Kaupallinen yhteistyö: CELLO

Instagramista olettekin jo saaneet seurata tätä makuuhuoneen uudistusta askel askeleelta. Tarkemmin lähtökohdista ja toiveista kirjoittelin teille täällä. Mutta nyt! Nyt en malta odottaa, että pääsen näyttämään, miltä täällä näyttää uudistuksen jälkeen.

Tummanvihreä taustaseinä oli todella ihana, mutta nyt tätä vaaleaa tilaa katsoessa suupielet meinaa nykiä jatkuvasti ylöspäin. Uusi harmaansävyinen tunnelma on sanalla sanoen täydellinen. Harmaan ja vaaleiden sävyjen valinta on muuten yksi vaikeimmista, mitä tiedän. Asiakkaiden kanssa näitä pohditaan myös usein todella pitkään, eikä ihme, sillä monilla harmailla sävyillä on taipumusta näyttää erilaiselta eri huoneissa ja valossa. Kirkkaalla auringonpaisteella valittu seinän sävy saattaa yllättää illan pimetessä kun valot laitetaan päälle tai toisinpäin. Tästä syystä en pysty ainakaan itse valitsemaan maalin sävyä vain mututuntumalla kaupassa värilastujen äärellä. 

Meillä kotona minulla on selkeästi tarkempi/yksityiskohtaisempi värisilmä erilaisten vivahteiden osalta, kun taas muiden mielestä harmaa on harmaa, valkoinen on valkoinen ja piste. Huomaan, että kiinnitän paljon huomiota värisävyihin myös muualla kuin kotona. Jos näen kauniin sävyn jossakin, laitan sen heti ylös itselleni (sekä sen aiheuttaman tunnetilan: ”Mitä ajattelin kun näin juuri tämän värin, millaisella pinnalla se toistui, miltä pinnan stuktuuri tuntui?”).

Toisten mielestä tämä menee todella yli hilseen ja ymmärrän sen myös erittäin hyvin :D. Mutta uskon, että meitä muita itseni kaltaisia on myös Suomi pullollaan. SIKSI halusin jakaa teille superhyvän vinkin!

Testimaalaus auttaa valinnassa 

Makuuhuoneen uudistus toteutettiin yhteistyössä K-Raudan oman CELLO-merkin kanssa ja kun kerroin tästä värivalinnan tuskasta, niin sovimme että voisin testata erilaisia sävyjä ennen päätöstä. Uusi 0,4l testimaalipurkki oli juuri saapunut K-Rautaan ja päädyin valitsemaan viisi eri vaihtoehtoa testimaalaukseen. Halusin nähdä miten sävyt käyttäytyvät juuri tällä seinällä erilaisiin vuorokauden aikoihin ja erilaisissa valaistuksissa. Vastaus löytyi oikeastaan samantien kun maalit oli vedetty kertaalleen seinään, vaikka vaihtoehtoja värikartasta valitessa valinta ei ollut millään muotoa selkeää/suosikkia ei tuntunut löytyvän. Testimaalaus on hyvä idea etenkin silloin kun sävy ei ole ennestään tuttu. Testimaalipurkkien saatavuus vaihtelee myymälöittäin.


Maalattava tila antaa jokaiselle värille tottakai omanlaisensa vivahteensa, johon vaikuttaa ilmansuunnat, ikkunoiden koko ja sijainti, tilan kalusteet + muut huoneessa käytetyt värit, materiaalit ja tekstiilit. Ja tästä syystä yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai väriä ei siis ole olemassakaan. Neljän desilitran purkki on juuri sopivan kokoinen pienen alan maalaamiseen ja mahdollisesta ylijääneestä maalista voi keksiä vaikkapa jonkin pienen DIY-idean.

Viisi suosikkia valitsin itseasiassa seinällä olevan taulun harmaiden sävyjen mukaan. Tämä hääpäivälahjaksi hankkimamme teos kaipasi taustalle sitä täydellistä sävyä, jotta se tulisi esille parhaimmalla mahdollisella tavalla. Päivi Hintsasen teos ”Kylmän Kyyneltäjä” on tunnelmaltaan vaalea ja sen kehykset ovat valkoiset. Tästä syystä halusin sen erottuvat jonkun verran taustastaan, mutten kuitenkaan luoda suurta kontrastia. 

Täydellinen harmaan sävy makuuhuoneeseen 

Lopulliseksi sävyksi valikoitui Teknoksen värikartan T1736, joka osui tähän meidän makuuhuonetilaan kuin nenä päähän. Sopiva lämpöaste, täydellinen tummuusaste ja sopivan neutraali yleisilme ilman siniseen, vihreään tai violettiin taittavaa vivahdetta. Onnistuin mielestäni lopputuloksessa kiitettävästi ja koko huoneen fiilis muuttui kertaheitolla.

Seinä maalattiin täyshimmeällä CELLO Feel sisustusmaalilla. Erittäin vähäpäästöinen, liuotteeton Cello Feel -akrylaattimaali kuuluu rakennusmateriaalien päästöluokitusten M1-ryhmään, ja sille on myönnetty Allergia- ja astmaliiton allergiatunnus sekä Joutsenmerkki. Maalaaminen on helppoa, sillä maalin peittokyky on hyvä ja mikä parasta: maalattu pinta on pölykuiva noin puolen tunnin kuluttua ja päällemaalattavissakin jo tunnin kuluttua. Tämä on erittäin hyvä ominaisuus silloin kun uudistetaan jo asutun kodin pintoja ja tavarat on jouduttu siirtämään maalauksen ajaksi sivuun. Yhdessä iltapäivässä ehtii siis hyvin maalaamaan seinän kahteen kertaan. 2,7 litran maalipurkki riittää yhden seinän maalaamiseen (kaksi kerrosta) hyvin. Näinollen hintaa seinän uudistukselle tulee maltillisesti, alle 40 euroa.

Olen niin innoissani siitä, että nyt neutraali tausta mahdollistaa myös erilaisten pienten väripilkkujen käytön edellistä tummanvihreää paremmin. Löysin kaapista äitini minulle antaman keltaisen lasiomenan, jonka asetin helmililjan vierelle. Helmililjan saviruukku on muuten maalattu samalla sävyllä kuin itse seinä. Minusta kiva yksityiskohta ja sain hyötykäytettyä ylijäänyttä testimaalia samalla :). Reeta Ekin ”Toukokuu” printti löysi myös oman paikkansa seinän maalauksen myötä. Ihan kuin ilmassa olisi tämän uudistuksen myötä ripaus enemmän kevättä. 

No mutta, mitäs sanotte, kannattiko?

Jutta

Ps. Samalla panostimme vihdoin uusiin liukuoviin ja ne saatiin asennettua vihdoin tähän samaan syssyyn. Lasiset liukuovet tilasimme mittojen mukaan Kaarinan Puuvajasta. Makuuhuoneesta tuli kertaheitolla todella paljon raikkaampi ja käytännöllisempi. Jes! 

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

Jes! Olen odottanut kuin kuuta nousevaa mökin maalausprojektin valmistumista ja myös sitä, että saan jakaa lopputuloksen myös teille. Tässä postauksessa onkin luvassa kuvia lopputuloksesta, mutta iiks - myös video meidän maalaustalkoistamme, jossa näkyy mökki ja sen ympäristö ihan kokonaisuudessaan. Kannattaa siis lukea postaus ihan loppuun saakka ;).

Viime kesän lopulla ostettu mökki on nyt tosiaan viimeinkin maalattu ja voi pojat, miten olenkaan samaan aikaan ihan mielettömän helpottunut ja tyytyväinen. Helpottunut siksi, että pelkäsin jonkin verran liian synkkää vaikutelmaa - joka kuitenkin osoittautui todellakin vääräksi. Onneksi! Jo alusta alkaen meillä oli vahva visio mökin maalaamisesta ja sen uudesta väristä. Lopulta päädyimme valitsemaan värisävyksi Puutalot-värikartasta todella tumman harmaan, tai pikemminkin hiilenmustan sävyn 564X. Ikkunapokiin ja oviin taasen valitsimme vielä astetta syvemmän mustan 0202. Värin valinnasta ja sen oikean mustan sävyn löytämisestä kirjoittelin aiemmin täällä.

Maaliksi valitsimme Suomen suosituimman talomaalin, eli Ultra Classicin. Suurin syy juuri tämän maalin valintaan oli musta väri. Syistä kerroin myöskin tuossa aiemmassa postauksessa tarkemmin. Maalikerroksia pintaan sudimme kaksi, jotta saimme tarpeeksi peittävän lopputuloksen, josta pohjan punainen ja vihreä ei paista auringon valossakaan läpi. Toisen maalikerroksen jälkeen ihastelin lopputulosta silmät soikeina. Puuosat näyttävät kuin uudelta ja kokonaisuus on todella selkeä ja yhteneväinen. Ensialkuun jännitin myös sitä, erottuvatko nämä kaksi valittua värisävyä lopulta tarpeeksi toisistaan (ikkunoiden ja ovien tummempi musta tuosta muusta julkisivusta), mutta mielestäni siinä onnistuttiin loistavasti. Emme halunneet korostaa ikkunoita tai ovia millään tavalla, muttemme halunneet niiden olevan täysin taustaan häviäviäkään. Pieni sävyero toi todellakin toivotunlaisen lopputuloksen. Ikkunoiden ja ovien maalaukseen käytimme vesiohenteista Unica Akva maalia. Samoin kuin muihin puuosiin, vedettiin näihinkin kaksi kerrosta maalia, jotta lopputulos olisi peittävä ja puupintaa tarpeeksi suojaava. Vesiohenteiset maalit olivat meille tärkeitä tuon tummien värien haalistumisen minimoimiseksi, mutta myös siksi, ettemme halunneet mökillä alkaa pelaamaan liuottimien kanssa. Kumpikin valittu maali levittyi helposti ja tarttui pintaan loistavasti. Sokkelin pinnoitimme myös tässä yhteydessä uudelleen, mutta siitä kerron myöhemmin sitten ihan omassa jutussaan (koska jo tämäkin meinaa karata pituudellaan käsistä :D).

Koko maalausurakka oli äärettömän palkitsevaa (kuten maalaus yleensäkin), koska näkyvää muutosta saadaan aikaan suhteellisen nopeasti. Suurin ja meille epämieluisin homma olikin esivalmistelut, kuten pesu, ikkunapokien hionta, huonoksi menneiden karmilistojen vaihto ja muut pienet korjaustyöt, jotka veivät aikaa, mutta eivät isossa kuvassa saaneet suurta muutosta ilmeeseen, sillä ne jäivät uuden maalipinnan alle. Pohjatöihin on kuitenkin talon maalauksessa syytä panostaa, sillä urakka on kieltämättä suurehko, eikä sitä tee mieli tehdä ensi kesänä uudelleen vain siksi, ettei etukäteistyöt kiinnostaneet. Jälkikäteen sitä taputteleekin mielellään itseään olalle, että jes, me jaksettiin!

Kuvasin työvaiheet talon maalaukseen liittyen tänne ja sieltä löydät myös tarkemmat työohjeet. Saman linkin takaa näet myöskin paljonpuhuvan ennen-jälkeen kuvaparin, joten kurkkaa tuonne ihmeessä. Voin vain todeta - onneksi jaksettiin paahtaa tämä projekti loppuun. Ja onneksi saimme ihan hurjan paljon apua ystäviltä ja perheeltä talkoohengessä. Iso iso kiitos vielä kaikille teille, jotka autoitte meitä tekemään tästä valmiin. Me jatkamme mökillä nyt hetken ihan vain hengaillen, mutta kesän aikana olisi tarkoitus uusia vielä tuota etuterassia ja samalla vähän laajentaa sitä suuremmaksi. Mutta nyt keräillään voimia hetki ja nautitaan työn tuloksista <3.

Ja tosiaan - se jo alussa mainostettu video. Se on tässä! Videon tekeminen oli muuten jännittävää puuhaa, ja itselleni melko uutta. Tästä syystä otin työparikseni tähän juttuun Akin, jonka kanssa olen tehnyt yhteistyötä aiemminkin ja uskalsin luottaa ammattimaiseen lopputulokseen ja oikeanlaisen fiiliksen syntymiseen. Työparin kun on oltava sellainen, jonka kanssa yhteistyö on mutkatonta ja sujuvaa. Akin kanssa se on aina. Lämmin kiitos kaikesta joustavuudesta ja pilkkujen viilaamisesta kuuluu siis tottakai myös Akille! Mielestäni onnistuimme tämän tekemisessä melkoisen hyvin. Vai mitä te olette mieltä?

Mitäs te olette mieltä, sykähdyttääkö täysin musta mökki sinun silmääsi ja sydäntäsi?

Jutta

PS. Vaikka me päädyimmekin mustaan mökkiin, niin minusta on mahtavaa, että suomesta löytyy mitä kirjavin joukko erivärisiä taloja ja mökkejä. Käynnissä on myös parhaillaan Suomen suurin värikartta -kilpailu, jossa kerätään suomalaisia mukaan koko maan kattavaan ulkovärikarttaan. Ideana on laittaa oman talon tai mökin sävy kartalle ja samalla osallistuu 2000 euron Kolin aktiiviloman arvontaan. Käyhän laittamassa teidän talonne sävy karttaan ja kurkista minkä värisiä taloja Suomesta löytyykään. Itse jopa vähän yllätyin kuin näin nuo värit kartassa. Pääset lisäämään oman talosi värin täältä.

Alkuvuodesta inspiroiduin valtavasti Tikkurilan vuoden väristä - Angorasta. Suurille pinnoille se on makuuni kuitenkin hieman liian kellertävä, mutta näin sävyä kuitenkin erittäin hyvin käytettäväksi jossakin pienemmässä mittakaavassa kotonamme. Meiltä löytyikin sopivasti makuuhuoneesta vanha lipasto, joka on kulkenut mukanamme vanhasta kodista tänne nykyiseen. Alunperin kannoimme sen kotiin Pekan vanhempien luota, jossa se olikin ollut asunut jo pitkän aikaa. Ja siitä se ajatus sitten lähti...

Kaipasin kalusteelle hieman enemmän lämpöä, sillä makuuhuoneemme sinisävyinen tapetti on erittäin hallitseva. Näinollen lipaston vanha siniharmaa sävy vain lisäsi viileää fiilistä tilassa, vaikka kaunis sävy olikin. Pidän kuitenkin kontrasteista, myös pienistä sellaisista. Tätä mielestäni sain aikaan uudella maalipinnalla: kylmän ja lämpimän sopivaa kontrastia. Samaan hengenvetoon maalasin myös mökiltä löytyneen vanhan mäntyisen piianpeilin, joka sopiikin kivasti tuohon lipaston päälle.

Angora on silmääni erittäin hienostunut, pehmeä, lämmin ja heleä. Toiset kuvailevat sävyä "mummon sukkahousujen" imitaatioksi, mutta minuun tuo mielleyhtymä ei ainakaan vielä ole liiaksi iskenyt :D. Aikaa lipaston maalaamiseen kului noin päivä kuivumisineen kaikkineen, joten isosta hommasta ei suinkaan ollut kyse. Lopputulos on omaan silmääni erittäin onnistunut ja toi mukavasti uutta fiilistä yläkertaan. Lipaston vanha sävy näkyy ainakin täällä.

Iloa ja aurinkoa viikonloppuun!

Jutta

Kivaa keskiviikkoa! Joku teistä saattaakin muistaa, miten meillä täällä kotona oli aiemmin melko tummat ja kellastuneet portaat. Puuportaikko oli sinänsä ihan hyvässä kunnossa, vaikka toki elämisen jälkiä niissä jo vähän näkyikin. Seinät olivat aiemmin osittain tummaa tapettia ja portaat sitä tummunutta mäntyä. Tässä vaiheessa pitää toki jo mainita, että pidän kyllä männystä ja sen ajanpatinasta - mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Tässä kohdin kotia ne vain olivat vähän liian tummat ja tekivät portaikosta kovin pimeän. Kurkataanpa miltä portaikko näyttää juuri nyt ja lopussa vielä kuvamateriaalia lähtötilanteesta.

Portaiden kunnostus jäi remontin lähes viimeiseksi vaiheeksi siitä syystä, että yläkerta valmistui vasta muuton jälkeen ja portaissa kuljettiin ja kannettiin tavaraa jatkuvasti. Kun viimein saimme yläkerran kuntoon, iski pieni remppaväsy, jonka vuoksi jätimme maalauksen suosiolla vähän myöhemmälle. Rehellisesti täytyy kuitenkin myös todeta, että yläkerran puolelta kaiteet pitäisi vielä pintamaalata kertaalleen ja sivusta puuttuu edelleen kaide (vanhat kaiteet hävitettiin niiden ollessa erittäin massiiviset ja raskaat). 

Aloitimme portaikon kunnostuksen ensin tapettien irroittamisella ja lopulta suurin osa seinistä levytettiinkin uudelleen. Tämän jälkeen hioimme raput kertaalleen ja kittasimme suurimmat kolhut puukitillä. Kittauksen jälkeen tehtiin vielä kevyt hionta, jonka jälkeen vuorossa olikin pesu + maalaus.

Vaaleat seinät ja portaat toivat mielettömän määrän valoa koko portaikkoon, ja tuntuu kuin ahdas käytävämäisyys olisi lähes kokonaan poissa. Tämä osa kodista näkyy heti sisääntullessa, joten on kivaa, kun se on freesin näköinen. Vaikkakin siihen pinotaan aika usein yläkertaan meneviä tavaroita ja vaatteita, niin silti yleisilme on todella rauhallinen.

Portaikko haluttiin pitää selkeänä ja vaaleana siitäkin syystä, että yläkerrassa seinillä on voimakas tummansinisen sävyinen tapetti ja alhaalla taasen keittiössä tummaa vihreää. Kotimme kaikki ns. käytävätilojen seinät on maalattu sävyllä F487 (Höyhen) ja portaat sävyttämättömällä valkoisella. Vielä nyt alkuun portaat hohtavat kirkkaan valkoisena, mutta edellisessä kodissa sävy pehmeni noin vuoden kuluessa huomattavasti. Tätä odotellessa. :)

Näin me onnistuimme ja toteutimme portaikon muutoksen:

• hionta (Boch PEX 400 AE hiomakone)*
• kittaus (Spakkeli puukitti)
  
• pohjamaalaus (Tikkurila Multistop)*
• pintamaalaus (Tikkurila Betolux Akva)*
• valaistus (Lundia Liekki)

Vielä pitäisi tosiaan tehdä se kaide ja etsiä tähän käytävälle portaiden edustalle uusi matto. Ja tältä portaikko näytti ennen kunnostusta (osa kuvista jo remontin keskellä otettu). 

Meni kuusi kuukautta ja mieleen tuli ajatus olohuoneen seinien maalaamisesta uudelleen. Ehkä lähestyvä syksy, ehkä vaihtelunhalu, ehkä uusi tai pikemminkin voimistuva sävyrakkaus. En osaa määritellä syytä paremmin. Tällä hetkellä kuitenkin on sanottava että nappiin meni. Sävy on ihana! Se toi tilaan runsaasti lisää lämpöä ja kodikkuutta. Se toi kalusteet ja lattian entistä paremmin esille. Se toi rauhallisuutta ja harmoniaa. Se täytti kaikki odotukset.

Mainiota uutta viikkoa!

Jutta

Kyllä, luit oikein. Maalasin maton! Idea kuulosti niin uskomattomalta ja hauskalta, että sitä oli aivan pakko kokeilla. Ajatus lähti liikkeelle tästä Fridan postauksesta, jossa hän oli maalaillut omaa mattoaan kalkkimaalilla. Näin sitten ryhdyin miettimään, mihin voisin tekniikkaa itse kokeilla. Lähtökohtaisesti tarkoitus oli maalata mattoa olohuoneeseen, mutta päätin kuitenkin aloittaa testauksen vähän pienemmästä - yläkerran wc:n puuvillamatosta. Ja täytyy heti alkuunsa myöntää, että olin todella häkeltynyt, että mattoa voisi ylipäänsä maalata! En oikein ollut uskoa sitä edes todeksi. Näin sitten kuitenkin päätin ottaa asiasta selvää ja ajaa hurautimme juniorin kanssa eräänä iltapäivänä Raisiossa sijaitsevaan ihanaan Putiikki Vanha-Vantoon. Paikka oli mitä inspiroivin, ja tuonne täytyy ehdottomasti palata joku kesäinen päivä paremmalla ajalla. Sieltä siis googlailin löytyvän tätä tekstiilillekin sopivaa Vintage Paint -kalkkimaalia, jolla Fridakin oli mattonsa maalannut. 

Ensimmäisenä suunnittelin kuvion matolle. Koska tämä oli testikappale, en käyttänyt suunnitteluun sen enempää aikaa (ehkä olisi pitänyt..). Halusin testata sekä kuviointia, että myös ns. peittävää maalausta, joten tästä syystä lopulliseksi pinnaksi tuli sellainen, jossa on sekä ohutta sivellinviivaa, mutta myös kauttaaltaan maalattua alaa. Suunnittelun jälkeen hahmottelin kuviot lyijykynällä maton pintaan, jolloin maalaus sujuisi mutkattomammin. Sitten ei muuta, kuin sivellin käteen ja viivoja tekemään...
Maali kuivui aika nopeasti ja näytti märkänä vielä todella todella epätasaiselta ja tummalta. Olin aivan varma, että pieleen meni ja harmittelin, etten käyttänyt telaa suuremmalle maalattavalle pinnalle (harmaa suorakulmio maton alalaidassa). Kuivuttuaan maalin värisävy kuitenkin tasoittui, kuten kalkkimaaleilla yleensäkin on tapana. Vanha-Vannosta sain vinkin, että maalauksen jälkeen kannattaa tehdä pintaan vielä vahakäsittely, jotta pinnasta tulisi kestävämpi. Näin sitten tehtiin. Ostin maalia ja vahaa vain pienet testipurkit (alle 6 euroa/kappale) ja ne riittivät oikein hyvin tähän mattoon. Molempia jäi vielä vähän yli, joten varmasti jokin kukkaruukku saa vielä kalkkimaalin pintaansa näillä ylijääneillä tuotteilla. Maalin levitin siveltimellä ja vahan hankasin pintaan puuvillaliinalla maalausta seuraavana päivänä.

Pinta jäi mielestäni alkuun vähän kovaksi, joka tosin hieman pehmeni vahakäsittelyn jälkeen. Tein myös pienen testipesun tuolle harmaalle alueelle, jotta näkisin lähteekö maali samantien leviämään jos siihen tulee kosteutta. Ei lähtenyt. Pinnasta tuli itseasiassa pehmeämpi tuon testipesun jälkeen, joten sillä varmasti saa pehmeyttä lisättyä entisestään. Kestävyydestä en osaa tässä vaiheessa sanoa muuta kuin että rätillä pyyhkimisen (koitin oikein hangata maalipintaa) jälkeen maali ei levinnyt mihinkään. Jes! Konepesusta en osaa sanoa mitään vielä, mutta voisin ajatella että hienopesuohjelmalla uskaltaisin tätä pestä myös koneessa. Juuriharjaa en menisi ehkä kuitenkaan käyttämään.

Kaikenkaikkiaan olen lopputulokseen tosi tyytyväinen! En olisi todellakaan uskonut, että maali kestää myös tekstiilin pinnassa. Kalkkimaalillahan ollaan maalattu entuudestaan yksi pöytä ja seinä aikanaan. Tykkään hirmuisesti kalkkimaalin mattapintaisesta jäljestä ja sen pehmeästä tunnusta. Erityisesti tummat sävyt viehättävät kovasti. Tästä syystä esimerkiksi tämä Tuijan kalkkimaalilla maalaama kaappi on jäänyt pysyvästi mieleeni, ja palaan katsomaan noita kuvia aika ajoin uudelleen. En vain ole keksinyt minkä kalusteen voisin maalata meille seuraavaksi :D.

Tässä taisi nyt käydä niin, että innostuin niin paljon maton tuunauksesta, etten malttaisi millään lopettaa uusien kalkkimaaliprojektien suunnittelua. Voi siis olla, että kesän mittaan suti heiluu vielä monet kerrat ;).

Loppuun vielä ihana uutinen! Nur -arvonta on nyt päättynyt ja voittaja arvottu! Tällä kertaa onnetar suosi seuraavaa kommentoijaa:

Isosti onnea siis voittajalle!! Laitan sinulle viestiä vielä tämän päivän aikana. Jos arpaonni ei osunut tällä kertaa kohdalle, kannattaa kuitenkin käydä kurkkimassa Living24/7 valikoima, klik, ja poimia sieltä parhaat lahjat kesän juhliin. Yhtähyvin sieltä kyllä löytyy ihania sisustusjuttuja omaankin kotiin ;)

Aurinkoista päivää!

Jutta

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

Olen saanut viimeaikoina paljon kommentteja ja viestejä liittyen seiniemme värisävyihin ja käytettyihin maaleihin. Moni pohtii samanlaisia asioita, joita itse pähkäilimme ennen remontin alkua ja maalivalintoja. Tästä syystä päätin tehdä aiheesta ihan oman postauksen, jossa käydään läpi muutamia mielestäni oleellisimpia seikkoja maalien ja värisävyjen valinnassa. Teknisiä maalausoppeja en tässä tekstissä jaa, vaan vinkit liittyvät enemmänkin valintoihin ja omiin hyviksi kokemiini tapoihin + ideoihin.

1. Pintamaalin valinta

Nykyään valikoimaa löytyy runsaasti, ja rautakaupan hyllyllä saattaa tulla jopa pieni ähky. Usein kuitenkin pienen tutkimisen jälkeen huomaa, miten paljon erilaisia ominaisuuksia maaleista löytyy, ja jokaiselle niistä on oma käyttökohde/-tila. Ensimmäisenä itse kiinnitän huomioni aina maalattavaan tilaan: millaisessa käytössä tila on, paljonko sitä käytetään ja onko pintoja tarve pyyhkiä tai pestä. Seuraavaksi tärkein asia on kiiltoaste. Sisäseinissämme olemme käyttäneet kahta eri maalia, joissa molemmissa on omat hyvät puolensa.

Harmony seinämaali on täysin himmeä sisäseinämaali, joka soveltuu tiloihin, joita ei tarvitse juurikaan pestä/pyyhkiä. Mattapintainen lopputulos on tyylikkään pehmeä, ja se toistaa vahvatkin värit syvinä ja tasaisina. Samettinen pinta häivyttää myöskin pienet epätasaisuudet muita paremmin. Tätä olemme käyttäneet kodissamme olohuoneessa ja keittiön välitilan yläpuolella. Tuohon seinään parempi vaihtoehto olisi varmasti esim. Luja tai Remontti Ässä pestävyytensä vuoksi, mutten halunnut tinkiä täyshimmeästä kiiltoasteesta. Toivon kuitenkin, että yläosaa seinästä ei tarvitse niinkään pestä, vaan välitilaan nostettu komposiitti suojaa seinää suurimmilta roiskeilta ja tahroilta. Aika näyttää teinkö riskivalinnan...

Remontti-Ässä on perheemme "luottomaali". Jos pitäisi valita vain yksi maali, joka soveltuisi mahdollisimman moneen tilaan ja tarkoitukseen, olisi tämä valintamme. Puolihimmeä pinta kestää hyvin pesua ja pyyhkimistä, joten soveltuu erinomaisesti eteistiloihin, lastenhuoneisiin ja keittiöön. Remontti-Ässää käytimme eteiskäytävässä, lastenhuoneessa, makuuhuoneessa (tapetin alla), sekä yläkerran aulassa ja portaikossa. Maalia on helppo levittää ja se tasoittuu kauniisti. Olemme kokeilleet näitä ns. perusmaaleja aiemmin myös monilta muilta merkeiltä, mutta päätyneet lopulta aina takaisin Remontti-Ässään. Peittävyys ja maalin "juoksevuus" tuntuu itselleni täydelliseltä - eikä siis ole liian litkua tai jähmeää. Kokemuksesta myöskin tiedän, ettei maali "kulu pois" pyyhkimällä, eikä seinän pintaan jää myöskään inhottavia rätin jälkiä. Lapsi- ja koiraperheeseen oivallinen valinta (etenkin kurakeleillä kun karvatassut ravistelevat itsensä ja kostean turkkinsa seinän vieressä). 

Muitakin vaihtoehtoja löytyy runsaasti, mutta näillä kahdella pärjää jo pitkälle!

2. Värisävyjen valinta

Ensimmäisenä vinkkinä sanoisin, että tuo värilastut kotiin ja teippaa ne juuri sen tilan seinään johon olet sitä suunnittelemassa. Yhden päivän aikana huomaat jo miten sävy muuttuu valoisuuden mukaan / miten valo osuu juuri siihen seinään tai tilaan. Värin valinta on makukysymys, eikä oikeaa tai väärää vastausta ole olemassa.

Toinen todella tärkeä asia on muiden tilojen värimaailman huomioiminen. Vaikka rakastaisit jotakin tiettyä värisävyä yli kaiken, se ei välttämättä sovi viereisen tilan sävymaailman kanssa yhteen. Värivalintoja ei koskaan tulisi tehdä toisistaan irrallaan, vaan aina kaikki samalla silmäyksellä nähtävät huoneet kerralla. Tämä ei tarkoita sitä, ettäkö ne kaikki pitäisi maalata samaan aikaan, vaan ennemminkin sitä, että muistaa ottaa huomioon myös viereiset sävyt, sillä niiden keskinäisellä harmonialla on suuri merkitys kodin tunnelmaan ja fiilikseen. Vääränlaisen sävyn vieressä se kauniskin väri muuttuu helposti likaiseksi, pliisuksi, sinertäväksi, kellertäväksi tvs... Itse koen omimmaksi tavaksi rakentaa erilaisista materiaaleista ja värilastuista moodboardeja, jotta näen yhdellä silmäyksellä, miten sävyt ja materiaalit nivoutuvat yhteen. Tämä on myös hyvä tapa havainnollistaa onko jokin sävy täysin eri linjaa muiden kanssa (ei tarkoita etteikö voisi olla, mutta kannattaa miettiä tarkkaan jos haaveissa on esim. murrettu sävy ja naapurihuoneessa samalla silmäyksellä näkyy kirkas perusväri).

Valitsimme kotiimme yhden perussävyn: F487 / Höyhen, joka sitoo useampaa tilaa yhteen. Tämä sävy on todella vaalea, nopeasti katsottuna lähes valkoinen, mutta kun vie valkoisen paperin pinnan päälle, huomaa miten murrettu ja pehmeä tuo onkaan valkoisen sijaan. Tämä tekee mielestäni kokonaisuudesta kutsuvan ja lämminhenkisen liiallisen kliinisyyden ja kylmyyden sijaan. 

Kodissamme on käytetty seuraavia värisävyjä

Keittiö: allasseinä N494, muut seinät F487 / Harmony

Lastenhuone: ikkunaseinä 1944, muut seinät F487 / Remontti-Ässä

Eteiskäytävä, yläkerran aula ja portaikko: F487 / Remontti-Ässä

Olohuone: G467 / Harmony

Kuisti: 1937 / Helmi kalustemaali (seinät paneelia)

Katot: Paneelikatto valkoinen

3. Pohjamaali

Miksikö pitäisi pohjamaalata seinät? Tasoituksen jälkeen pohjamaali on se, joka paljastaa kaikki virheet ja lommot. Yleensä pohjamaalauksen jälkeen on tarve vielä hieman hioa/paikkailla joitakin kohtia. Pelastaa suuremmalta harmilta, kun paikkaukset tehdään ennen lopullista pintamaalia... Tämän lisäksi pohjamaalilla on tokin muitakin tehtäviä, joita ei ehkä tule ajatelleeksi. Joskus saattaa tuntua tuhlaukselta maalata seinät kahdella eri maalilla, mutta näin asia ei useinkaan ole. Pohjamaali on ensinäkin hurjasti edullisempaa kuin pintamaali - kun pohja on maalattu tasaiseksi kauttaaltaan, kuluu pintamaalia vähemmän. 

Toiseksi - ja ehkä vielä tärkeämmäksi seikaksi nostaisin värien toistumisen! Pohjamaali antaa pintamaalin sävylle erinomaisen pohjan. Värit toistuvat pohjamaalin päällä juuri sellaisina kuin ne valitsit ja toivoit. Aiemmin maalatun seinän väri on siis hyvä maalata peittoon, jotta uusi sävy pääsee oikeuksiinsa. Tässä vaiheessa usein huomataan, että olisi kannattanut pohjamaalata, sillä vanhan värin päälle uuden maalaaminen vaatii monta kerrosta, jotta uudesta pinnasta tulee tasainen ja värisävyltään täysin oikeanlainen... Ja pintamaalihan oli kalliimpaa... 

Maalasimme kaikkien seinien pohjat Siro 2 -pohjamaalilla, joka on tarpeeksi peittävää ja levittyy tasaisesti. Jouduimme käyttämään yhdessä tilassa toisen valmistajan pohjamaalia (koska Siro oli lähirautakaupasta loppunut juuri silloin) ja huomasimme suuren eron juuri peittävyydessä. Siroa riitti kerta riittävän tasaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi ja tätä edullisempaa toista maalia piti telata kaksi kerrosta. Lopulta maalia ja aikaa kului siis kaksinkertainen määrä. Arvannette, että tuo pohjamaali jäi meiltä siihen yhteen kokeilukertaan ja seuraavalla viikolla haimme lisää Siroa. 

Jos aikeenasi on tapetoida seiniä (etenkin tummalla pohajavärillä olevia!) suosittelen ehdottomasti telaamaan yhden sävytetyn maalikerroksen tapetin alle! Makuuhuoneemme kaikki seinät tapetoitiin tummansinisellä kuviollisella tapetilla ja tämän vuoksi maalasimme kaikkien seinien pohjat ensin samansävyisellä maalilla. Tämä on todella oleellinen juttu, sillä etenkin tummassa tapetissa pienikin rako tai tapetin "kutistuminen" kuivuessaan paljastaa vaalean/tai erisävyisen pohjan. Meillä käytettiin paperitapettia, joka kutistuu jokin verran kuivuessaan (ei merkittävästi), ja halusimme olla varmoja, ettei tule yhtäkään vaaleaa saumaa näkyviin kuivumisen jälkeen. Tämä osoittautui loistavaksi vedoksi, josta myös timpurimme oli samaa mieltä. Hänen mukaansa harva jaksaa "nähdä vaivaa" maalaukseen tapetin alle, ja sitten sitä harmitellaan myöhemmin. Onneksi kuuntelimme häntä ennen kuin aloimme tapetoitihommiin. Hän vain vahvisti jo pohdittua asiaa! 

5. Seinien sävyt muistiin ja muu sisustus

Kun pinnat ovat valmiit, on aika alkaa pohtimaan muuta sisustusta ja tekstiileitä. Vaikka kuinka muistaisit värikoodit ulkoa, ei se paljoa auta kun pohdit uutta mattoa, verhoja, tyynyjä tai kalusteiden väriä liikkeessä. Tämän vuoksi suosittelen maalamaan mallipalat puutikkuihin, jotka on helppo napata mukaan ostoksille. Säästyy muuten monelta hutiostokselta! Tikuissa olevia värejä on sitten helppo verrata rinnakkain uuden verhokankaan kanssa, tai valita juuri sitä kauniisti yhteensopivaa sohvatyynyä, joka pääsee oikeuksiinsa seinän sävyn rinnalla. Ennen kuin siis heität tyhjän maalipurkin menemään, ota siveltimellä vielä kerran purkin pohjalta tai kannesta maalia ja sutaise se tikkuun. Tässä vaiheessa se on kuitenkin helppo tehdä, kun maalia on pönikän pohjalla vielä se viimeinen tippa!

Tuli ihan hillitön määrä asiaa, ja kukin voi napata tästä itselleen ne oleellisimmat vinkit ja ideat :). Teknisiä maalausoppeja ei tässä jaettu, joten jos jokin juttu itse maalausprosessissa mietityttää, kehoitan kääntymään esimerkiksi Tikkurilan maalilinjan puoleen. He osaavat auttaa asiassa itseäni paremmin. Jos taas mieleen tulee joitakin tarkentavia lisäkysymyksiä ylläoleviin aiheisiin, kysy ihmeessä - vastaan mielelläni parhaan kykyni mukaan!

Toivottavasti jollekulle oli tästä postauksesta ja sen ideoista hyötyä! :)

Jutta

Jo remontin suunnitteluvaiheessa päätimme maalata uuden kotimme kaikki paneelikatot uudelleen. Vanhat paneelit olivat saaneet jo paljon kellastumaa osakseen, eikä pinta muutoinkaan ollut kovin hyvässä kunnossa. Lisäksi suurin syy tähän oli se, että oksakohdat paistoivat kurjasti läpi (ja niitä on paljon!). Ne tekivät auringonkellastamasta katosta vieläkin "epäsiistimmän" oloisen. Erityisesti yläkerran kattopinnat olivat hurjassa kunnossa ja purettuamme väliseinän kahden makuuhuoneen välistä, paljastui maalipinnan epätasaisuus (joka aiemmin oli häivyttynyt jonkin verran tilojen ollessa erilliset. Toisen makuuhuoneen katto oli maalattu vain kertaalleen (tai ainakin kerran vähemmän kuin toisen makuuhuoneen ja se oli todella läpikuultava). Raja näyttäytyi tottakai ikävästi kun seinät kaadettiin ja tilalle tulikin vain yksi yhtenäinen huone. 

Käännyimme katto-ongelmissa yläkerran osalta Tikkurilan puoleen ja erityisesti oksakohtien läpipaistamiseen kaipasimme vinkkejä. Saimme listan sopivista maaleista ja sitten vain suti ja tela heilumaan! Sanottakoon nyt vielä, että vaikka paneelilauta olikin elänyt jo jonkin verran ja laatukaan ei päätä huimaa, niin tässä vaiheessa meillä ei ollut mahdollisuutta uusia kaikkia kattopintoja, vaan päätimme paikata ja freesata ne siistimmiksi.

Alkutilanne näytti tältä

Pohjatyöt ennen maalausta

Pohjamaalaus

Pohjamaaliksi valitsimme puupintojen eristyspohjamaalin, Tikkurilan Multistopin. Pohjamaalaus tehtiin suurten kellastumakohtien ja epätasaisuuden vuoksi kahteen kertaan (siistimpään kattoon kerta varmasti riittää). Ensimmäinen kerros maalattiin siveltimellä + telalla, jollon siveltimen kanssa kuljettiin ensin paneelien uria pitkin. Toinen pohjamaalikerros maalattiin vain telan avulla.

Mitä erikoista sitten on Multistop pohjamaalissa? Se eristää tehokkaasti oksakohtien kellastumat ja muutkin tummentumat. Lisäksi sitä on helppoa työstää katon maalauksessa (ei valu niin helposti). Tätä maalia on tarkoitus käyttää myös mäntyportaiden maalauksen pohjana.

Vinkki! Alakerrassa testasimme kertaalleen vain siveltimellä maalausta ja ainakaan omasta työjäljestäni en saanut niin siistiä, etteikö sudin jäljet olisi jääneet esille. Siksi päädyimme kokeiluiden jälkeen maalaamaan paneelilautojen pinnat telan avulla. Maali kuivuu nopeasti, joten kannattaa maalata vain maksimissaan 4-6 lautaa kerralla valmiiksi ennen siirtymistä seuraavaan kohtaan, jottei siveltimestä jää jälkiä uriin. Tähän vaikuttaa toki paneelin pituus.

Pintamaalaus

Pintamaalaus työvaiheineen oli täysin samanlainen kuin pohjankin osalta. Pintamaalaus suoritettiin vain kertaalleen (kahden pohjamaalikerroksen ansiosta). Maalikerrokset kuivuivat kukin aina n. vuorokauden ennen seuraavaa maalauskertaa.

Pintamaalina käytimme Paneelikatto Valkoista. Verrattakoon vielä alakerrassa käyttämäämme Teknoksen maaliin sen verran, että Tikkurilan paneelikattomaali oli melko lailla peittävämpää ja "paksumpaa". Katon maalauksessa pidän sitä suurena etuna, koska siveltimestä tippuu ihan varmasti maalia vartta pitkin kun sitä pidetään harjasosa ylöspäin jatkuvasti. Paksumpi maali ei valu niin herkästi, jolloin valumakohdatkin jäivät vähäisimmiksi tämän kanssa. Teknoksen paneelikatto -maali sopi kuitenkin oikein hyvin alakerran kattoihin, koska ne olivat jo lähtökohtaisesti huomattavasti paremmassa kunnossa, eikä reikiä tai oksien kellastumia ollut läheskään näin paljoa. Siellä pintaan riitti ohuempi kerros maalia, eikä pohjamaalaustakaan ollut tarvetta suorittaa lainkaan. Uskon, että nämä alakerran katot ovat jossakin vaiheessa maalattu jälkikäteen, koska maalipinnassa ja kunnossa oli näinkin suuri ero.

Aika huikea ero, vai mitä sanotte? Samalla saatoitte huomata, että makuuhuoneessa on saatu muutakin valmista pintaa aikaiseksi. Tapetit nimittäin! Jos onni on myötä, pääsemme ottamaan yläkerran asumiskäyttöön jo alkuviikon aikana. Ai että! Vielä ylhäältä puuttuu siis listat, karmit ja kaiteet+portaat (niiden maalaus). Mutta portaat jätämme suosiolla viimeiseksi siihen aikaan kun kaikki tavarat on saatu kannettua yläkertaan, ettei uudella maalipinnalla tarvitse turhaan laatikoiden kanssa varoa.

Toivotaan että tästä postauksesta oli apua jollekin paneelikattojen maalausta suunnittelevalle. Kaikenkaikkiaan sanoisin vielä, että isotöinen homma - mutta kannatti ehdottomasti toteuttaa! :)

Jutta