput nähtävyyksistä lähinnä katseluetäisyydeltä. Esimerkiksi Louvren kyljessä oleva Tuileries'n puistoalue soveltuu täydellisesti piknik-paikaksi ja lumoaa varmasti koko perheen ilman, että koko päivää pitää kuluttaa jonottamiseen. Nappaa mukaan leipomosta vain tuoretta patonkia ja viileää juomaa niin avot! Puisto on todella näkemisen arvoinen. Älä siis kyllästytä teini-ikäistä lastasi koko päivän museokierroksella (ainakaan siis joka päivä)... Etenkään silloin, jos matkustat parhaimpaan pahimpaan turistiaikaan. Voin kertoa, että jonot ovat valtavat ja niissä saat kulutettua helposti ihan koko päivän. Siinä tungoksessa seisoessa on Pariisilainen hyvä flow ja leppoisa fiilis aika kaukana. Ja sitäpaitsi ainakin omasta mielestäni Eiffel-torni oli paljon vaikuttavampi iltavalaistuksessa kauempaa katsottuna kuin siinä ihan metrin päässä seisten.

4. Syö macarons-leivoksia ja käy paljon kahviloissa

Käy paljon kahviloissa. Oikeasti! Siellä kannattaa ottaa cappuccino tai espresso, lapsille jääteetä. Iltapäivällä lasillinen paikallista viiniä on myös hyvä vaihtoehto. Kylkiäisenä erilaiset macarons -leivokset tai croissantit. Ennen tätä matkaa olin maistanut vain marketeissa myytäviä macaronseja (itse en ole näille siis lämmennyt), mutta voin vannoa, että kun maistat näitä aitoja macaronseja - rakastut! Ne vain ovat ihan eri maata. Ai että! Parhaat macaronsit meidän makuumme tarjoili Dalloyau ja Ladurée (ensimmäisen yksi myymälöistä sijaitsi vuokra-asuntomme vieressä, paha! ;)). Ranskalaiset osaavat jälkiruokien valmistuksen täydellisesti ja leivonnaiset ovat sopivan kokoisia (jotta niitä jaksaa syödä jälleen seuraavalla kahvilapysähdyksellä :D). Kivoja kahviloita tulee vastaan oikeastaan sattumalta, mutta suosittelisin välttelemään nähtävyyksien vierellä olevia paikkoja, sillä hinta nousee helposti tuplaksi kun istahdat Riemukaaren vierellä olevaan kahvilaan hieman syrjäisemmän sijaa. Lisäksi tunnelma on (ainakin omasta kokemuksestamme) välittömämpi kun kuljetaan hiukan sivuun nähtävyyksien viereltä. 

5. Vuokraa asunto hotellimajoituksen sijaan

Pariisin hintataso on korkea. Etenkin loma-aikoina hotellihuoneista saa pulittaa reippaasti, eikä se silti ole välttämättä tae hyvästä laadusta. Olemme käyttäneet aiemminkin useasti Airbnb kautta vuokrattuja asuntoja, eikä vielä toistaiseksi olla petytty. Tälläkin kertaa saimme kohtuullisella hinnalla ihan Champs-Elysêes kaupunginosan sykkeestä kauniin pienen loft-asunnon. Alueen valitsemiseen meitä auttoi airbnb:n kattava "naapurusto-opas" jossa oli kerrottu kunkin alueen oleellisimmat seikat. Tästä oli kyllä erittäin suuri apu. Alueita kun Pariisissa on lukemattomia ja välimatkatkin suuressa kaupungissa melko pitkiä (jos vahingossa nappaat majoitukset ihan "väärältä" laidalta). Etenkin lasten kanssa matkustaessa on ihan kiva, että välipalat voi toisinaan syödä huoneessa, eikä aina tarvitse mennä ravintolaan pulittamaan sitä 10€/pää pienen leivän ja juoman nauttimisesta. Söimme usein myös aamupalan asunnolla ennen kuin lähdimme päivän rientoihin. Säästimme tässä reilusti euroja!

+ 1 BONUS! PRINTEMPSIN KATTOTERASSILTA NÄET KOKO KAUPUNGIN

Tämän vinkin bongasin Char& the city blogista. Ja onneksi bongasinkin! Tämä tavaratalon kattoterassilla oleva kahvila tarjoili huikaisevien näköalojen lisäksi viihtyisän rentoutumishetken ostosten lomassa kaupungin vilinästä. Meidän vierailumme aikana terassi oli melko lailla tyhjä, liekö syynä aamupäivän vierailuajankohta vai se, ettei kuumin turistiaika ollut vielä alkanut. Mutta siis tänne kannattaa todellakin tulla ihan vain näkymienkin vuoksi. Plussaa pitää antaa siitä, että paikka on ensinäkin maksuton (kahvila tietenkin myy virvokkeita ja pientä syötävää) ja lisäksi turistikaaos oli minimalistinen. Ei siis jonotusta. 

Sellaiset vinkit irtosi meidän perheen Pariisin reissulta. Olisiko sinulla lisätä listaan jotakin, mitä en huomannut kirjoittaa tähän? Kaikenkaikkiaan Pariisi oli ihana ja tämä tuskin jäi ainoaksi vierailuksemme täällä. Kaupunki sulatti koko perheen sydämet totaalisesti - myös nuoren esiteini-ikäisen lapsemme. 

Jutta

Heippa ja aurinkoiset terveiset Pariisista, josta saavuimme kotiin viime yönä. Ihana keväinen Pariisi vaihtui kuin taikaiskusta arkeen laskeuduttuamme Helsinkiin. Ai kamala, mikä pudotus realismiin. Myöhässä ollut lento, väsymys, jäätynyt loska ja jääskrapan puuttuminen autosta. Siinäpä resepti arkeen paluuseen romantiikan ja levollisuuden jälkeen :D. Nyt jo onneksi hieman helpottaa, sillä aurinko paistaa myös täällä Turussa, eikä yleisfiiliksessä ole minkäänlaista moitteen sijaa. Oli ihana reissu, josta jäi käteen ihan hurjan paljon hyvää <3. 

Tänään tarkoitus on valmistaa äidille pieni DIY-lahja, josta tulossa juttua huomenissa. Jos siis lahja on vielä hankkimatta, kannattaa pysyä kuulolla :)

Ensi viikolla olisi taas tarkoitus koota pieni matkavinkki -postaus, mutta sitä ennen halusin vain tulla moikkaamaan ja kysymään mitä teille kuuluu?

Jutta

Tämän viikon sunnuntaipostaus on kuvakertomus Afrikan matkaltamme. Matkustimme Kap Verdelle perheeni kanssa joulukuussa 2015. Matkasta on kulunut nyt noin puolisen vuotta ja muistelen näitä hetkiä lämmöllä. Kap Verde on saarivaltio, joka sijaitsee noin 450 km päässä Länsi-Afrikan rannikolta. Suurin osa Kap Verden asukkaista on alkuperältään portugalilaisten siirtolaisten ja afrikkalaisten orjien jälkeläisiä. Asukkaita saarilla Kap Verden saarilla on yhteensä reilut 500.000. Oma kohteemme oli Boa Vista, joka on kolmanneksi suurin Kap Verden saarista. 

Hotellit työllistävät suurimman osan saaren asukkaista, ja hotellialueet ovatkin jättiläismäisiä komplekseja - kuin oma maailmansa... Mutta saarella on kahdet kasvot. Heti hotellialueen ulkopuolelta alkaa karu ja toisenlainen maailma. Turistit elävät hulppeaa elämää suurissa komplekseissa ja väistämättä tuntui pahalta lähteä alueen ulkopuolelle. Kaikki hohdokkuus loppui kuin seinään porttien ulkopuolella. Kaupungissa meitä kohtasi saaren asukkaiden realistisempi maailma, joka antoi ajattelemisen aihetta. Yllättävän moni matkailija ei poistu hotellialueilta. Se on jokseenkin hassua, mutta toisaalta ymmärrän. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ilman käymistä hotellin ulkopuolella, et todellakaan ole nähnyt palaakaan paikallista kulttuuria.

Saarella ei kasva juuri mitään luonnostaan, iso osa ruoasta ja juomasta tuodaan mantereelta - ja erityisesti turisteja varten. Se kontrasti on hillittömän suuri ja sai aika ajoin voimaan pahoin. Hotellilla länsimaalaiset lomailijat syövät ja juovat itsensä pinkeäksi. Samaan aikaan kapungissa lapset kerjäävät rahaa ja vanhemmat yrittävät tehdä niin paljon töitä kuin vain ikinä on mahdollista, jotta lapset pääsevät kouluun ja heille on tarjota myös ruokaa. Kolikolla on tietysti kaksi puolta, sillä ilman turisteja olisi töitä saarella huomattavasti vähemmän, eikä näin ollen myöskään rahaa tulisi saarelle samalla tavalla kuin nyt. Mutta silti... Oma yltäkylläisyys alkoi tuntumaan pahalta. Se tosiasia, että meillä täällä Suomessa on todellakin ihan kaikkea mitä ikinä voi toivoa. Ja silti valitamme. 

Yksi asia oli kuitenkin äärettömän ihana huomata - jokainen paikallinen hymyili. Tuntui kuin he olisivat olleet täysin vailla huolia. He näyttivät suurimmaksi osaksi elävänsä onnellisena. He tervehtivät ja iloiten hokivat saaren omaa mottoa "No stress!"

Ajattelin jakaa Afrikan kokemukseni kahteen postaukseen, jossa toisessa osassa käyn paremmin läpi sitä, mitä mieltä olen paikasta lapsiperheen matkakohteena.

Näiden kuvien myötä haluan toivottaa sinulle kaunista sunnuntain iltaa! 

Ollaan onnellisia siitä, mitä meillä on <3

Jutta