PELLAVA VS. PUUVILLA: KUMMAN VALITSET?
COMMENT |SUPERINSPIROIVA LASTENHUONE
COMMENT |3 SISUSTUKSEN TRENDIVÄRIÄ JUURI NYT
COMMENT |Tutkin tässä erääseen toiseen projektiin liittyen trendiennusteita. Silmiini osui ensi vuodelle povattuja trendisävyjä, joita ennustetaan näkyvän myös sisustuksessa. Samassa hetkessä tajusin, että kaksi kolmesta sävystä löytyy myös meiltä.
1. Tumma vihreä
Vihreä on näkynyt kodeissa jo tämän vuoden puolella, mutta ennusteet povaavat sille jatkoa myöskin ensi vuodelle. Meiltä löytyy vihreää viherkasvien lisäksi myös suurena pinta-alana keittiön seinältä. Tämä kyseinen vihreä on siitä upea, että se on todella murrettu. Ei siis yhtään liian kirkas. Tumma vihreä sopii hyvin valkoisen ja mustan kaveriksi ja oivallinen väripari myös harmaalle. Vihreä näkyy meillä kotona myös selkeästi lisääntyvissä viherkasveissa.Tätä kyseistä värikoodia minulta kysytään usein, joten kerrottakoon se myös tässä yhteydessä: N494 (Tikkurila Nefriitti).
2. Maitokahvi (beige) + ruskea
Suomalaisten suosikkisävy beige hurmaa jälleen kotien sisustuksessa. Todella pitkään beigen "korvaajaksi" suosittiin harmaan eri sävyjä. Toki edelleen harmaa pysyy pinnalla, mutta ehkei niin kirkkaana ja sinertävänä kuin aiemmin. Enemmän lämpimään taittavana pikemminkin. Ne, jotka eivät koskaan ehtineet mukaan kylmien sävyjen villitykseen, voivat nyt huokaista helpostuksesta. Beige on jälleen in. Maitokahvin sävyn rinnalle nousee väistämättä tumma ruskea. En ehkä näkisi suurina pintoina, mutta tumma puu, tummanruskeat pienesineet ja ruskea savi - niistä tätä varmasti tulee löytymään.Meidän kodin olohuoneen seinät ovat värikoodiltaan V484 (Tikkurila Ajopuu). Kivasti murrettu ja pehmeä maitokahvin sävy (jonka kanssa vähän edelleen toki emmin, mutta olen päättänyt jättää ajatuksen muhimaan ainakin ensi vuoden alkuun saakka, loppuvuodesta ei enää yhtään uutta maalikerrosta kiitos :D). Ruskeaa näkyy myös paljon mökillämme suurina puupintoina.
3. Tumma viininpunainen
Erilaisissa pressimateriaaleissa on näkynyt viimeaikoina vahvasti viininpunaisia sävyjä. Todella murrettuna, todella syvänä - ei siis jälleenkään yhtään kirkkaana tai puhtaana. Valkoisen Harmajan Suvi kirjoitteli viininpunaisen paluusta (klik) ja oli kuvittanutkin postauksen upeilla tummanpuhuvilla kuvilla, joissa viininpunaista on käyetty näyttävästi. Olen Suvin kanssa samaa mieltä siitä, että sävy on niin vahva, että suurina pintoina sitä on vaikea nähdä kotona. Mökillä sen sijaan tämä sävy näkyy täysillä (koska julkisivu).Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta aika paljon saisi tapahtua, ennen kuin kodin seiniä alkaisin tällä sävyllä maalaamaan. Tekstiilejä taas voisin hyvin tässä trendivärissä käyttää.
KIITOS LUKIJOILLENI - SIIS SINULLE!
COMMENT |Tiedättekö sen tunteen, kun olette miettineet jonkun asian tai postauksen julkaisua muita juttuja pidempään... Ette oikein tiedä miten se mahdetaan ottaa vastaan, ja millaista palautetta joku voi ajattelemattomuuttaan sanoa tai kirjoittaa. Juuri sellainen fiilis oli itselläni, kun kerroin teille avoimesti, miksi päätin irtisanoa itseni.
Palaan aiheen pariin, kun saan itseni ja ajatukseni hieman koottua paremmin kasaan. Kaikki on niin uutta. Kaikki on niin erilaista. Mutta onneksi te olette juuri tuollaisia <3
HYPPY TUNTEMATTOMAAN
COMMENT |En tiedä miten aloittaisin tämän tekstin. Tätä tekstiä olen halunnut aloittaa kylläkin jo pitkän aikaa. Kirjoitin viime viikolla teille valinnoista... Yksi niistä valinnoista oli irtisanoutuminen palkkatyöstä, jonka viimein perjantaina sain päätökseen.
Olen unelmoija. Tiedostan varsin hyvin, että olen parhaimmillani päästessäni jonkin uuden asian pariin ja kun innostun - innostun aivan hillittömän paljon. Vihaan tasaista kahdeksastaneljään-maanantaistaperjantaihin arkea, johon ei kuulu mitään yllätyksellisyyttä tai pirskahtelevia uusia projekteja/alkuja. Kyllä. Voin sanoa sen nyt, kun tein viimein valintani ja uskalsin luottaa siihen tunteeseen, joka sisälläni oli. Rehellisesti voin sanoa, etten muista koska olisin ollut näin helpottunut. Helpottunut siitä, että tein viimein sen ratkaisun, jota olen punninnut pitkään. Tekemättömät asiat ja ilmassaleijuvat "sitten joskus" -asiat rasittavat minua. Niin rasitti tämä päätöskin, tai pikemminkin sen tekemättömyys.
Olen ollut koko elämäni palkkatyössä. Yritys minulla on toki sivutoimisena ollut jo muutaman vuoden, mutta sivutoiminen yrittäjyys on hemmetin kaukana siitä kokoaikaisesta toimeentulon eteen työskentelystä. Siitä puuttuu kaikki se samanlainen paine rahasta, koska ruokaa saa jääkaappiin myös sieltä palkkatyöstä jos töitä ei yrityksellä sillä hetkellä ole. Kaikki on sivutoimisuudessa vapaaehtoista. Kokoaikainen yrittäjä ei juuri vapaaehtoisia työpäiviä näe (huomaa karrikointi), vaikkakin vapaaehtoisesti tottakai on siihen kaikkeen ryhtynyt. Asia on kuitenkin erilaisissa mittasuhteissa ja se pelottaa. Pelottaa ihan tosi paljon, ja myönnän sen.
Pelosta huolimatta en halunnut jättää tätä korttia kääntämättä. Perhepiirissäni käydään läpi tällä hetkellä myös surua ja huolta. Vakava sairaus on kohdannut läheistä ihmistä ja se osaltaan on saanut miettimään omaa elämää erilaisesta perspektiivistä. Ollaan puhuttu unelmista ja toiveista. Niistä haaveista, joita alkaa pohtimaan vasta sitten kun elämän rajallisuus iskee vasten kasvoja.
Mietin koko syksyn intensiivisesti (ja toki pitkään sitä ennenkin) tekeekö palkkatyöni minut edelleen onnelliseksi. Päädyin kielteiseen vastaukseen. Mitä kauemmin asiaa mietin, sitä etäisemmäksi se työ alkoi tuntumaan. Se ei ollut enää osa minua, eikä sellaista työtä, jonka ympärille halusin elämäni ja arkeni rakentaa. Se toki oli joskus, enhän muuten olisi sinne edes hakeutunut. Mutta se ei ollut enää.
Päätös ei ollut kuitenkaan helppo. Teoriassa kyllä, mutta tiedättehän... Ihminen haluaa elää turvassa. Tilanteessa, joka on tuttu, ja joka ei pelota. Toisella puolella puhui säännöllinen tulo, arjen ennustettavuus, lomat, työsuhteen tuomat edut (kuten nyt esimerkiksi työterveyshuolto, vakuutukset yms.). Samaan aikaan vastakkaiselta puolelta huuteli rauha, vapaus, onnistumisen tunne ja hyvä olo. Päätös painottui lopulta jälkimmäisten hyötyjen puolelle.
Niin tein. Irtisanoin itseni. Otin hypyn tuntemattomaan ja koitan parhaillani selvittää miljoonaa asiaa, jotka pitää vielä tämän vuoden puolella hoitaa kuntoon. Voisin jatkaa tätä tekstiä loputtomiin, haluaisin kertoa sen hetken, jolloin oivalsin miten haluan elämäni elää ja mitä asioita tavoitella. Ajattelin kuitenkin, että jätän sen ensi kertaan. Ehkä jotakuta kiinnostaa kuulla, mikä oli se tilanne kun tajusin - nyt tai ei koskaan? Uskon nimittäin jonkun muunkin käyvän läpi samanlaisia ajatuksia siellä ruudun toisella puolen. Jos edes yksi miettii tällä hetkellä samoin kuin minä ajattelin... Ehkä minun tarinastani voisi olla jotakin apua tai ainakin vertaistukea?
PS. Parasta on juuri nyt upeiden energisten naisyrittäjien tsemppiviestit ja puhelut. Voi luoja mä olen onnellinen, että ympärilleni on salakavalasti alkanut kasvaa monipuolinen ja todella ammattitaitoinen rohkeiden naisten verkosto!
PPS. Ja ennenkuin joku ehtii kysymään mitä minä sitten teen ja missä ja koska ja ja ja... On vastattava, että kaikki ei vielä ole täysin valmista, ja selvitettävää riittää. Mutta heti kun palasia alkaa loksahtelemaan paikoilleen, tulette ihan varmasti kuulemaan niistä lisää :)
MÖKKIKUISTI VALMIINA TALVEEN
COMMENT |Moikka! Ja mukavaa alkanutta viikkoa kaikille :). Täällä ollaan palauduttu jälleen mökkiviikonlopusta, joka teki juuri nyt erittäin hyvää. Kirpeät ilmat alkavat tuntua tuvassa, vaikka lämpöä onkin ihan riittävästi sisätiloissa. Ikkunoiden ja ovien tiivisteet eivät kuitenkaan ihan ole parhaimmasta päästä, ja osa on jo ihan hapertunutkin (taas merkintä rasti to-do-listalle). Kyllä tuntui luissa ja ytimissä nimittäin yön aikana raoista piiskaava syystuli, koska nukumme suoraan ikkunan alapuolella. Hurrr. Vähästä emme kuitenkaan aio hätkähtää ja katsotaan miten pitkälle mökkeilyä vielä tänä vuonna jatketaan.
Pallovalot oli oikeastaan aikalailla ensimmäinen hankinta, joka tänne tuotiin. Ne tuo mukavaa tunnelmaa, ja toimii lisäksi hämärtyvässä illassa hyvänä valonlähteenä mökin edustalle. Lyhdyn sain lahjaksi äidiltäni kun täällä ensimmäistä kertaa kävivät. Puinen sohva taas löytyi täältä jo entuudestaan, kuten myös vanha emalikattila. Kattilaan laitoin pohjalle vettä ja asettelin siihen havuja. Tekstiilit kannoin tosin sisältä tähän ulos iltapäivällä, ja sisään ne laitettiin takaisin illansuussa. Mutta olihan siinä taljan ja viltin päällä mukava juoda lämpimät kupit kahvia pihatöiden lomassa. Vielä olisi pari pihalla tehtävää juttua listalla ennen lumentuloa, mutta muutoin taidamme siirtyä aikalailla sisätiloihin talveksi puuhastelemaan.
Tuli muuten jotenkin aika jouluinen tunnelma, kun näitä kuvia katselin. Ehkä se on tuo punainen julkisivu tai havut... En tiedä, mutta kiva joulufiilis nousi kuitenkin ensimmäisenä näitä katsoessa mieleen. :)
KIRJASUOSITUS: GREEN HOME BOOK
COMMENT |Mitä Green Home Book sitten tarjoaa?
- selkeitä hoito-ohjeita aina kastelusta kasvin sijoitteluun
- upeita koteja, joissa viherkasvit on kuvattu
- helppolukuista ja ymmärrettävää tekstiä (myös asiasta tietämättömille!)
- monipuolista tietoa mm.valon merkityksestä, pistokkaista, jakamisesta...
- visuaalista hivelyä silmille alusta loppuun saakka (kuvien lisäksi koskee taittoa, tekstin sijoittelua, ihan kaikkea)



Ehkäpä tästä saatankin lähteä kasvikaupoille, koska kirjasta sai hyviä oppeja myös sellaisiin kasveihin, joita en ole uskaltanut tähän saakka hankkia (niiden kuolettamisen pelossa).
Iso suositus:
Green Home Book
Susanna Vento & Riikka Katinkoski
Cozy Publishing
VALINTOJA
COMMENT |TV JA MUU TEKNIIKKA OLOHUONEESSA
COMMENT |JOS JOTAKIN TÄSSÄ HETKESSÄ RAKASTAN....
COMMENT |ENTÄ JOS + MANSEN BLOGIKIRPPIS
COMMENT |PIPOJEN JA HANSKOJEN SÄILYTYS
COMMENT |Jos naulakkoseinä näytti kiinnostavalta, niin lue ihmeessä tämä viime kevään postaus:
DIY KUISTIN SÄILYTYSRATKAISU