Top Message

www.oblik.fi

MUUTOSKOHDE: 50-LUVUN KESKUSTAKAKSIO, OSA 1

Olen jemmaillut tätä juttua vaikka kuinka kauan, mutta nyt ajattelin näyttää teille runsaasti kuvia keskustakaksiosta, jonka remontoimme viime syksynä Pekan kanssa (kirjoitin siitä aiemmin jutussa Unelmien keskustakoti: detaljit). Asunto myytiin nopeasti ensinäytöllä ja sen jälkeen arkeen tuli pieni "tyhjyys". Toteutimme uudistuksen pääasiassa omin voimin, vaikka joitakin töitä ostettiin myös ulkopuolelta. Olimme tietysi superonnellisia nopeasta myynnistä, vaikka kauppojen jälkeen iskikin haikeus. Itse meidän ei ollut tänne tarkoitus muuttaa missään vaiheessa, mutta tuo ydinkeskustassa oleva kaksio hurmasi meidät alkuperäisessä (ja todella rujossa sellaisessa) kunnossaan täysin. Saatikka sitten, kun remontin valmistumispäivä lopulta koitti. 

Päätin jakaa jutun kahteen osaan, sillä kuvia lopputuloksesta kertyi hurjasti ja kiitos niistä kuuluu Akille (Photoworks), jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä asuntojen kuvauksen parissa jo useamman vuoden. 

Mutta nyt! Ottakaapa hyvä asento, tässä se on - meidän näköinen unelmakaksio 1950-luvun kerrostalossa + runsaasti kuvia ja juttua remontin lähtökohdista, sekä vision rakentumisesta.


Alusta alkaen oli selvää, että panostaisimme remontissa laatuun ja pohdimme materiaalivalinnoissa ja tilamuutoksessa sitä, millaiset asukkaat täällä haluaisi asua. Kuvittelimme asukkaiksi urbaanin nuorehkon pariskunnan, joka ei omista autoa ja haluaa asua keskellä kaikkia palveluita. Arvostetussa taloyhtiössä tehtiin samaan aikaan linjasaneerausta ja muita suuria uudistustöitä, joten oli selvää että hinta ei olisi alhaisimmasta päästä kaikkien kunnostustöiden jälkeen. Ehkä siksi kuvittelimme tulevien asukkaiden iän olevan 30-40 välillä, emmekä uskoneet tämän olevan esimerkiksi sopiva koti ensiasunnoksi tai sijoituskohteeksi. 

Näillä kuvitelmilla ei sinällään ollut vaikutusta juuri mihinkään, mutta ne auttoivat antamaan suuntaviivoja niille valinnoille ja ratkaisuille, joita asunnossa toteutimme. Suljimme nimittäin heti ensi metreillä pois sellaisen ajatuksen, että tehdään asunnosta sellainen, jonka tyyli sopii kaikille ja on "riittävä" tarpeeksi monelle. Samalla otimme toki tietoisen riskin, mutta toivoimme ensisijaisesti tämän menevän sellaiselle ihmiselle, joka rakastuu asuntoon ensisilmäyksellä. Sen persoonaan, tunnelmaan ja yksityiskohtiin. Ja tiedättekö, niin siinä myös lopulta kävi. Asunnon osti juuri sellaiset ihmiset, joille kuvittelimme sitä tekevämme noiden kuukausien aikana. 


Huoneiston remontti oli taloyhtiön saneerauksesta johtuen pitkähkö, mutta kaikki vaiva ja odotus lopulta palkittiin. Ensimmäisenä aloitimme purkutöillä, johon kuului myös asbestipurkua. Asbestikartoituksen ja -purun tilasimme Kaarinalaiselta yritykseltä, Purkava Oy:ltä ja homma hoituikin todella rivakasti ja siististi. Nykypäivänä vanhoja asuntoja remontoitaessa on otettava huomioon nämäkin seikat ja vaikka mahdollinen asbestilöytö saattaa tuntua harmilliselta, on se kuitenkin välttämätöntä viedä maaliin kunnialla ja säännösten mukaan. Oma kokemukseni tästä oli oikeastaan aika lailla positiivinen, vaikkakin se toi lisää kustannuksia remonttiin. Olimme kuitenkin onneksi jo ennen kartoitusta varanneet mahdolliselle asbestipurulle osan budjetista. 

Mitä asbesti sitten on ja miksi työ pitää teettää ammattilaisella? Siitä on kirjoitettu ainakin täällä.


Tilajakoa avarrettiin entisestään purkutöiden yhteydessä. Tilava olohuone ja ennen makuuhuoneena toiminut ruokailutila olivat valoisia suurien ikkunoiden ansiosta. Keittokomero sen sijaan jäi vähän pimeäksi ja todella ahtaaksi. Koimme, että seinän purkaminen olisi paras vaihtoehto käytännöllisen keittiön rakentamiselle, jotta taso- ja kaappitilaa saatiin riittävästi lisää. Keittiön uudistuksesta ajattelin kirjoittaa ihan erikseen, sillä juttua siitä nimittäin riittää melko paljon :D. 


Huoneistossa oli upea vanha, joskin kulunut, mosaiikkiparketti olohuoneessa ja ruokailutilassa. Makuuhuoneeseen, keittokomeroon ja eteiseen oli vaihdettu jossakin vuosien varrella laminaattia tilalle. Päätimme purkaa laminaatit pois, sillä halusimme lattian olevan avaran pohjaratkaisun asunnossa yhteneväinen. Kun uusi parketti oli asennettu laminaattien tilalle, koko komeus hiottiin ja käsiteltiin Pallmannin tuotteilla. Pallmannin Color Collection järjestelmässä lattiaan työstetään ensin haluttu sävy (me valitsimme kauniin syvän ruskean Authentic Brown), jonka jälkeen pinta lakattiin parkettilakalla. Ja uskokaa tai älkää, rajoja keittiön ja ruokailutilan välillä ei edes jälkikäteen meinannut huomata, vaikka vierekkäin oli sekä uutta, että vanhaa parkettia! 

Vinkkinä muille tällaisessa tilanteessa oleville sanoisin, että jos haluat jatkaa vanhaa parkettia ja saada sävystä yhteneväisen, valitse aina hieman tummempi sävy. Parketti usein tummuu vuosien saatossa ja saattaa olla todella haastavaa saada uuden ja vanhan parketin sävy tasaiseksi jos pintaa ei sävytetä astetta (tai enemmän) tummemmalla.

Color Collection järjestelmästä voit lukea lisää täältä ja jos kaipaat apua värin tai oikean tuotteen valintaan, kannattaa laittaa viestiä Petri Iso-Ilomäelle, joka osaa neuvoa ja vinkata myös hyviä tekijöitä omalta alueelta. Myös me ulkoistimme parketin kunnostuksen ja käsittelyn. Voin lämmöllä suositella Petrin asiantuntemusta ja mainittakoon vielä, että lähimmässä Pallmannin tuotteita myyvässä jälleenmyyjäliikkeessä ei ollut juuri tätä sävyä näytillä livenä, niin Petri teki meille oman mallipalan, jonka saimme noutaa liikkeestä vain kaksi päivää ensimmäisen käynnin jälkeen. Huikeaa palvelua sekä ATV Turku, että Pallmann Suomi! Kiitos! 

Makuuhuoneen ja olohuoneen väliin sen sijaan laitettiin kynnyslista, sillä vanhan talon kaikki seinät eivät olleetkaan ihan suorat ja parkettia ei saatu jatkumaan niin kauniisti saumattomasti, kuin olisin toivonut. Eteiskäytävän vanha klinkkerilattia siistittiin ja päätettiin säilyttää, sillä se oli kerrassaan upea! Lattialla oli valtava vaikutus koko asunnon tunnelmaa ja vaikka tumma lattia oli tietynlainen riski myyntikohteessa, sen ottaminen todellakin kannatti.



Lattian jälkeen lähdimme toteuttamaan upeaa uutta seurustelukeittiötä, valitsimme lempeitä sävyjä seinäpinnoille ja järjestimme tilaa säilytykselle. Pieniä yksityiskohtia hiottiin pieteetillä ihan loppumetreille saakka... Siitä kerron kuitenkin lisää seuraavassa osassa (siellä mukana myös muutama ennen-kuva). Kannattaa siis pysytellä kuulolla!

Jutta

KOHTI LEVOLLISEMPAA MAKUUHUONEEN TUNNELMAA

Heipä hei! Ollaan täällä alkuvuodesta touhuttu makuuhuoneen muutoksen parissa ja en tiedä mitä on tapahtunut sitten viime kerran, sillä maalauspuuhat ja ihan pienetkin uudistukset kestävät meiltä noin kaksi kuukautta (ennen saatoimme sykkiä tällaiset yhdessä illassa) :D. Jo muuton aikaan meille jäi makuuhuoneen päätyseinän tasoitushommat hieman kesken (teimme hutiloiden), mutta koska muuttoauto saapui pihaan seuraavana aamuna, koimme siinä hetkessä parhaaksi ratkaisuksi jättää asian toistaiseksi odottamaan. Tuntui siltä, ettei jaksanut antaa ajatustakaan aiheelle seuraavaan vuoteen. 


Maalaus sinänsä ei ole millään lailla se haastavin homma, vaan enemmän kismitti se, että huone piti tyhjentää kokonaan hionnan ajaksi. Olemme nukkuneet olohuoneessa nyt viimeiset pari viikkoa ja ette usko miten paljon odotin sitä, että pääsemme takaisin normaaliin arkeen ja järjestyksen syrjään kiinni. Kaikesta säätämisestä huolimatta juuri nyt on aistittavissa pitkästä aikaa omaan kotiin liittyvää sisustusinspiraatiota. Ja tämän innostuksen aion kyllä hyödyntää varmasti kaikin tavoin vielä ennen kuin mökkikausi alkaa (sillä tiedän, että sen jälkeen kaikki into ja viitseliäisyys siirtyy sinne kodin sijaan).



Tasoituksen ja hionnan jälkeen päätyseinä piti tottakai maalata uudelleen ja vaikka instassa niin moni teistä pyysi ettei vihreää seinää maalattaisi, niin on myönnettävä että itsellä vihreään on alkanut tulla pienimuotoinen kyllästyminen. Edellisen kodin keittiössä ja täällä makuuhuoneessa vihreä on ollut superkaunis ja pidän niistä sävyistä edelleen. Mutta samalla huomaan, että kaipaan makuuhuoneeseen vaihtelua ja levollisuutta. Loft-kodin makuuhuoneen seinät olivat jossakin vaiheessa "betonimaalauksella" toteutetut, viime kerralla makuuhuoneessamme oli taasen sininen kukkatapetti. Täällä sitten tumma vihreä ja oikein mietin, että koskaan makuuhuoneessamme ei ole tainnut olla vaaleaa pehmeää sävyä, jossa ei olisi mitään ns. kuosia. 

Olen halunnut kovasti ripustaa seinälle muutamia tauluja ja printtejä, mutta on tuntunut että yhdessä ne vaatisivat vähän pehmeämmän ja neutraalimman taustan, jottei kollaasista tulisi liian levoton tumman pohjan kanssa. Tiedättekö, mistä puhun? Lisäksi kaipasin huoneen tunnelmaan muunneltavuutta. Keväisin haluaisin laittaa kotiin aina hieman enemmän väriä, mutta vahva seinän sävy on ollut todella hallitseva pienille muutoksille.


Nyt on sitten pohjatyöt tehty ja seinät viimein maalattu (kuvissa vasta pohjamaalilla). Samaan syssyyn päätimme panostaa vihdoin myös liukuoviin vaatesäilytyksen eteen verhojen tilalle, joten myös ne tuli asennettua samalla. Ehkäpä ensi viikolla pääsen näyttämään teille, millaiseksi makuuhuoneen tunnelma pienien muutosten kanssa muodostui. En malttaisi odottaa!

Jutta

PS. Kuka heittää ensimmäisen arvauksen, millaiseksi päätyseinä on nyt maalattu? 
Valinta oli itselleni yllättävän hankala ja tein viidellä eri sävyllä testimaalauksia... 
Sanonta suutarin lapsen kengistä pitää siis todellakin paikkansa :D

MAKUUHUONEEN MUUTOS

Pienillä asioilla on suuri vaikutus tunnelmaan. Aiemmin makuuhuoneen päätyseinää hallitsi punatiiliseinä, joka sellaisenaan on kyllä myös omaan mieleeni erittäin vaikuttava ja kaunis. Mutta koska mieleni tuntuu olevan erityisen herkkä värien ja sävyjen vaikutuksille, ei punasävyinen makuuhuone tuntunut kovin levolliselta. Jostakin syystä näen punaisen hieman liian dynaamisena värinä tiloissa, joissa on tarkoitus rentoutua ja nukkua. Itselleni levollisimmat ja mielelle parhaimmat värit tuntuvat olevan sinisen lisäksi vihreän eri sävyt. Ne sellaiset hieman tummemmat ja murretut, jotka eivät ole kuitenkaan liian kirkkaita. Mutta nämä ovat kyllä niin makuasioita... Uskon, että myös siellä ruudun toisella puolella on paljon teitä, joita tiiliseinän piilottaminen suorastaan kauhistuttaa. Jopa seinänrakennuspuuhissa auttanut ystävämme sanoi, että tuntui pahalta laittaa piiloon jotakin niin kaunista. Mutta koska vaikutus meihin, ja erityisesti minuun on niin suuri, en voinut oikeastaan edes kuvitella tiiliseinän sellaiseksi jättämistä makuuhuoneen osalta. 

Emme kuitenkaan halunneet maalata kauniiden tiilien päälle (mikä olisi toki ollut ehkä se helpoin vaihtoehto) vaan päätimme levyttää seinän ja siihen tehdyn kiinteän hyllyn siten, että sen saa myös joskus uudelleen esiin ehjänä ja kauniina niin halutessaan. Tällaista kiinteää hyllyä olen muuten suunnitellut jo kahteen aiempaankin kotiin. Pari inspiraatiokuvaa Pinterestistä on ollut siitä saakka tallennettuna puhelimen ja tietokoneen muistiin. Ihan vain, että jos joskus. Ja nyt se onnistui tänne! 

"Integroidun" sängynpäätyhyllyn kehikko rakennettiin 60 sentin välein tehtyjen pystykoolausten eteen. Päälle cyproc -levyt, jonka jälkeen tasoitusta, hiontaa ja maalausta. Kuulostaa helpommalta kuin olikaan, sillä seinä oli joka ainoaan suuntaan vino, samoin kuin lattia :D. Mutta ainahan nämä vanhemmat talot ovat. Emme siis sinänsä yllättyneet siitä. Toinen hankaluus osoittautui tasoituksen suhteen. Valitettavasti joudumme tekemään sen vielä kertaalleen jossakin vaiheessa uusiksi, sillä kylmää hohkava tiiliseinä (joka on siis rakennuksen julkisivua) takana sai tasoitteen vetäytymään vielä kahdenkin päivän jälkeen tasoituksesta, ja pintamaalausvaiheessa nuo saumakohdat oikein hyppäsivät silmille (kuvissa eivät niin hyvin näy, kuin elävänä tilassa). Toisena syynä taisi olla myös kesken loppunut aika, sillä teimme viimeisiä hiontoja vielä muuttoa edeltävänä päivänä. Mutta juuri nyt keskitymme muihin asioihin ja palaamme tämän pariin ensi vuoden puolella. 

Kaikenkaikkiaan olen äärettömän tyytyväinen lopputulokseen. Tyytyväinen olen myös valittuun vihreään sävyyn S447, joka on muuten aika lähellä edellisen kodin keittiön seinän väriä, mutta aavistuksen enemmän "metsän sävyinen". Iso kiitos tulee osoittaa tästä projektista Pekalle, mutta ehkä vielä enemmän ystävällemme Markolle, joka tuli varta vasten Tampereelta tänne Littoisiin rakentamaan pikaisella aikataululla tuota unelmien päätyseinää. Ilman Markoa olisimme ehkä olleet jopa hieman pulassa :D. 

Tässä vielä ennen ja jälkeen kuva tilasta:

Kaunista sunnuntain iltaa ja hei - ihan parasta ensimmäistä adventtia <3
Jutta


PIENEN MÖKKIKAMMARIN MUUTOS

Heipparallaa! Ja aurinkoista uutta viikkoa :). Tuntuu tosin ihan sunnuntailta, eikä pää meinaa millään ymmärtää uuden viikon jo alkaneen. Täällä on vietetty pääsiäistä mökkitunnelmissa ja taidettiin virallisesti nyt korkata meidän ensimmäinen kunnon mökkikausi avatuksi. Olemme toki talvella käyneet siellä aina silloin tällöin, mutta visiitit ovat olleet enemmän tai vähemmän pikaisia. 

Pääsiäisen tavoitteena oli saada juniorin mökkihuone uudistettua pintojen ja kalusteiden osalta. Pienen pieni makuusoppi tosin palvelee jatkossa myös koko perhettä "päiväunipaikkana", sillä arvatenkin heti kun saamme päämökin alakerran oman yksiön kuntoon, muuttanee nuori herra sinne asustelemaan :). Tämä kyseinen huone on todellakin pieni (mitat 1850x2300), joka asetti tilankäytölle melko paljon haasteita. Lisäksi juuri tässä tilassa oli uusittu jossakin vaiheessa seinä- ja kattopaneelit, mutta pintakäsittelyä niille ei oltu tehty. Piskuinen tila kaipasi avaruuden tuntua ja valoa lisää, jonka vuoksi päätimme maalata tämän huoneen kauttaaltaan. Tuvan puoli ja alakerran oma yksiö on jäämässä edelleen puupinnoille, joten kokonaan emme sisäpintoja lähde mökissä maalaamaan. 

Väliovet maalasimme jo aiemmin vaalean harmaalla (joka näkyy ainakin tämän postauksen ensimmäisessä kuvassa), mutta huoneen muiden pintojen halusimme olevan valkoisia. Valkoiset pinnat toivat huoneen täysin uudelle tasolle ja koko tilan valoisuus jopa kaksinkertaistui! Koska seinä- ja kattopintoja ei oltu käsitelty millään, jäi pohjatöiksikin vain kevyt ja huolellinen pyyhintä kostealla rätillä. Paneeleiden maalaus ei ole millään muotoa lempipuuhaani, mutta voi pojat, että kannatti!!! Harmikseni jätin kuitenkin laajemman objektiivin kotiin, joten tilasta sai tosi huonosti kokonaiskuvia otettua. Nappasin kuitenkin pari puhelinkuvaa kameralla otettujen lisäksi, ja vaikka epäröinkin niiden julkaisua niin antaa mennä vain :D 


Huoneen kalustus rakentui DIY daybedin / sänkylaverin ja pienen yöpöydän (kirppislöytö 5€!!) ympärille. Lattialle laitettiin kaupunkikodista löytynyt vanha puuvillamatto ja tekstiilit tuotiin samaten täältä kaupunkikodista. Seinälle on tulossa vielä siro hylly ja ikkunan eteen pimentävä verho, sillä aamuaurinko pääsee paistamaan tähän huoneeseen ensimmäisenä. Muuten tila alkaisi olla käyttöä vaille valmis. 

Jos DIY daybed kiinnostaa, niin kannattaa pysyä kuulolla, sillä siitä on tulossa ihan oma postauksensa vielä tällä viikolla! Tämä oli meidän toinen itsetehty laveri ja siitä tuli vielä entistäkin parempi, joten ilomielin jaamme vinkkimme ja ohjeemme myös teille :)

Loppuun on vielä pakko laittaa kuva tilasta ennen muutosta. Melkoinen määrä valoa ja toimivuutta saatiin lisättyä pienellä vaivalla! Vai mitä olette mieltä? ;)



Ensimmäisessä ennen-kuvassa hämää hieman "liikaa tuntua" tuo kapea sohva, joka oli vain 50cm syvä. Kun laitoimme normaalin sängyn tilaan (80cm) niin sivuun jäi kapeampi tila ja lisäksi sängyn jalkopääty oli jo oviaukon edessä. Koitan saada teille hieman laajempaa kuvaa vielä tilasta myöhemmin keväällä. Näistä kuitenkin jo saa esimakua siitä, miten iso muutos saatiin aikaan :)

Jutta


TOIMIVA VAATEHUONE: ENNEN UUDISTUSTA

Kodissamme on yksi huone, jonka ovi on pysynyt visusti kiinni remontista saakka. Se on vaatehuone. Kaikessa hässäkässä päätimme (oi miksi), että jätetään tuo muutaman neliön kopin lattia vaihtamatta, kun koko muu yläkerta uusittiin. Ei olisi ollut paha rasti siinä kohtaa, mutta en osaa sanoa miksi sitten se jäi. Huone toimi remppavarastona pitkään ja vaikka saimme muutettua tavarat sisään, niin aina vain tuo huone teki mieli unohtaa. Kerroinkin tästä aiemmin "Nämä ratkaisut harmittaa nyt" -postauksessa.

Seinät on täynnä reikiä, lattia kellastunutta mäntyä, tankotila puuttuu ja järjestystäkin koko huone kieltämättä kaipasi. Alkoi olla jo sellainen fiilis, että pelkäsi mitä tipahtaa syliin kun aamulla hakee vaatteita päälleen. Tunnistaako joku muu tällaisen tilanteen? Toivottavasti emme ole ainoita.... 

Lopulta päätimme, että nyt saa riittää. Sillä on yllättävän iso merkitys aamujen sujumiseen, jos vaatehuone on siisti ja tunnelma siellä raikas ja vaalea (pimeän ja tunkkaisen sijaan).



Aloitimme nyt ensin kaikkien vaatteiden karsimisella (näissä kuvissa siis tavarat on huoneesta tyhjennetty ja vaatteet käyty läpi). Näin pääsimme näkemään paljonko hylly- ja tankotilaa todellisuudessa tarvitsemme. Seuraava vaihe oli seinien kittaus ja maalaus. Vaikka osa olikin vaaleita, niin kittauksen jälkeen kevyt uusi maalikerros tekee ihmeitä aikaan. 

Kolmantena vaiheena on lattian maalaus ja uudelleenjärjestys. Tämän lisäksi haussa on parempi valaistus tähän pieneen tilaan.

Vaikka emme ole vielä todellakaan valmiita, niin ajattelin näyttää teille mikä täällä on tilanne nyt kun tavarat on karsittu ja pinnat vielä entisellään. Tästä ei voi olla suunta kuin ylöspäin. Kova tavoite on saada huone priimakuntoon kuukauden loppuun mennessä, joten toivottavasti silloin pystyn esittelemään teille toimivan vaatehuoneen, joka toteutettiin todella pienellä budjetilla. Jotta tämä ei jäisi kesken (tai odottamaan uusia kivoja ideoita) niin ajattelin tämän realismipostauksen vähän antavan potkua takamukselle, että tulee sitten hoidettua. :D


Kivaa uutta viikkoa!
Jutta

MUUTOSKOHDE: PORTAIKON MAALAUS

Kivaa keskiviikkoa! Joku teistä saattaakin muistaa, miten meillä täällä kotona oli aiemmin melko tummat ja kellastuneet portaat. Puuportaikko oli sinänsä ihan hyvässä kunnossa, vaikka toki elämisen jälkiä niissä jo vähän näkyikin. Seinät olivat aiemmin osittain tummaa tapettia ja portaat sitä tummunutta mäntyä. Tässä vaiheessa pitää toki jo mainita, että pidän kyllä männystä ja sen ajanpatinasta - mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Tässä kohdin kotia ne vain olivat vähän liian tummat ja tekivät portaikosta kovin pimeän. Kurkataanpa miltä portaikko näyttää juuri nyt ja lopussa vielä kuvamateriaalia lähtötilanteesta.


Portaiden kunnostus jäi remontin lähes viimeiseksi vaiheeksi siitä syystä, että yläkerta valmistui vasta muuton jälkeen ja portaissa kuljettiin ja kannettiin tavaraa jatkuvasti. Kun viimein saimme yläkerran kuntoon, iski pieni remppaväsy, jonka vuoksi jätimme maalauksen suosiolla vähän myöhemmälle. Rehellisesti täytyy kuitenkin myös todeta, että yläkerran puolelta kaiteet pitäisi vielä pintamaalata kertaalleen ja sivusta puuttuu edelleen kaide (vanhat kaiteet hävitettiin niiden ollessa erittäin massiiviset ja raskaat). 

Aloitimme portaikon kunnostuksen ensin tapettien irroittamisella ja lopulta suurin osa seinistä levytettiinkin uudelleen. Tämän jälkeen hioimme raput kertaalleen ja kittasimme suurimmat kolhut puukitillä. Kittauksen jälkeen tehtiin vielä kevyt hionta, jonka jälkeen vuorossa olikin pesu + maalaus.

Vaaleat seinät ja portaat toivat mielettömän määrän valoa koko portaikkoon, ja tuntuu kuin ahdas käytävämäisyys olisi lähes kokonaan poissa. Tämä osa kodista näkyy heti sisääntullessa, joten on kivaa, kun se on freesin näköinen. Vaikkakin siihen pinotaan aika usein yläkertaan meneviä tavaroita ja vaatteita, niin silti yleisilme on todella rauhallinen.



Portaikko haluttiin pitää selkeänä ja vaaleana siitäkin syystä, että yläkerrassa seinillä on voimakas tummansinisen sävyinen tapetti ja alhaalla taasen keittiössä tummaa vihreää. Kotimme kaikki ns. käytävätilojen seinät on maalattu sävyllä F487 (Höyhen) ja portaat sävyttämättömällä valkoisella. Vielä nyt alkuun portaat hohtavat kirkkaan valkoisena, mutta edellisessä kodissa sävy pehmeni noin vuoden kuluessa huomattavasti. Tätä odotellessa. :)

Näin me onnistuimme ja toteutimme portaikon muutoksen:


Vielä pitäisi tosiaan tehdä se kaide ja etsiä tähän käytävälle portaiden edustalle uusi matto. Ja tältä portaikko näytti ennen kunnostusta (osa kuvista jo remontin keskellä otettu). 



Aikamoinen ero valoisuudessa, vai mitä olet mieltä?
Jutta

* tuotteet saatu bloginäkyvyyttä vastaan

ENNEN - JÄLKEEN KUVIA / KEITTIÖ

Lisäilin pitkästä aikaa Styleroomin kansioihin kuvia. Samalla tajusin, ettei siellä edes ollut koko kansiota keittiöstä. Oho! No mutta samalla osui silmiini koneelta muutamia kuvia keittiöstämme ennen remonttia. Oh my! 

En olekaan tainnut näitä jakaa täällä aiemmin, ja itseni mielestä nämä ennen - jälkeen kuvat on aina niitä mitä parhaimpia ja mielenkiintoisimpia. Siispä ehdottomasti halusin jakaa nämä teille, vaikka itse remontista onkin kulunut jo aikaa. Osasta kuvakulmia ei löytynyt lainkaan ennen-kuvaa, mutta niin läheltä samaa kulmaa kuin mahdollista - on nämä kuvat kuitenkin yritetty rinnakkain laittaa.  Ja hei - sori kun näihin ennen-kuviin en ole aikanaan lainkaan keskittynyt. Puhelimella otettuja pikaräpsyjä pimeässä, jotka meni ihan suttuun kun suurensin.... Mutta saanette käsityksen kuitenkin :D.
keittiöremontti ennenjälkeen

keittiöremontti


ennenjälkeen
Voin vain kertoa, että nopeastippa kaikki aiempi unohtuu. Omasta mielestä remontti ei ollut lopulta kovin "kattava". No mutta etsin tästä tilasta kohtaa, jota ei olisi uusittu... Ei löytynyt. Seinälevyjä myöden on kaikki vaihdettu ja lisäksi seinää siirretty. Alimmasta kuvasta huomaa seinän siirron parhaiten (jääkaappi on nyt kohdassa, jossa ennen oli umpiseinä. Hanaa on myös siirretty, kuten liettäkin. Mutta melko vähäisillä siirroilla niiden suhteen päästiin. Eniten tässä tekee mielestäni yläkaapittomuus, värimaailma ja kaapistojen linjat. Ja sitäpaitsi säilytystilaahan meille tuli tuplasti entiseen verrattuna ikkunan alle asennetun laatikostorivin ja nurkan taakse jatkuvien korkeiden kaappien ansiosta. 

Että kyllä kannatti!
Jutta

 

Newsletter

Widgets