Top Message

www.oblik.fi

INSPIRAATIO & IDEAT: PERSOONALLISEN KODIN TYÖHUONE

Tammikuussa lupasin kirjoittaa teille työstä ja teemaan sopii erinomaisesti myös hiljakkoin löytämäni inspiroiva Göteborgissa sijaitseva loft-asunto, joka on ollut myynnissä täällä. Uniikki kolmeen kerrokseen rakennettu kompakti koti ja sen sisustus puhuttelee pehmeällä tyylillään ja sopivalla skandinaavisella runsaudellaan. 

Syy, miksi halusin jakaa tämän teille juuri nyt on asunnon tyylikäs työpiste! Parvelle toteutettu työpiste on paitsi visuaalisesti upea, myös todella hyvin hyödynnetty neliöihin nähden. Jyrkkä harjakatto asettaa tilalle haasteita, mutta ilmavuutta on haettu pienelle parvelle muilla keinoin. Kattoikkunat ja kaiteet lisäävät tilantuntua, mutta myös kalustevalinnoilla ja sisustuksellisilla asioilla on tässä suuri merkitys. Pieni tila näyttää nimittäin paljon neliöitään suuremmalta!


Kapea tila on saatu tuntumaan leveämmältä lasisen työpöydän ansiosta. Muunlainen työpöytä olisi itseasiassa vain korostanut tilan kapeutta. Parven perälle sijoitetut arkistokaapit tuovat paitsi kaivattua säilytystilaa, myös paikan erilaisten asetelmien tekemiselle. 

Korkea oksa on pieni yksityiskohta kokonaisuudessa, mutta itseasiassa ilman sitä nurkka ja katon jyrkkä kulma tulisivat esiin nykyistä enemmän. Kaappien päälle asetetut maljakot, kirjat ja lehtikotelot, sekä seinälle ripustettu taulu tasapainottavat tilaa ja häivyttävät sen haasteellista muotoa todella hienosti! 

Yhdessä asetelman elementit muodostavat kolmion muodon, jossa on sekä parillisia, että parittomia esineitä. Tämä tekee ilmeestä mielenkiintoisen.

Vaaleanharmaat metallikaapit ovat IKEA:sta ja yhden LIXHULT kaapin hinta on sopuisat 30 euroa. Harmaat pöydänjalat näyttäisivät olevan Hay:n mallistosta (Loop Stand), joita saa harmaan lisäksi myös mustana ja valkoisena. Tilaa pehmentää neutraalinsävyinen matto, joka on lähes koko parven levyinen. 

Tähän kohtaan vinkkaankin samalla siitä, että työtilan mattoon kannattaa panostaa ja sen kokoon, sekä sijoittamiseen kiinnittä huomiota! Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin tuolin alla jatkuvasti ryttyyn menevä ohut puuvillamatto tai liian pieni paksumpi matto, joka ei ulotu tarpeeksi pitkälle tuolin taakse (sama pätee ruokailuryhmän alle laitettavaa mattoa). 

Tuoli vaatii noin 60-70cm taaksepäin tilaa kun pöydän ääreltä noustaan, mutta työpöydän alla oleva matto saisi ulottua pöydän etureunasta mielellään jopa 80 cm. Jos työtuolin alla on pyörät, ota se huomioon mattoa valitessa. Kaikki matot eivät kestä rullailua ja ne nuhjaantuvat nopeasti. Itse suosin työhuoneessa matalanukkaista ja jämäkkää mattoa, joka pysyy hyvin paikoillaan. 



Parven alapuolelta katsottuna tila on kauniin ilmava ja kevyt, joka on jälleen lasisen pöydän ansiosta. Parven taustaseinän vaalea sävy rauhoittaa monimuotoista tilaa, jolle tummat kaiteet ja seinät antavat ryhtiä. Alla olevasta kuvasta hahmottaa vielä paremmin tilan kokonaisuudessaan. Puisen IVAR-kaapin päälle nostetut kitarat tekevät ilmeestä heti paljon persoonallisemman.



Työtilan stailaus on myös mielestäni todella onnistunut. Sopivasti elämisen makua, käytännön ratkaisuja ja pieniä tunnelman viimeistelijöitä. Jos tämän vanhaan tehtaaseen rakennetun asunnon tyyli puhutteli myös sinua, suosittelen klikkaamaan itsesi lisäkuviin tänne.

Inspiroivaa työviikkoa,
Jutta

RIIKINKUKKOTUOLI - TÄMÄN HETKEN KUUMIN SISUSTUSHITTI?


Käsi ylös, joka muistaa vielä tämän 90-luvun sisustushitin!? Viimeisin huutokauppalöytöni on tumma rottinkinen riikinkukkotuoli, joka jakaa mielipiteitä takuuvarmasti laidasta laitaan. Osan mielestä kamalampaa möhkälettä saa hakemalla hakea ja sitten on se toinen puoli.... Se puoli, johon itse kuulun ja jonka silmät avautuivat lautasen kokoisiksi tämän tuolin ilmoituksen kohdalla. WAU! Suomessa on nähty enemmän tätä ´peacock-tuoliksikin´ tituleerattua kaunotarta vaaleampana versiona ja sellaisen muistan itsekin kummieni kotoa juuri 90-luvulta. Lähes identtisen version näin viimeksi Habitaressa Matrin osastolla, jossa vastaavanlainen kaunotar seisoi ylväästi osaston nurkassa - tosin sekin vaalean rottingin värisenä. Viimeistään tuolloin taisin huomata olevani tähän tuoliin umpirakastunut! Pitkän ja hartaan etsinnän jälkeen se oikea kappale osui vastaan Bukowskis nettihuutokaupassa ja viime viikolla hain tuon Ruotsista seilanneen tuolin noutoterminaalista kotiin.

Rottinkikalusteet ovat tehneet uutta uljasta nousuaan jo viimeisen muutaman vuoden ajan. Rottinkia nähdään ulkoterassien lisäksi nykyään enemmän myös sisätiloissa ja tuolien kaverina sisustajat ovat tuoneet rottinkia kotiin pienissä sisustuselementeissä, kuten sivupöydissä ja jakkaroissa. Olen muuten ikionnellinen, ettei aidon rottingin paluu ollut ohimenevä buumi. Koko kotia en rottingilla kuorruttaisi, mutta pieninä palasina materiaali tuo lämpöä ja tunnelmaa monenlaiseen tilaan. Mökin terassiltahan meillä löytyy Parolan Rottingin klassinen riippukeinu ja saunamökistä siro Hula-tuoli. 


Tällä hetkellä tuoli löysi paikkansa työhuoneen kulmasta, mutta sille on myös toinen (ja kolmaskin) paikka valmiiksi katsottuna. Ahtaimpaan nurkkaan tätä ei ehkäpä kannata tunkea, sillä näyttävä tuoli vaatii ympärilleen tarpeeksi tilaa tullaakseen esille parhaalla mahdollisella tavalla. Jokin pehmuste tulisi vielä tuohon istuimeen hankkia, mutten ole ehtinyt pähkäilemään parasta väriä sille... Raikas valkoinen, lempeä hiekka vai jotakin ihan muuta.. Aika näyttää :)

Mitä mieltä sinä olet - onko tämä ylväs riikinkukon pyrstöstä inspiraationsa saanut tuoli 
tämän hetken sisustushitti vai täysi huti?

Jutta

ps. Jos innostuit tuosta tuolista, niin näitä valmistetaan edelleen uustuotantona ja Parolan Rottingin valmistuttamia tuoleja myydään useammankin jälleenmyyjän voimin eri puolilla Suomea. Myös esimerkiksi Finnish Design Shopin verkkokaupasta näitä on mahdollista tilata. Käytettynä näitä näkyy toisinaan myös erilaisilla myyntipalstoilla ja nettikirppiksillä. Kannattaa siis pitää silmät auki ja koluta myös sukulaisten vintit ennen uuden hankintaa. Uskon, että aika moni on jemmannut tämän aikanaan sinne varaston viimeiseen nurkkaan, joten löytöjä on hyvinkin mahdollista tehdä myös läheltä :) 

TALOUS JA YRITTÄJYYS: RISKIT


Huh! Miten paljon luvattu jo otsikossa... On siis neljännen talousteemaisen jutun aika! Olette pitäneet tosi paljon näistä jutuista ja olen saanut niistä poikkeuksetta vain positiivista palautetta. Ihan mahtavaa! Talousteeman jutut eivät ole siis missään nimessä mitään oppikirjamaisia fraaseja, vaan omia kokemuksiani ja tapojani tehdä asioita. Koska raha, talous ja yrittäjyyden riskit ovat edelleen maassamme erittäin hankalasti käsiteltävä aihe, olen päättänyt kantaa oman korteni kekoon puhumalla niistä avoimesti.

Yrittäjyys mahdollistaa mielettömän määrän ihania asioita. Upeita projekteja, joustavuutta, mielenkiintoisia ihmisiä ja erittäin paljon mukavia kohtaamisia. Samaan aikaan on kuitenkin myös se toinen puoli, josta tulee olla valmis luopumaan yrittäjyyden kynnyksellä. Varmuus ja säännöllisyys (ehkei aina, mutta aika usein kyllä). Tänään keskitymme aiheeseen: taloudellinen epävarmuus ja siihen varautuminen. Toimin itse yksityisyrittäjänä, joten tähän saakka olen ollut taloudellisesti vastuussa vain itsestäni (ja perheestäni). Asialle saadaan jälleen lisää näkökulmia, jos yrityksesi taloudellisella tilanteella ja meneillään olevilla projekteilla on vaikutusta myös jonkun toisen perheen jääkaapin sisältöön. Olen ostanut ulkopuolisia palveluita toisinaan muilta yrittäjiltä, mutta se on ihan eri asia kuin olla vastuussa työntekijöistä... Tästä syystä keskityn nyt vain niihin kokemuksiin ja asioihin, jotka olen ottanut huomioon yrittäjänä, jolla ei ole ulkopuolista työvoimaa palkkalistoilla.

Palkkatyön yksi etu on tietysti melko säännölliset ja varmat tulot. On palkkapäivä, jolloin lähtökohtaisesti palkan pitäisi kilahtaa tilille ja siitä on vähennetty puolestasi verot ja kaikki palkan sivukulut. Saat palkkalaskelman tiedoksi jo hieman etukäteen ja tiedät toki jo valmiiksi kuinka paljon suurinpiirtein sitä rahaa olisi tässä kuussa (tai tulevassa) käytettävänä. Yrittäjänä tuota varmuutta on toisinaan ollut ikävä, muttei liikaa. Olen ollut onnekas, että tähän sakka on mennyt ihan kivasti. Ei säännöllisen tasaisesti, mutta lopulta tulot on tasaantuneet pidemmän aikajakson vertailussa.


Jos kaikki menee kuin Strömsössä...


Yrittäjänä laskutat asiakkaalta tehdyn työn ja mahdollisen arvonlisäveron sen päälle. Koko raha kilahtaa tilille ja hurraa huudot raikuvat! Tämän jälkeen tulee osata laittaa sivuun "sinulle kuulumattomat" rahat jotka verottaja tai muu taho laskuttaa sinulta tässä tai ehkä seuraavassa kuussa (yrittäjyyden kuluista kerroin aiemmin täällä). Lisäksi jos ajattelit pitää vuoden aikana lomaa, pitää se "lomarahakin" tuosta jemmata etukäteen sivuun. Silloin kun et oikein voi laskuttaa ketään jos et kenellekään myös mitään aio tehdä. 

Kaikki menee ihan kivasti niin kauan kun kaikki etukäteen sovitut työt toteutuvat ja vieläpä alkuperäisessä aikataulussa... Jos asiakkaasi on ostanut sinulta koko talon sisustussuunnittelun ja varaat sille kalenterista aikaa reilusti yhteen kuukauteen, on aika pyllystä jos projekti siirtyykin puolella vuodella tai peruuntuu kokonaan. Jää työ tekemättä, lasku lähettämättä ja nopealla aikataululla varattuja aikoja ei välttämättä pystykään tehokkaasti täyttämään. Nämä ei kuitenkaan aina ole edes asiakkaasta kiinni (talofirma menee konkurssiin, asunnossa selviää alkumetreillä niin suuria ongelmia, ettei remonttiin ryhdytä, asiakkaan elämässä tapahtuu suurempia ja oikeasti tärkeämpiä muutoksia tvs...).

Entä jos asiakas ei maksa laskuja ajoissa?


Toinen merkittävä riski on se, maksaako asiakkaasi lähettämäsi laskut ajoissa. 16 kuukauden täysaikaisen yrittäjyyden aikana olen ollut viisi kertaa siinä tilanteessa, että laskua ei olla maksettu ajoissa ja olen joutunut pohtimaan mitenköhän tässä käy. Lopulta kaikki ovat maksaneet... Pisin "perintäaika" kesti kolme kuukautta. Se on aika pitkä aika olla ilman niitä rahoja, joita olit laskenut käyttäväsi jo paljon aiemmin. 

Ensimmäisen maksun venymisen yhteydessä päätin, että jatkossa en aloita yhtäkään työtä ilman että olen laskuttanut siitä edes jonkin osan. Jaan laskut yleensä kahtia (pienimmissä laskutan koko summan kerralla) ja loppuosan laskutus tapahtuu kun työ on tehty. Joitakin poikkeuksia toki on, mutta noin niinkuin yleisesti toimin näin. Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että yrittäjä maksaa verot ja muut maksut siitä huolimatta maksaako sitä omaa laskuaan ajoissa tai ehkä lainkaan. Kulut siis juoksee ja tilin saldo vain vähenee. Jos jemmassa ei ole tarvittavaa määrää euroja, jää laskut maksamatta, mutta myös myös perheen ruokaostokset ostamatta ja auto tankkaamatta. Tästä syntyy stressiä ja stressi vähentää työkykyä/-tehoa merkittävästi. Tästä syystä: älä laske kaikkea yhden laskun varaan!


Entä jos sairastun?


Riskinä näen myös sen, olenko jatkuvasti sataprosenttisesti työkuntoinen. Entä jos sairastun viikoksi ja työt jää tekemättä (kop kop, vielä ei ole pidempiä jaksoja ollut). Hurja juttu olisi myös pidempiaikainen vakava sairaus tai vaikkapa jokin suurempi leikkaus. Ei ole ketään, joka tuuraisi, etkä siis voi myöskään laskuttaa. Jos aikataulut on jo lähtökohtaisesti todella tiukat, ei tällaisille yllättäville asioille ole juuri lainkaan sijaa, sillä siinä menee sitten koko tulevan kuukauden deadlinet plörinäksi. Näitä varten maksan toki vakuutuksia, mutta tilanne ei kuitenkaan ole ihan sama ja karenssit vielä päälle. Taloudellisia riskejä on toki myös monia muitakin. Suurimpana tietysti se, onko töitä ylipäänsä tässä kuussa, seuraavassa tai vaikka puolen vuoden päästä. Jo viikon vatsatauti olisi sellainen, joka näkyisi isona miinuksena tilillä. Ja tuohon ei juuri vakuutukset auta, vaan työt on siirrettävä ja laskujen lähettäminen tietysti samalla kertaa.

Paljonko nostan laskutetuista töistä yksityiskäyttöön ja paljonko jää säästöön?


Jotta ensimmäisestä vuodesta (joka on ehkä se kaikista epävarmin kun tietoa työllisyystilanteesta tai asiakkaista ei vielä ole) voisi selvitä mahdollisimman vähillä hikikarpaloilla, olisi hyvä osata laittaa rahaa sivuun jo heti ensimmäisestä laskutetusta saatavasta alkaen. Kuinka paljon, on jokaisen oma asia, mutta itse olen pyrkinyt siihen, että nostan laskutetuista summista n.30-40% henkilökohtaiselle tilille käyttööni. Lopuista maksan yrityksen kuluja ja veroja + jätän hiukan sivuun tulevia maksuja ja mahdollisia tyhjempiä kuukausia ja tulevia lomia varten. Viime vuonna nostin keskimäärin omaan käyttööni n. 2000-3000 euroa kuussa. Omasta käytöstä maksan sitten muut kuin yrityksen laskut ja esimerkiksi asuntolainan + kaikki juoksevat menot.

Olen kyllä välillä nostanut enemmänkin "palkkaa" eli toiminimiyrittäjänä yksityisottoja. Tästä kuitenkin olen laittanut rahaa sivuun erilaisiin säästökohteisiin (mm. eläkesäästöt, rahastot, lapsen säästöt, tilisäästöt). Omana periaatteenani yritykseen liittyvissä raha-asioissa on, että rahaa pitäisi olla ylimääräisenä jatkuvasti ja samantien käytettävissä noin kahden kuukauden menojen verran. Alkuun pidin enemmän, sillä epävarmuus tulevista töistä oli suurempi. Säästöt mahdollistavat sen, että jos joku tosiaan ei maksa sitä laskuaan ajoissa tai joku projekti menee sivu suun, en ole samantien niinsanotusti pississä. Lisäksi äkillisiä kodin menoja varten jemmaamme molemmat puskuria pikkuhiljaa yhteiselle tilille. Meidän perheen raha-asioista ja niiden jakamisesta kerroin jonkin verran aiemmin täällä.

Kahden kuukauden menot saattaa kuulostaa joistakin hurjalta, mutta hurjempaa on se, jos sitä puskuria ei ole lainkaan ja alvit + ennakot + vakuutukset yms. tupsahtaa eteesi maksettavaksi, eikä ole mistä maksaa.... Tai että seuraavan kuukauden iso projekti peruuntuu, eikä tiedossa ole kuin jokin pieni projekti seuraavaan kuuhun.


Vaikka avasinkin nyt ehkäpä sitä yrittäjyyden epäseksikkäämpää puolta, oli minusta ihan paikallaan kertoa myös tästä. Olen mielestäni yrittäjänä antanut todella positiivisen ja innostuneen kuvan koko hommasta ja se ei missään nimessä ole tarua! Vaikka yrittäjyyteen liittyy riskejä, en näe tällä hetkellä mitään mahtavampaa kuin sen, että saan tehdä tätä jokaisena päivänä. Myös työsuhteessa olevana on olemassa riskejä, kuten nyt vaikka YT-neuvottelut tai palkanmaksun viivästyminen. Joskus olen jopa ajatellut yrittäjänä riskieni olevan pienemmät siinä suhteessa, että "työnantajia" on minulla useampia. Jos joku yritys ei pystykään jatkamaan yhteistyötä, maksamaan laskua tvs, niin en ole sen yhden kortin varassa. Silti olisi aika tekopyhää puhua vain onnistumisista ja niistä kivoista jutuista, joita yrittämiseen liittyy. Siksi halusin kirjoittaa myös riskeistä.

Jos riskit realistisesti tiedostaa ja niihin varautuu itselle sopivimmalla tavalla, olet puolittanut mahdollisuutesi epäonnistua siitä ensimmäisestä kuopasta! Yrittäjyydestä haaveilevia kannustan siis istumaan alas joksikin aikaa ja listaamaan myös nämä asiat itsellesi selvästi, jotta ne eivät tule yllätyksenä. Parasta on, jos riskit eivät koskaan konkretisoidu, mutta kuten me kaikki tiedämme, elämässä ei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan. Kuopista pääsee nopeammin ylös jos tietää miten kiivetä ja osaa ennakoida edes hiukan miten sinne on mahdollista pudota. 

Tsemppiä tähän päivään ja viikkoosi <3
Jutta

Aiemmat talousteeman jutut löydät kootusti täältä.

10 PARASTA ASIAA KOTONA TYÖSKENTELYSSÄ


Kotona työskentelyssä on lukuisia hyviä puolia. Rakastan tehdä töitä rauhassa ilman keskeytyksiä ja ympärillä olevaa puheensorinaa. Olen tehnyt vuosien aikana töitä myymälässä, omassa työhuoneessa ja myös avokonttorissa. Ihailen ihmisiä, jotka pystyvät sulkemaan kaiken muun ulkopuolelle töitä tehdessä, itse en valitettavasti lukeudu näihin ihmistyyppeihin. Keskittymiskykyni on suoraan sanottuna melko surkea ja keskeytyksen jälkeen minun on vaikeaa saada nopeasti kiinni siitä jutusta, mitä olin ennen keskittymisen herpaantumista tekemässä. Tästä syystä on parasta, että nykyisin pystyn työskentelemään kotitoimistolla osan työviikostani. Keskimäärin teen töitä täällä 2-3 päivää viikossa + liian usein myös asiakaspäivien jälkeen iltaisin. 


Kotona työskentelyn plussat

  1. Kotona pystyn keskittymään työntekoon paremmin, kun saan olla hiljaisuudessa. Tasainen taustamelu ei häiritse, mutta puheensorinassa minun on vaikea pitää fokus - erityisesti kirjoittaessa.
  2. Voin määritellä aikataulujani joustavammin ja laittaa vaikka pyykki- tai tiskikoneen pyörimään kun aloitan puhelinpalaverin. 
  3. Minun ei tarvitse lähteä erikseen työpaikalle. Tämä on ehdottomasti suurin plussa. Ja säästää myös monesti paljon aikaa + vaivaa.
  4. En maksa työhuoneesta erillistä vuokraa. Olen toisinaan harkinnut erillisen toimiston vuokraamista, sillä kotona työskentelyyn liittyy myös haasteita (työn ja vapaa-ajan erottaminen esimerkiksi...). Toistaiseksi koen kuitenkin kotona työskentelyn olevan järkevämpää.
  5. Voin juoda aamukahvin rauhassa ja laittaa taustalle sillä hetkellä eniten inspiroivaa musiikkia. Aamut ovat parhaita musiikin kanssa!
  6. Käytän koirat usein lenkillä vasta kun olen tehnyt hetken töitä. Näin saan aloitettua aikaisemmin, mutta pidettyä ensimmäisen tauon jo aamupäivän aikana. Ulkoilu keskellä työpäivää on parasta!
  7. Kun valmistan lounasta, teen ruokaa samalla perheelle valmiiksi iltapäivää varten. Näin säästyy reippaasti arvokasta yhdessäolon aikaa iltapäivästä. Saatan tosin vastapainoksi ottaa illalla vielä hetkeksi työasiat pöydälle - erityisesti silloin kun muut lähtevät harrastustensa pariin.
  8. Työhuoneeni on juuri sellainen, joka inspiroi minua. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että juuri nyt ei ihan, mutta visio on olemassa. Aikaa ei vielä ole ollut työhuoneen pieneen freesaukseen ja se saattaa hyvinkin siirtyä syksymmälle mökkikauden jälkeiseen aikaan. 
  9. Kaikki tavarat ovat aina yhdessä paikassa. Mieheni tekee jonkin verran myös etätöitä ja huomaan, että aika usein joku kansio, tekninen väline tai muu tarvittava juttu on jäänyt työpaikalle. Uskon, että minulle kävisi samoin jos olisi erillinen toimisto ja kotona kuitenkin osa töistä. 
  10. Saan olla kotona kun lapsi lähtee kouluun ja pääsee sieltä kotiin. Vaikka kuudesluokkalainen ei enää tarvitse äitiä ruoan lämmittämiseen tai harvemmin myöskään läksyissä auttamiseen, on se kuitenkin iso plussa, että yksinoloa ei ole jokaisena arkipäivänä niin paljoa. 



Olen mielestäni erittäin etuoikeutettu, että saan tehdä töitä kotona. Silloin kun en ole kotitoimistolla, olen stailauskohteissa, asiakkaiden luona tai heidän asioitaan hoitamassa muualla. Nekin päivät ovat tärkeitä. Uskoisin nimittäin tulevani "mökkihöperöksi" jos en tapaisi työviikon aikana muita ihmisiä. Kotona kun kuitenkin tulee oltua aikalailla hiljaa ja täysin omassa yksinäisyydessään. Erillinen työhuone on minulle tärkeä, enkä oikein osaa vetäytyä läppärin kanssa esimerkiksi olohuoneeseen. Työhuonetta ei meillä kotona käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen (paitsi, että kaapissa on myös muuta tavaraa). Tämän koen tosi tärkeäksi jutuksi. Ja myös sen, että saan vedettyä oven perässäni kiinni kun lopetan työnteon. Edellisessä kodissa työpiste sijaitsi yläkerran aulassa ja kuljimme makuuhuoneeseen aulan kautta. Huomaan, että tämä erillinen huone on itselleni parempi järjestely. Työasioita kun en halua nähdä tai miettiä siinä vaiheessa kun olen kömpimässä sänkyyn nukkumaan. Muuten kyllä pidin paljon tuostakin työtilasta.

Onko siellä ruudun puolella muita, jotka teette töitä kotona? 
Olisi kiva kuulla, mitä plussia ja miinuksia kotona työskentelyyn muiden mielestä liittyy.

Mukavaa sunnuntain iltaa ja kohta alkavaa uutta työviikkoa,
Jutta

Lue myös nämä jutut:

5 VINKKIÄ: LUOVA TYÖPISTE KOTONA

Iloista uutta viikkoa teille kaikille :). Tänään ajattelin kirjoitella teille hieman kotona työskentelystä ja siitä, miten se meillä on järjestetty. Teen noin puolet työajastani töitä kotona, joten sille on järjestetty tätä varten myös oma tilansa. Itseasiassa työskentelypisteitä on kaksi, joista toinen sijoittuu erilliseen tilaan (yläkerran aula) ja toinen on tämä makuuhuoneen yhteydessä oleva työpöytä. Molemmille näille on oma tarkoituksena, ja tästä syystä ne on myös erotettu toisistaan. 

Vaadin kotona työskennellessäni työpisteeltä ennenkaikkea toimivuutta, mutta myös visuaalisuutta. Koska teen töitä luovalla alalla (sisustussuunnittelu, sisällöntuotanto, brändinrakennus yms.) on erittäin oleellista, että työpöydän äärellä tulee hyvä mieli ja siinä pääsee helposti mukaansatempaavaan flow-tilaan. Koska iso osa töitä tulee tehtyä koneella, on sille osoitettu oma toimiva ja kiinteä paikkansa. Mutta ennen koneelle istumista luonnostelen asioita usein paperille ja koitan sitä kautta aloittaa ideoinnin. Koneen ruudun tuijottaminen kun ainakin itselläni jumittaa ideanystyrät jo heti alkuunsa. Monesti myös DIY-ideat saavat tässä pöydällä alkunsa.

Olen nimennyt tämän makuuhuoneen toisessa päädyssä olevan työskentelyalueen luovaksi työpisteeksi. Tämän pöydän äärellä mietin tunnelmia, värejä, erilaisia kokonaisuuksia ja kirjaan ylös koko projektin kokonaiskuvaa. Kun aloitus on tehty, siirryn toiselle työpisteelle (useinkaan nämä eivät tapahdu peräjälkeen tai välttämättä edes samana päivänä). Tarvitsen rauhallisen työpöydän ja kauniin näkymän, jotta ideoita alkaa syntymään. Tätä ei itselleni tarjoile varsinainen työhuone, sillä siellä minua muistuttaa kalenteri, lasku- ja kirjanpitomapit, sähköpostit, lukuisat muistilaput ja työjonossa olevat asiat. Mutta tottakai tuota toistakin työpistettä tarvitaan - ja siellä myös vietän enemmän aikaa kuin tässä.

5 vinkkiä luovaan työpisteeseen

  1. Huomioi tilan valoisuus! Etsi mahdollisimman valoisa paikka, jotta mieli piristyy ideoidessa.
  2. Sijoita työpöytä mieluiten ikkunan eteen tai sellaiseen muuhun paikkaan, josta näkymä on kaunis ja sitä katsellessa tulee hyvä mieli. 
  3. Älä tuo työpisteelle kalenteria, laskuja, kiinteää tietokonetta tai edes puhelinta >>> Anna ensimmäisten ideoiden syntyä levollisessa flow´ssa.
  4. Luo työpisteelle kodikasta tunnelmaa viherkasveilla. Joko ihan ruukussa, tai ainakin pienessä maljakossa. 
  5. Pidä pöytä siistinä. Älä kerää siihen mitään ylimääräistä ja siivoa pöytä aina lopettaessasi kulloisenkin projektin. Puhdas pöytä luo mielelle tunteen raikkaasta ja uudesta alusta. Ja näinhän jokainen uusi projekti pitäisikin aloittaa.



Olen itse päätynyt jakamaan kotiin kaksi työpistettä, mutta usein tämä toki ei ole kaikille välttämätöntä. Toisaalta niille, jotka pitävät toimistoa kotona / tekevät etätöitä, on ihan kaiken a ja o, ettei varsinaisella työpöydällä loju samaan aikaan erilaisia moodboardeja, värikyniä, vihkoja, askarteluvälineitä ynnä muuta sellaista. Tästä syystä meillä toimii parhaiten tämä kahden työpisteen jako. Näin saan myös varsinaisella työpisteellä työrauhan muista keskeneräisistä jutuista. Myöhemmin palaan vielä tuohon toiseen työpisteeseen, johon meille on järjestetty kotitoimiston kaikki säilytys ja tekninen puoli.

Onko teillä kotona työpöytä tai työhuone? Olisi kiva kuulla, miten olette asian ratkaisseet ja onko teillä hyviä vinkkejä työpisteen sijoitteluun?

Aurinkoista maanantain iltaa!
Jutta

KÄYTÄNNÖLLINEN SISUSTUSIDEA: TYÖPÖYDÄN PIENTARVIKKEET


Aina välillä saan kyselyitä ja viestejä liittyen kotimme säilytysratkaisuihin ja erityisesti niihin pienempiin sellaisiin. Ymmärrän tämän hyvin, sillä jokaiselta löytyy kotoa varmasti sellaisia asioita ja esineitä, jotka lojuvat tasojen päällä, eikä niitä oikein voi piilottaa kaapin perällekään siksi, että se olisi arjen kannalta epäkäytännöllistä. 

Teen paljon töitä kotona, ja siihen tarkoitukseen on osoitettu tilaksi yläkerran aula. Aula on muuten kovin hankala paikka ottaa hyötykäyttöön, mutta työtilaksi se soveltuu ainakin meillä erinomaisesti. Työpöydälle kertyy aina kaikenlaista niinsanottua tilpehööriä, joita käytän kuitenki koko ajan, kuten pienet muistilaput ja -vihot. Näitä tavaroita ei käytännön syistä tule laitettua piiloon kaappeihin, vaan ne on erittäin paljon kätevämpää pitää esillä.

Olen tässä viimeaikoina vasta tajunnut, miten näppärä ja tyylikäs tämä BEdesignin deer-hylly tähän tarkoitukseen onkaan! Ehdin haaveilla hyllystä pitkään, ja kun se viimein viime vuonna saapui kotiin, en oikein tiennyt missä sille olisi paras ja nimenomaan käytännöllisin paikka. Kaunishan hylly on vaikka tyhjänä, mutta olen henkeen ja vereen käytännön nainen, joten mietin millaisia tavaroita siinä kannattaisi pitää esillä. Päädyin silloin työhuoneeseen ja tämä onkin osoittautunut äärimmäisen hyväksi ratkaisuksi, vaikka pelkäsin alkuun että siihen alkaa kertyä turhan paljon tavaraa vähän liian helpolla.


Ensinnäkin Deer on upea katseenvangitsija, kun noustaan portaita yläkertaan, ja toiseksi sen lokerot on juuri sopivan kokoisia kaikille pienille työpöydän tarvikkeille, jotka on hyvä pitää helposti käden ulottuvilla. Näinollen siis jaan vinkkini myös teille, jotka mietitte hyllyn hankkimista, mutta olette miettineet voiko se todellakin olla tyylikkyyden lisäksi myös käytännöllinen. Kyllä voi!

Aurinkoista alkanutta viikkoa!
Jutta

RUUTUA SEN OLLA PITÄÄ!

Ruutukuvio on muuten jännä juttu. Se on samaan aikaan niin perinteinen ja samalla aina yhtä freesi ja trendikäs. Tällä hetkellä se ihastuttaa jotenkin erityisen paljon.
Jossakin vaiheessa haaveilin ruututapetista. Voi olla, että vielä joskus sellaiseenkin päädyn, mutta tällä hetkellä se suurin innostus on mennyt ohitse. Silti tällaisina pieninä palasina ruutukuviointi on edelleen vahvasti mieleeni.

Mitä teille tulee ruutukuviosta mieleen?
Jutta

ENSIESITTELYSSÄ TYÖHUONE/AULA

Niin vain kului aikaa, ja tajusin etten ole lainkaan esitellyt yläkerran aulan muutosta. Tästä ns. läpikulkutilasta haluttiin saada toimiva, avara ja käytännöllinen. En pidä lainkaan sellaisista alkuperäisen pohjaratkaisun kaltaisista hukkatiloista, vaan haluan kodista funktionaalisen. Sellaisen, jossa jokaisella neliöllä ja tilalla on jokin käyttötarkoitus. Alkuperäisen suunnitelman mukaanhan yläkerta piti olla valmis jo viime vuoden puolella, mutta harmillisten sattumuksien vuoksi tilat saatiin valmiiksi vasta viimeisenä. Alunperin toisessa kerroksessa oli kaksi pientä makuuhuonetta ja tämä aula. Ensitöiksemme kuitenkin purimme kaappeja ja väliseiniä, jotta saimme meidän perheellemme toimivan kokonaisuuden.
Koska kahdesta huoneesta tuli yksi suuri päämakuuhuone, tarvitsimme tilaa työpisteelle. Teen jonkin verran töitä ja opiskelujuttuja kotona, ja sen vuoksi niille oli osoitettava oma tilansa. Kaikenlaiselle askartelu- ja ompelutarvikkeille halusin myös runsaasti säilytystilaa, jottei tarvikkeet pyörisi epämääräisissä pienissä laatikoissa ympäri kotia. Aulan lattianeliöt ovat kutakuinkin runsaat, mutta haasteita asetti jyrkkä viistokatto, sekä portaat. Säilytystarpeen ratkaisemiseen käytimme ehdottomasti eniten aikaa tämän tilan osalta, ja aluksi se tuntuikin lähes mahdottomalta. Viistokaton alle jäävä tila on todella matala, vain 80cm. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mikä tahansa kaluste sinne niin vain sopinutkaan. Otimme heti alkumetreillä onneksi yhteyttä Lundian suunnittelupalveluun (josta aiemmin kerroin tässä postauksessa). Se oli jälkikäteen mietittynä todella hyvä ratkaisu.
Lopputulos on osoittautunut sanalla sanoen täydelliseksi. Koko pitkän sivun mittainen hyllykokonaisuus on rakennettu Neljästä eri classic -hyllyn moduulista. 40cm syvä säilytysjärjestelmä kätkee sisäänsä uskomattoman määrän tavaraa, ja silti kaikki lattianeliöt (joissa mahtuu liikkumaan) ovat käytössä. Koko seinän täyttävä säilytysratkaisu ei tee tilaa kuitenkaan lainkaan pienemmän oloiseksi, vaan ennemminkin päinvastoin.  Hyllyt ovat mielestäni ulkonäöltään klassisen tyylikkäät ja ajattomat. Laadukkuus näkyy jokaisessa yksityiskohdassa, sekä kokonaisuuden äärimmäisen hyvässä tukevuudessa. Mistään kohdin ei heilu tai tunnu muutoinkaan huteralta, vaikka moduuli on näinkin pitkä.

Työpöydän sijoitin siten, että se näkyy suoraan portailta tullessa. Tällä hetkellä pöytälevy on vanha jo kaapista löytynyt ikilevy, mutta tarkoitus olisi vaihtaa se mäntyiseen pöytälevyyn, joka alkaisi aivan katon alarajasta ja jatkuisi koko seinän pituuden verran. Samalla saisin toisen pukkijalan poistettua, joka lisäisi käytännöllisyyttä avohyllystä tavaraa otettaessa. Seinälle saatiin viimein myös ihana BEdesignin Deer -hylly*, josta olen haaveillut jo kaksi vuotta. Hyvää kannattaa näemmä odottaa :D.
Ompelukoneen ja siihen liittyvät tarpeet halusin sijoittaa avohyllylle, jotta niitä tulisi myös käytettyä. Kaapin perälle tungettu kone kun jäisi mitä todennäköisemmin vähemmälle käytölle, jos sen esiinottamiseen joutuisi käyttämään enemmän aikaa. Myös tulostin majailee avohyllyllä, vaikkei mikään kaunistus olekaan. Valitsin säilytyskokonaisuuteen kuitenkin myös paljon laatikoista ja ovia, jotta paperit ja muut pientavarat pysyisivät piilossa. Yleisilmeestä olisi tullut helposti levoton, jos avonaista hyllytilaa olisi ollut enemmän.

Vaikka männylle on povattu uutta tulemista jo jonkun aikaa, ei sitä vielä liiemmin ole kotien sisustuksissa näkynyt. Moni muistaa kahdeksankymmentäluvulta kodit, jotka oli täytetty männynvärisillä kalusteilla (ja paneeleilla ja lattioilla ja ja ja...). Koska kotimme on kuitenkin rakennettu tuohon aikaan, tuntui todella luonnolliselta valita lattiaksi ja kalusteiksi nimenomaan mäntyä. Vanhan lattian tilalle asennettiin siis uusi (mäntyinen) lauta ja se käsiteltiin kahdesti osmo colorin sävytetyllä öljyvahalla. Tämä vaalensi puunpintaa aavistuksen ja pitää samalla suurimmat kellastumiset kurissa - vaikka aika tottakai muuttaa puun sävyä väistämättä.
Kokonaisuuden kruunaa värilliset ovet. Tikkurilan värikartasta poimittu sävy G467 (herkkusieni) toimii mielestäni mainiosti männyn parina. Kirjoittelin runkojen ja ovien valinnasta aiemmin täällä. Kaikki portaikon ja aulan seinät saivat myös uuden pinnan. Vanhat tapetit poistettiin ja kaikki seinät tasoitettiin. Tämän jälkeen maalattiin katto ja kaikki seinät. Katon maalaus teki ison muutoksen koko tilaan, ja antoi sille lisää valoisuutta. Vanha maalipinta oli jo sen verran kulunut ja kellastunut, että maalaus oli välttämätöntä. Seinien värisävynä on F487 (höyhen), joka on sävytetty valkoinen. Ei siis oikeasti valkoinen, vaan ennemminkin pehmeä ja lempeä harmaan ja beigen sekoitus. Pieni sävy puhtaan valkoisen sijaan oli hyvä valinta, sillä kokonaisuus näyttää nyt mielestäni kutsuvalta ja kodikkaammalta. Lisäksi vanhat väliovet eivät esimerkiksi pomppaa esille likaisen näköisinä, vaan sulautuu seinän pariksi hienosti. Kuvissa seinäpinta näyttää tosin aika valkoiselta, mutta livenä katsottuna eron huomaa todella hyvin valkoiseen verrattuna (esimerkiksi kaiteet ja katto seinän vierellä ovat puhtaanvalkoisia).
Ja loppuun on vielä aivan pakko laittaa ennen-jälkeen kuvia. Ylimmäinen ennen-kuva on otettu silloin, kun yläkerrassa oli vielä kaksi makuuhuonetta. Toiseksi alimmassa taas jo näkyy tila seinien kaadon jälkeen. Täytyy sanoa, että oli loistava idea tehdä koko yläkerrasta avointa yhtenäistä tilaa. Pieni seinänpätkä jätettiin kuitenkin työpöydän taakse sen vuoksi, että kalustaminen on helpompaa (ja että työpiste ei huutele olemassaolollaan iltaisin nukkumaan mennessä). Vaikka siis ovia ei ole, on nukkumiselle ja työskentelylle saatu molemmille oma selkeä tilansa. Lisäksi valoisuus kaksinkertaistui, sillä nyt kaikista ikkunoista pääsee valo kulkemaan läpi koko kerroksen.

Miten te olette ratkaisseet viistokaton alle jäävän ns. hukkatilan, jossa ei mahdu kävelemään? Ja miltä mänty teidän silmiinne tänäpäivänä näyttää? :) Itse ajattelen, että jestas miten raikas lopputulos - vaikka hetken pohdin etukäteen tulikohan puupintaa vähän liikaa yläkertaan. Ei tullut. Ainakaan omasta mielestäni :)

Jutta

*saatu blogin kautta

PROTOTYYPPI / OMAT TUOTTEET

Jaiks! Muistatteko vielä alkuvuodesta sen arvonnan ja kyselyn, jossa vastailitte tuotesuunnitteluun liittyviin juttuihin? (Jos ette, niin kannattaa lukea vielä tämä juttu: "Minä tuotesuunnittelijana + Arvonta")... Lupasin palailla tähän aiheeseen vielä myöhemminkin, joten on aika lunastaa lupaukset.

Nyt ollaan siinä pisteessä, että olen rakentanut prototyypit ensimmäisistä tuotteista ja hahmotellut, miltä nämä tulisivat aidossa käyttöympäristössä näyttämään. Mallit on rakennettu pahvista, sillä halusin testata todellisia mittasuhteita ja ulottuvuuksia. Niitä on minun ainakin hankala vain tietokoneen ruudulta hahmottaa, joten tällainen protoilu sopii itselleni hyvin... 

Mitä ja miksi? Lähdin tekemään luonnoksia ja suunnitelmia kyselyn vastausten analysoinnin jälkeen ja pohdin mitä uutta minä voin tuoda LifeSaver -konseptille. Halusin ehdottomasti suunnitella tuotteita, jotka istuvat nykyiseen valikoimaan, mutta erottuvat kuitenkin sieltä muiden joukosta jollain tapaa "Juttamaisena". Pohdin pitkään erilaisten purkkien ja säilyttimien funktiota, sekä monikäyttöisyyttä... Kolmio on muoto, joka jostakin syystä viehättää itseäni hurjan paljon. Jälkikäteen olen huomannut, että kaikki koulussa tehdyt omat projektit ovat jollakin tapaa kietoutunut kolmion muodon ympärille. Se on erikoista, sillä tietoisesti en ole tähän pyrkinyt. Näin kävi kuitenkin myös nyt. Luonnostelun ja monien viilausten jälkeen syntyi kolmen tuotteen setti, jota päästään testaamaan jo ihan pian! 

Setti pitää sisällään kolme itsenäistä ja erillistä säilytintä, jotka ovat keskenään kuitenkin modulaarisia. Yhdessä näistä muodostuu ikäänkuin pakkaus, mutta kukin osa toimii monikäyttöisesti myös yksinään. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda tuote, joka toimii työpöydän lisäksi myös kodin muissa tiloissa. Siksi päätin jalostaa ajatusta säilyttimen seinään ripustamisesta - ja se toimii hiton hyvin! Voisin hyvin nähdä jo meidän hammasharjat tuollaisessa seinään ripustettavassa purkissa, mutta yhtähyvin näen kokonaisuuden kynien ja työpöydän tarvikkeiden säilyttämisessä. Rakastan nerokkaita ja monikäyttöisiä tuotteita ja olen aika fiiliksissä, että jaksoin viilata tätä tarpeeksi pitkälle, jotta modulaarisuus ja monipuolinen käyttö toteutuvat haluamallani tavalla. Odotan jo niin innolla, että ensimmäiset koe-kappaleet on saatu uunista ulos ja pääsen hypistelemään tuotetta käsissäni. Siinä vaiheessa saattaa tulla vielä joitakin parannusideoita esille - ja varmasti tuleekin.

Nyt ajattelin kuitenkin kainosti kysyä teiltä palautetta ja kommentteja <3.  
Mitä pidät vaaleasta nuden sävystä? Olisiko sen rinnalle hyvä miettiä myös jotakin muuta väriä?
Näkisitkö tuotteen yhtenä settinä vai erikseen ostettavissa erissä?
Löytyykö ideasta jotakin hassua, jota en ehkä itse ole tullut huomanneeksi?
Ja ehkä se tärkein - näkisitkö tällaisen setin omassa kodissasi (ja jos niin millaisessa käytössä)?

Kaikkia yksityiskohtia en tuotteesta tule vielä paljastamaan (suojelen itseäni ja ideaani ;)), 
mutta sen aikakin varmasti koittaa vielä ;)

Ah, olen niin fiiliksissä!!!!!
Jutta

 

Newsletter

Widgets