oblik.: koululaisen huone

DIY: MAALATTU KORKKITAULU + NUOREN OMA AJANHALLINTA

Syksy tuo mukanaan aina tiettyjä rutiineja. Koululaisten ja meidän vanhempien kalenteri täyttyy erilaisista merkinnöistä aina vanhempainilloista turnausmatkoihin ja tuleviin kokeisiin. Uusi lukujärjestys alkaa pikkuhiljaa painautua mieleen, eikä enää ihan jokaisena aamuna tarvitse tarkistaa monenko aikaan sitä pitikään kouluun lähteä.

Yläasteikäisellä nuorella oma ajankäytön hallinta ja vastuun kantaminen omista asioista alkaa olla todella tärkeässä roolissa ja meidän vanhempien tehtävä on tukea heitä siinä. Vaikka mieli tekisi tarkistaa reppu aamuisin ennen kouluun lähtöä tai läksyt wilmasta iltaisin, on vain annettava periksi ja luottaa siihen, että ainoa keino oppia huolehtimaan omista jutuista itse - on antaa nuorelle itselle vastuuta ja vapautta. Itse täytyy ainakin myöntää, että liian helposti varmistelen päivittäin onko läksyt tehty, koska seuraavat sanakokeet ovat ja muistitko katsoa seuraavan päivän kirjat valmiiksi...

Onneksi tänäpäivänä kouluissa (ainakin meillä Kaarinassa) opo-tunneilla keskustellaan mm. omasta ajankäytöstä, oppimis- ja lukutekniikoista ja kalenterinhallinnasta koulun ja vapaa-ajan välillä. Koe-alueet on laajoja, uusia asioita ja oppiaineita on paljon, joten tehtävien jaksottaminen ja oikeisiin asioihin keskittyminen on todella olennainen juttu niin tämän hetken, mutta myös tulevaisuuden kannalta. Ei ole enää yhtä omaa opettajaa, joka kirjoittaa läksyt taulun kulmaan, vaan jokaisella tunnilla pitää olla skarppina ja muistaa tsekata wilmaa päivittäin. Itsenäistyminen on hieno asia, ja siinä meidän äitien ja isien rooli on myös isossa osassa.

Jotta asioiden muistaminen sujuisi mallikkaasti, tuunasin lukujärjestykselle, muistilapuille ja tuleville kokeille nuoren huoneeseen oman muistitaulun. Korkkitaulu on alunperin ollut ihan perinteinen ruskea, ja myöhemmin maalasin sen vaalean vihreällä liitutaulumaalilla. Nyt ylä-asteen alkaessa päätimme jälleen nostaa korkkitaulun esille ja uudistin sen ilmeen samalla nuoren nykyisten värimieltymysten mukaiseksi.

Muistitaulun paikka on luonnollisesti työpisteen vieressä katseen korkeudella, josta tulevat merkinnät ja muistettavat jutut on helppo katsoa aamuisin läpi. Hennon hiekan sävy on sopivan neutraali ja näyttää kivalta myös ihan sellaisenaan. Kohta alkaa muistilappujen kiinnittäminen taululle, kun ensimmäisiä koepäiviä ja -alueita aletaan ilmoittamaan koulussa. Tulevat pelit ja turnaukset löytyy toki jatkossakin myös perheen yhteisestä kalenterista, jotta kuskausvuorot ja menot näkyy kaikki samalla silmäyksellä. Nuorelle itselle on kuitenkin olennaista kirjata omat menot, harrastukset ja tulevat koulujutut yhteen omaan paikkaan, jotta tehtäville ja lukuhetkille osaa varata ajoissa aikaa.

Kun tehtäviä on paljon, asiat tuppaavat "ruuhkautumaan" omassa mielessä joskus jopa turhan suureksi möykyksi. Kun menot ja tehtävät kirjoittaa auki ja laittaa kaikki järjestykseen silmien eteen, tuntuu ainakin allekirjoittaneella stressitaso ja kiireentuntu vähenevän merkittävästi.

Olen persoonana sellainen, että hahmotan menoja, aikatauluja ja tehtävien määrää vain siten, että ne on kirjattu kaikki ihan manuaalisesti ylös johonkin. En pärjäisi pelkällä puhelimen tehtävälistalla ja kalenterilla, vaan mukana kulkee aina paperinen kalenteri ja muistikirja. Huomaan lapseni olevan samanlainen, joten taululle löytyy varmasti käyttöä ja se helpottaa hänen omaa ajankäytön hallintaa merkittävästi. Samalla on helpompi hahmottaa myös ne "ruuhkapäivät tai -viikot" erityisesti kokeiden osalta, jolloin niihin on helpompi myös ennakkoon asennoitua.

Onko ruudun toisella puolella muita, jotka eivät kykene elämään vain sähköisten kalentereiden ja merkintöjen avulla? Kuka tunnustaa olevansa samanlainen tyyppi, joka kokee ajankäytön ja kalenterin olevan hallinnassa vain silloin, kun kaikki on kirjoitettu ylös ihan perinteiseen tapaan paperille? Olisi kiva keskustella myös siitä, miten teillä lasten ja nuorten oma vastuu ajankäytöstä on sujunut ja onko teillä joitakin hyviä vinkkejä asiaan liittyen meille muille jaettavaksi :).

Jutta

ps. Hyllyllä oleva taulu ja pöllö on vain kuvausrekvisiittaa. Tuossa kohdassa on normaalisti muita juttuja, jotka nappasin pois nuoren oman yksityisyyden vuoksi :)

5 VINKKIÄ: TÄLLAISEN HUONEEN NUORI ITSE HALUAA!

07:30 COMMENT |

Koulujen alun kynnyksellä päätin tehdä pientä haastattelua siitä, mitä 13-17 vuotiaat nuoret omalta huoneeltaan toivovat. Toimiva sisustus ja tila lähtee minusta aina siitä, kuka tilaa käyttää. Tässä tapauksessa parhaan vastauksen ja toiveet osaa esittää nuori itse äidin tai isän sijasta. Vastaukset olivat suhteellisen yksimielisiä ja kaikilla pyörivät samanlaiset ajatukset omasta huoneesta ja sen yksityisyyden tärkeydestä. Yksityisyys alkaakin korostua entisestään viimeistään siinä vaiheessa kun nuori siirtyy yläasteen puolelle. Ja tämä onkin mielestäni täysin ymmärrettävää!

1. Panosta sänkyyn

Hieman ehkä jopa yllättäen kaikista tärkeimmäksi asiaksi nousi sänky. Sängyn tulisi olla suuri ja pehmeä. Mitä suurempi - sen parempi! Leikki-ikäisenä lapsille tärkeässä roolissa on vapaa lattiatila, johon leikit saa levitettyä helposti. Tuolloin kun lähes kaikki toiminta tapahtuu lattiatasossa. Sen sijaan yläasteikäisen ja sitä vanhemman kotona vietetty aika kuluu hyvin pitkälti sängyllä. Siellä kuunnellaan musiikkia, selataan somea, oleillaan, luetaan kokeisiin, tehdään läksyjä ja hengataan myös kaverin kanssa seinään nojaten tai muuten vain makoillen. Runsaat tyynykasat tuntuvat ainakin meillä olevan myös todella tärkeässä roolissa ja talvisin muhkea peitto. Kesällä peitto taas on otettu kokonaan pois, jotta nukkuessa ei tulisi tukalan kuuma.

Tarkemmin asiaa mietittyäni näin se todellakin on ja tämä on ihan hyvä oivallus. Meidän kodin nuoren huoneessa sänky on 120 cm leveä ja se on sijoitettu keskelle huonetta. Näin molemmin puolin jää tilaa nousta sängystä ylös ja samalla seinää (tai tyynykasaa) vasten nojatessa on kiva katsella ulos ikkunasta. Nuori on ollut itse valitsemassa sänkyä ja saanut myös esittää omat toiveensa sen suhteen.

2. Riittävästi laskutasoa

Pieni työpöytä oli vastaajien toiveissa, vaikka moni tekikin läksyjä sängyllä makoillen. Tarvittaessa kuitenkin jotakin on kiva tehdä pöydän ääressä istuen ja siihen saa laitettua seuraavan päivän kirjat yms. jo valmiiksi pinoon. Tasotilaa toivottiin myös tavaroiden säilytykseen, kuten kaiuttimen, kirjojen jne.

Meillä työpöytänä toimii String Systemin korkeat sivupaneelit, hyllylevyt ja työtaso. Tämä ratkaisu on näppärä monipuolisuutensa ansiosta, sillä hyllyjä saa kokonaisuuteen helposti sekä lisättyä, että vähennettyä. Avohyllyjen sijaan tähän voi myös hankkia laatikoston tai vaikkapa liukuovellisen kaapin. Näin kaluste muotoutuu aina tarpeen ja elämäntilanteen mukaan. Tämä on myös yksi niistä kalusteista, joka lähtee aikanaan varmasti nuoren mukaan siihen ensimmäiseen omaan kotiin.

3. Vaatteille säilytystilaa

Tanko- ja hyllytilaa. PALJON! Erityisesti tytöillä, mutta myös pojilla. Kaapeissa pitäisi olla tilaa ja väljyyttä, jottei sinne tarvitse tunkea mitään ja vaatteet pitäisi olla helposti sovitettavissa (ja äidin toiveesta pesusta tullessa helposti myös sinne laitettavissa). Alusvaatteille erilliset korit tai laatikot ja tilaa myös asusteille. Ylipäänsä vastaajat toivoivat, että mahdollisimman monille tavaroille olisi paikka oven/kannen/laatikon takana. Mitä enemmän tavaroita on piilossa (pölyltä ja katseelta) - sen parempi.

Meillä vaatesäilytykseen tarkoitetut liukuovikaapistot ovat katosta lattiaan, joten ylimmillä hyllyillä säilytetään kausivaatteita ja muita ei-jokapäiväisessä-käytössä-olevia tavaroita ja esineitä. Näin koko kaapiston viemä tila on saatu hyödynnettyä maksimaalisella tavalla. Liukuovikaapin lisäksi säilytyskalusteena toimii Lundian Classic-lipasto, josta löytyy pelejä ja sekalaista pientavaraa.

4. Valaistus

Valaistuksessa toiveeksi nousi muutama erilainen tilanne, johon valoa tarvitaan. Yövalo/lukuvalo oli yllättäen tärkein näistä. Himmeä valaistus ja pehmeä tunnelma oli se, joka ehdottomasti haluttiin tilaan saada. Pelkkä kirkas yleisvalo katossa ei siis nuorten mielestä riitä, vaan tilaan haluttiin monipuolisempaa valaistusta. Osa olisi jopa jättänyt mieluummin koko kattovalon pois, kuin pöytä-/seinävalaisimen sängyn viereltä. Himmentimestä sai plussaa, mutta se ei ollut välttämätön.

Itse olemme ratkaisseet asian siten, että kattovalaisimena toimii Artekin klassinen Golden Bell riippuvalaisin. Polttimon sävy on 4000K, sillä tilaan haluttiin enemmän viileää kuin lämmintä yleisvaloa. Tunnelmaa ja lämpöä taas luodaan erillisellä valaisimella: sängyn vierelle on ripustettu valkoinen Work Lamp (Design House Stockholm), jossa on portaaton himmennys. Minulta kysytään usein tuon koukun tietoja, jossa valaisin roikkuu. Kyseessä on Normann Copenhagenin tamminen Sticks-koukku, johon saa monella tapaa ripustettua tavaroita. Koukut myydään kahden kappaleen paketeissa ja paketin hintakin minusta kohtuullinen (20 eur). Jälleenmyyjänä ainakin Finnish Design Shop.

5. Peili

Peili omassa huoneessa oli myös tärkeä juttu! Peilailu yleisissä tiloissa koettiin epämiellyttäväksi, joten kaikki pitivät tärkeänä, että omaa kuvaa, kasvoja, vaatteita yms. saa peilattua rauhassa omassa huoneessa. Tytöille myös meikkauspiste omassa huoneessa oli tärkeä juttu - ja erillinen meikkipeili suuren peilin lisäksi.

Aiemmin meillä oli nuorella huoneessa oma erillinen lattiapeili, mutta nykyisin suuri peililiukuovi ajaa saman asian ja irrallinen peili jäi turhaksi. Näppärää, että vapaata tilaa tuli myös tästä ratkaisusta lisää, kun säilytys ja peili on samassa kokonaisuudessa. On kuitenkin minusta mukavaa, että molemmat ovet eivät ole peiliä, sillä sängystä on mukavampi nousta siten, ettei ensimmäisenä vastaan tuijota oma juuri herännyt peilikuva :D.

+ OMA RAUHA JA HILJAISUUS

Ovi pitää ehdottomasti saada kiinni ja tunnelman pitäisi olla rauhallinen, pehmeä ja lämmin. Yksityisyys ja "pesämäisyys" ovat se kaikkein tärkein asia, josta nuori itse ei halua tinkiä. Vasta sen jälkeen tulevat muut asiat. Se missä nuoremmat lapset esittävät huoneeseen toiveita suurista kuvioista, massiivisista leikkikaluista ja disney-hahmoja imitoivista kalusteista, ei nuorelle sellaiset tunnu olevan millään muotoa enää olennaista. Värejä ei itseasiassa edes mainittu, eikä myöskään mitään kuoseja/kuvioita yms. Tästä voikin päätellä, että monelle nuorelle oma rauha ja toiminnallisuus on visuaalisia elementtejä tärkeämpiä.

Juttua varten kyselin mielipiteitä sekä tytöiltä, että pojilta (13-17v). Vastaukset olivat melko lailla samanlaisia, eikä sukupuolella tuntunut olevan suurta merkitystä toiveiden suhteen. Jos siis suunnitelmissa on nuorelle uusi huone, nykyisen remontointi, uusien kalusteiden hankinta tvs, niin nappaa ihmeessä nämä vinkit käyttöön ja muista kysyä myös käyttäjältä itseltään.

Aurinkoista elokuun alkua,

Jutta

LUKIJATOIVE: IKEA HACK SÄNKY + SÄILYTYS

10:25 COMMENT |

Heippa! Tämä postaus olisi pitänyt toteuttaa jo ajat ajat sitten. Saan tällä hetkellä useamman kerran kuukaudessa pyyntöjä tämä aiempaan kotiin toteutetusta DIY sänky+säilytysratkaisun ohjeista. Aikanaan esittelin lopputuloksen täällä ja tuolloi ohjeet löytyivät HIMASSA -sivuston puolelta. Ajankäytöllisistä syistä HIMASSA on kuitenkin määrittelemättömän mittaisen ajan taka-alalla, eikä toistaiseksi ainakaan vielä löydy vuorokauteen lisätunteja lisätä DIY-ideoita tuolle sivustolle. Siksi se on "jäähyllä" ja sivusto piilotettuna. Siksipä päätin nyt julkaista nuo ohjeet täällä blogin puolella ja toivon niistä olevan apua ja iloa teille lukijoille. Vaikka emme siis enää asu tuossa kodissa ja sänky jäi uudelle omistajalle, niin muistelen edelleen lämmöllä tuota nerokasta kokonaisuutta. Nykyisessä kodissa kuudesluokkalaisemme huone näyttää tältä.

HUOM! Kuvissa olevassa toteutuksessa on käytetty IKEA Stolmen järjestelmän laatikostoja, mutta harmillisesti niiden tuotanto on vastikään lopetettu. Tästä syystä tarvikelistalla ovat lähinnä tätä toteutusta vastaavat (Stuva), vaikkei siis aivan samat. Stolmen laatikostoja saattaa löytyä edelleen myynnistä joistakin tavarataloista, sekä käytettynä esim. tori.fi nettikirpputorilta.

Tässä DIY-ideassa yhdistämme sängyn ja säilytyskalusteet, ja luomme lisäksi mukavan löhöpaikan kouluikäiselle lapselle. Sänky soveltuu toteutettavaksi tietyin varauksin myös pienemmille leikkijöille, mutta korkeus asettaa pienen haasteen käytännöllisyyttä ajatellen. Tästä syystä suosittelemme toteutusta yli 7 vuotiaille lapsille. Todettakoon vielä, että sängyn kestävyyttä on testattu myös aikuisilla, ja se soveltuukin myös siihen aivan loistavasti! Lopussa havainnollistavat kuvat vielä toteutuksesta eri vaiheineen.

Säilytyskalusteet valmistukseen tarvitset (lopputulos 90x230x50cm)

• 3 x IKEA Stuva säilytyspenkki (vaihtoehtoisesti 5x Stuva laatikosto, jolloin sängyn koko 110x240x64cm)

• Runkopuuta n.10m (45x45mm)

• Vanerilevy TAI sängyn valmis säleikkö (sekä havu-, että koivuvaneri soveltuu tarkoitukseen)

• Saha

• Porakone

• Ruuveja

Näin teet sen:

Kokoa Stuva -laatikostot ja aseta ne paikoilleen
Mittaa laatikostojen taakse jäävän aukon koko ja mitoita runkopuut tämän mukaan KATSO KUVA! (tämä riippuu siitä toteutako kalusteen penkeistä vai laatikostoista)
Laatikostojen taakse jäävä tyhjän aukon kohdalle tulee siis rakentaa kehikko, jotta sänky on tukeva
Ruuvaa kehikko kasaan (ja seinän viereen tuleva puu mielellään myös kiinni seinään)
Sahaa (tai sahauta valmiiksi vaneri sitä ostaessasi) vaneri oikeaan kokoon ja ruuvaa kiinni
Poraa halutessasi levyyn muutamia ilmareikiä
Jos et tee ilmareikiä - muista, että patjaa täytyy kääntää ja tuulettaa useammin, jotta kosteus pääsee haihtumaan patjan ja kansilevyn välistä.
Halutessasi voit vielä maalata kansilevyn, mutta se ei ole välttämätöntä.

Lopputulos on sekä tyylikäs, että käytännöllinen. Laatikot soveltuvat erinomaisesti mm. vaatteiden, kirjojen, lelujen tai askartelutarvikkeiden säilytykseen. Ja mikä parasta, tämä sänky kestää myös vähän vanhemmalle lapselle, eikä käy liian lapsenomaiseksi lainkaan. Pienissä asunnoissa tämä korvaa myös mainiosti aikuisen nukkumapaikan tai toimii esimerkiksi löhöilypaikkana olohuoneessa. Lopputuloksen hinta ilman patjaa on n.250-350EUR riippuen kumman toteutustavan valitset. Mitäs luulet, auttaisiko tällainen ratkaisu lisämään säilytystilaa ja hyödyntämään asuinneliöitä paremmin myös sinun kodissasi?

Jutta

12-VUOTIAAN POJAN HUONE

09:00 COMMENT |

Kaupallinen yhteistyö: Lundia

Tässä se nyt on! 12-vuotiaan pojan oma huone, jota niin kovin harvoin on päästy blogin puolella näkemään aiemmissakaan kodeissa asuessa. Voin uskoa, ettei tahti tule tiivistymään jatkossakaan, sillä yhä useammin ovi vedetään perässä kiinni huoneeseen mentäessä. Annan tälle täyden kunnioituksen sen suhteen, että kuvaan huonetta vain silloin kun huoneen asujan mielestä sieltä on laitettu mm. liian henkilökohtaiset asiat pois näkyviltä. Rakensimme kiinteän sänkyratkaisun aiempaan huoneeseen, joka arvatenkin jäi uudelle asukkaalle käyttöön. Kokonaisuuden purkaminen olisi ollut melkoinen homma, eikä laatikostoja olisi saatu tänne kuitenkaan kaikkia mahtumaan. Jo ennen muuttoa lapsi halusi luopua myös vanhasta jalkapallomaaliksi rakennetusta koulupöydästä, sillä se tuntui hieman lapselliselta jo hänen ikäiselleen, vaikka jalkapallo onkin edelleen lähellä sydäntä. Se pöytä oli kyllä nerokas, mutta ymmärrän kyllä jutun pointin :D.

Nykyisessä huoneessa oli jo valmiiksi kiinteät 60cm syvät liukuovikaapistot katosta lattiaan, jonne on nyt saatu mahtumaan kaikki vaatteet, harrastusvälineitä ja muutakin tavaraa. Näiden lisäksi tarvittiin kuitenkin jokin lipasto tai hylly, jonne saisi pienen tilpehöörin ja lautapelit mukavasti säilöön. Samaan aikaan vanhaan kotiin hankittu Lundian neljämetrinen hyllyrivistö ei mahtunut yhtenä kokonaisuutena tänne nykyisen kodin päämakuuhuoneeseen, josta aiemmin tällä viikolla kerroinkin. Yksi avohylly jäi "yli" tuosta alkuperäisestä kokoonpanosta, joten ratkaisu lastenhuoneen osalta olikin ihan silmiemme edessä! Avohyllykkö tuntui kuitenkin vähän hankalalta sellaisten pienten tavaroiden säilytykseen, joten hankimme noihin vanhoihin hyllyosiin yhden uuden vetolaatikon ja kaksi ovea. Juniorin toiveesta etuosien väriksi valikoitui musta ja niihin ei laitettu vetimiä. Näin siis esimerkiksi laatikkoon valittiin pomppumekanismi, jolla sen saa ponnautettua auki näppärästi. Ja tässä vaiheessa olin jälleen erittäin tyytyväinen siitä, että tuolloin hankkimaamme kalustetta pystyi muuttamaan ja muokkaamaan uusien tarpeidemme mukaiseksi. Tämä on ehdottomasti Lundian vahvuus (kotimaisuuden ja laadun lisäksi). Samaan kalusteeseen pystyy myöhemminkin tarpeen vaatiessa myös lisäämään osia joko korkeus- tai leveyssuunnassa. Ja jos ei vielä ole käynyt ilmi - olen todellakin modulaaristen kalusteiden puolestapuhuja! Saman seikan vuoksi rakastan String System -sarjaa, jonka senkin jaoimme kahteen osaan tänne muuttaessa (olohuone ja eteinen). Jos sinulla on Lundian hyllyjä ja tikkaita käyttämättömänä, suosittelen todellakin harkitsemaan uusien osien lisäämistä niihin. Niillä hyllystä saa juuri siihen hetkeen omiin tarpeisiin sopivan ja kalusteen ilmekin muuttuu kertaheitolla kuin uudeksi. Meillä nuo runko-osat ovat lakattua mäntyä ja ovet tosiaan maalattua MDF-levyä, jotka yhdessä luovat tähän mielestäni tyylikkään ja aika moderninkin ilmeen.

Työpöytä tähän tilaan ostettiin Sisustuksen Koodista, jossa se oli palvellut myymälän näytekappaleena. Valaisin löytyi samoin Koodista ja on siis Artekin Golden Bell. Tapiovaaran Pirkka-tuoli on löytö huutonetistä ja Kievari puuvillamatto Saanan ja Ollin mallistosta. Yöpöydän olen itse rakentanut vanerista ja metallikori puolestaan on vuosien takainen hankinta Clasulta. Yöpöydän valaisin on myöskin tärkeä juttu, sillä aika usein huoneessa halutaan syystä tai toisesta olla hieman hämärämmässä. Meillä tuota valaisimen virkaa toimittaa himmennettävä Work Lamp (Design House Stockholm).

Tämän tilan kalusteet on valittu siten, että ne voi ottaa mukaan myös siihen ensimmäiseen omaan kotiin sitten joskus aikanaan. Lipastoksi muutettu hylly sopii moneen tilaan ja käyttötarkoitukseen. Lisäksi siro työpiste toimisi hyvin myös vaikkapa astia- tai kirjahyllynä. En halunnut tehdä väliaikaisratkaisuja kalusteiden suhteen ja uskonkin, että nämä muutamat valinnat kestävät sekä aikaa, että käyttöä. Niiden valinnasta on myös yhdessä keskusteltu ja juniori itse on päässyt kaikkiin valintoihin vaikuttamaan. Yläasteen syksyllä aloittava nuori ei tarvitse enää valtavia määriä säilytystilaa lelujen vuoksi, vaan tärkeintä on pieni työpiste, kaiutin ja kuulokkeet musiikin kuunteluun, paikka omille tärkeille esineille ja tietysti se mukava sänky (parilla isolla tyynyllä, jotta siinä voi myös lötkötellä kavereiden kanssa).

Taidamme olla nyt siinä pisteessä, että lastenhuoneesta ei voida enää puhua. Ei leluja, ei tussilla tuhottuja kalusteita, ei automattoja, ei lattialla lojuvia legoja, ei koulussa tai päiväkodissa tehtyjä kuvistöitä esillä, eikä kasoittain pehmoleluja. Sen sijaan tilalle on tullut mm. jo aiemmin mainittu kaiutin (ei aina kiva juttu aikuisten mielestä, mutta tärkeä nuorelle), kattavat kenkä ja asustepinot kaappeihin, selkeät monotoniset värit ja pari pientä muistoesinettä. Vielä kuitenkin jemmaan itselleni noita kuvistöitä ja muita, jotka nuori heittäisi itse jo samantien pois. Näitä ei kuitenkaan saa juuri tällä hetkellä pitää mielellään esillä, joten olen laittanut ne omaan laatikkoon vintille.

Toisaalta katson tätä huonetta haikeudella... Jotenkin niin hurjaa ajatella, että hankimme juuri asioita sillä silmällä, että ne kestävät sinne aikuisuuteen saakka. Koska vaikka se on kaukana, se on lähempänä kuin uskallan edes ajatella.

Jutta

NÄIN SYNTYY 10 MINUUTIN BLOGIKUVA LASTENHUONEESTA

07:00 COMMENT |

Monesti ajatellaan, että blogikuvat ovat jotenkin äärimmilleen stailattuja, eivätkä ihmiset todellisuudessa asu sillä tavoin, kun koti kuvataan. Väittämä on osittain totta ja osittain aivan silkkaa pötyä.

Ajattelin hieman valottaa omaa tapaani kuvata blogikuvia, eli kertoa miten kuva syntyy ja mitä kaikkea se vaatii. Tapoja on varmasti lukuisia - toiset ei tee ennen kuvan ottamista yhtäkään liikettä/tavaran siirtoa ja toiset taasen pyörittävät koko kodin/kuvattavan huoneen kalusteet ja esineet ympäri.

Otin esimerkkitilaksi lastenhuoneen, jonka koen muutoinkin hankalimpana kuvattavana valon ja tavaramäärän vuoksi :D.

Lähtötilanne:
Aamupäivä, lapsi on lähtenyt kouluun ja itse olen aloittanut työnteon muutama tunti sitten. Koska on kotitoimistopäivä, pystyn kuvaamaan onneksi myös valoisana hetkenä tänään. Aamulla en kuitenkaan voi heti aloittaa, sillä ulkona on sysimustaa, eikä valoa ole sisätiloissa lainkaan. Huone näyttää siltä, kuin siellä asuisi esiteini-ikäinen lapsi - ja ihan totta; niinhän siellä asuukin!

1. Pöydällä on sekalaisesti tavaraa - vaikkakin tällä kertaa ihmeen vähän, kylpytakki lojuu nurkassa ja nalle makoilee tuolin päällä. Peilin edessä on työntyneenä pieni viherkasvi ja lisäksi pari vesipulloa (niitä heitellään ja koitetaan saada pystyyn.... tiedättekö?).

2. Vien kylpytakin kylppäriin, pinoan pöydän tavarat ja nostan ne kaappiin koulukirjojen kanssa samaan paikkaan. Nallen taas nostan nojatuolille ja vesipullot huoneen toisellle laidalle. Eli suomeksi kahden minuutin tavaroiden paikoilleen laittaminen/siistiminen.

3. Siirrän lattialla olevat kasvit pois huoneen ulkopuolelle, sillä ne tekevät kuvasta levottoman. Asetan pöydälle kirjan, jottei kuva näytä aivan tyhjältä. Samaan aikaan huomaan, että sängyn keltaiset lakanat vilkkuu peilin kautta ikävästi, ja tuo taas kuvaan vähän levotonta tunnelmaa. Heitän peitteeksi harmaan lakanan ja vaihdan hieman kuvakulmaa, jottei se ole niin jyrkkä. Tuolin ei tarvitse näkyä kuvassa kokonaan, joten astun hiukan oikealle kuvan ottaakseni. Samalla käänsin hieman objektiivin suuntaa, jotta peili mahtui taas kuvaan kokonaan korkeussuunnassa.

1. Sänky on petaamatta (yllätys). Meillä harvemmin käytetään päiväpeittoa, ja useimmiten sänky on joko vain pedattu tai sitten sen päällä on torkkupeitto, lakana tai jokin viltti jalkopäässä.

2. Petaan sängyn ja totean peilin kautta, että ehkä kuvaa varten keltaiset lakanat on aika rajut ja ne pomppaa silmille. Kuvassa tällaiset asiat korostuvat, joihin ei livenä niin kiinnitä huomiota.

3. Haen lakanakaapista harmaan pussilakanan tuohon päälle, jotta tunnelma kuvassa rauhoittuu. Laitan samat tyynyt takaisin, jotka sängyllä olikin. Nyt ne erottuu myös paremmin, koska taustan kangas on yksivärinen. Pöllötyynykin on sängyllä (toisessa päädyssä), muttei mahtunut näemmä lopulliseen kuvaan.

Kaikenkaikkiaan kuvaa varten tein noin 10 minuutin työn; siivosin työpöydän, siirsin kasvit ja vesipullot pois kuvasta ja petasin sängyn. Sanoisin, että aika vähän vaivaa tai mitään ylimääräistä ns. stailausta kuvia varten tehtiin. Silti tunnelma on aika eri, kuin että olisin vain räpsäissyt menemään ilman mitään siistimistä. Tilanne ja tila itsessään ei kuitenkaan ole mitenkään erilainen kuin lähtötilanteessakaan, ja näin ollen se myös on melko realistinen otos siitä, miltä meillä lastenhuoneessa tavallisestikin näyttää. Siivouksen olisi ilman kuvausta joutunut suorittamaan juniori itse. Nyt hän omaksi onnekseen oli koulun penkillä sillä aikaa kun kotona oli valoisa aika kuvata. :D

Olisi kiva kuulla, miten olette ajatelleet blogikuvien syntyvän? Ja kuten alussa sanoin, tämä on minun tapani tehdä asioita, jokainen tekee varmasti vähän eri tavoin - eli miten parhaaksi on kokenut :).

Jutta

ps. Tajusin juuri, että eh - meillä ei ole vieläkään valaisinta tässä huoneessa :D :D Vain tuo rempan jälkeen jäänyt aihio ilman varjostinta... Ehkä pitäisi tehdä asialle jotakin... :D

ENSIESITTELYSSÄ LASTENHUONE

14:14 COMMENT |

Hoksasin joku päivä sitten, etten ole vielä kertaakaan kuvannut teille juniorin huonetta. Kohta nelosluokkansa päättävä koululainen on ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen, että hänelläkin on viimein myös ovi, jonka takana saa rauhassa touhuilla omia juttuja niin yksin, kuin kavereidenkin kanssa. Loft-asumisen yksi miinuspuolista oli avoimet tilat (jotka toki toisissa yhteyksissä luen plussaksi). Lastenhuone sijaitsi aiemmassa kodissamme parvella, josta oli suora näkymä olohuoneseen ja keittiöön. Vaikka vielä ei suuremmin ehtinyt tulla siitä sanomista (avoimesta tilasta), niin pidimme uutta kotia etsiessä tärkeänä, että kohta esiteini ikään saapuva poikalapsi saattaa kaivata jatkossa myös omaa rauhaa ja oven, jonka saa sulkea perässään.

Värimaailma jatkuu täysin samana kuin aiemmassa kodissakin oli (löydät vanhan kodin lastenhuonekuvia esim. täältä ja täältä). Mitä sitä turhaan hyväksikoettua väri- ja sävymaailmaa muuttamaan. Tehosteeksi valitsimme yhdessä juniorin kanssa valokuvatapetin* Photowallin valikoimista. Tapetti laitettiin sille seinälle, joka on vastassa heti aamulla herätessä ja illalla silmät sulkiessa. Leopardi nukkuu kuvassa levollista unta, joka onkin mielestäni oikein mainio tapettiaihe juuri sänkynurkkaukseen.

Suurin haaste tämän tilan suunnittelussa oli huoneen malli ja pienehkö koko. n.10m2 huoneessa on pieni syvennys ja lisäksi toisella seinustalla tilavuutta vie yläkertaan johtavat portaat. Tämän vuoksi säilytystila oli meille suuri päänvaiva. Lopulta päädyttiin ainakin omasta mielestämme toimivaan, käytännölliseen ja myös visuaalisesti silmää miellyttävään ratkaisuun; tehtiin korotettu sängynrunko, jonka alle mahdutettiin IKEAn säilytyslaatikostoja. Näppärää! Samalla nuori miehenalku sai kauan kaipaamansa leveämmän sängyn (120cm). Sängystä voisin tehdä erikseen vielä juttua jossakin vaiheessa.

Kymmenvuotiaalla ei ole enää yhtä paljon leluja kuin joitakin vuosia sitten. Tuntuukin, että suurimmassa kulutuksessa on jalkapallon lisäksi kuulokkeet musiikkia varten ja Aku Ankan taskukirjat. Tämän vuoksi säilytystilan tarve on vähän erilainen kuin aiemmin. Kovin mielellään juniori myös piirtelee, ja siihen haluttiin varata sopiva paikka. Maalipöytä rakennettiin jo edelliseen kotiin, ja se palvelee häntä myös täällä.

Kun juttelimme yhdessä huoneen toiveista ja tarpeista, tuli esille myös haave omasta lepotuolista, jossa voisi pyöriä ja kuunnella letkeästi musiikkia kuulokkeet korvilla. Emme olleet vielä päässeet suunnittelussa kovin pitkälle asian suhteen, kun yllätykseksemme eteen sattui tuo supermukava sininen nojatuoli. Nojatuoli muutti meille kuin tilauksesta Anniinan kotoa ja vaihturina tarjosin hänelle matkaseuraa ja kyydin alkukeväästä eräälle kurssille. Aika kiva vaihturi minun mielestäni! Tilanne oli siis ehdottomasti win-win.

Olohuoneessa ollut matto muutti tänne lastenhuoneeseen oikeastaan täysin käytännöllisyyden vuoksi. Tiedostan sen olevan turhan suuri ko tilaan, mutta kun täällä potkitaan tuota pehmeää palloa maaliin melko usein, niin toimivuuden kannalta raskas ja suuri matto on ehdottomasti paras ratkaisu. Alunperin pienempi ja kevyt matto oli jatkuvasti rullalla kun pallo kaivettiin esiin. Tämän maton kanssa ongelmaa ei ole ollut. Katsotaan sitten jossakin vaiheessa uudelleen, kun potkuttelu ei enää niin kiinnosta (sisätiloissa), että josko sen vaihtaisi keveämpään. Vaikka toisaalta suuri matto tuo kokolattiamaton kaltaista pehmeää tunnelmaa koko tilaan.

Loppuun on pakko laittaa pari ennen-jälkeen kuvaa lastenhuoneesta

Jälkikäteen voin sanoa, että huh mikä muutos! Kaikki seinäpinnat uusittiin, kiintokaapit purettiin, lattia vaihdettiin ja kiinteä sänky rakennettiin. Valaisin vielä uupuu (odottaa maalaamista kaapissa), mutta muutoin alkaisi olla koululaisen valtakunta aikalailla valmis. Koko perhe on tyytyväinen tähän tilaan. Ja sehän se parasta onkin :)

Touhukasta torstaita, ja muistakaahan vielä osallistua tähän huippukivaan arvontaan!

Jutta

*Tapetti saatu

KOULULAISEN TYÖPISTE / DIY

17:46 COMMENT |

Yhteistyössä Tikkurila

Kun uudistimme lastenhuoneen seinäpinnat, freesasimme samalla myös kaikki kalusteet. Koululaisen huoneeseen haluttiin tuoda leikkimielisyyttä ja seesteisyyttä värien ja kalusteiden avulla. Kokonaisuudessaan löysin mielestäni valtavan hyvät sävyt, jotka sopivat keskenään yhteen paremmin kuin uskalsin edes ajatella. Ja koska kyse on meistä - halusimme tehdä tilaan myös jotakin sellaista, mitä ei ole missään muualla. Siksi rakensimme tilaan täysin uuden kalusteen.

Kohta jo kymmenvuotias jalkapalloilusta innostunut poikamme on ehdottomasti sitä mieltä, että parasta koko huoneen muutoksessa oli uusi tee-se-itse-koulupöytä. Pöytäidea syntyi itseasiassa hetken mielijohteesta ja onnistui kyllä lopulta yli odotusten. Nyt pöytä toimii läksyjen tekopaikkana ja samalla myös hauskana sisustuselementtinä. Ja tärkeimpänä juniorin mielestä tietenkin oli se, että maaliin saa ihan oikeasti potkia palloa. Itse toteutimme pöydän maalaamalla vanhan Ikean pöytälevyn samalla sinisellä, kuin toinen liukuovistakin on. Jalat rakensimme puusta (mies teki, minä suunnittelin) ja verkko hankittiin Toys R Us -liikkeestä kymmenellä eurolla. Kokonaisuudessaan hintaa ei pöydälle juuri kertynyt, ja vaikka levy oltaisiin ostettu tätä varten, olisimme jääneet mielestäni hyvin kohtuullisiin valmistuskustannuksiin. Ohjeet pöydän rakentamiseen ja verkon kiinnitykseen löydät täältä.

Samalla kunnostettiin vanha puinen pinnatuoli, joka ei ollutkaan itseasiassa kovin helppo homma. Työtunteja ei lasketa (niitähän muuten kului!), mutta lopputulos oli vaivan arvoinen. Vanhoja maalikerroksia oli tuolissa useita ja välissä vielä lakkapintaakin. Mutta huh, nyt se on valmis. Pääset lukemaan vinkit ja ohjeet pinnatuolin kunnostukseen tältä sivulta.

Tuoli oli muutoksen keskellä jonkin aikaa myös keittiössä säilytyksessä ja ai että miten tykästyin tuohon sävyyn myös alakerrassa. Tekisi mieli uudistaa alakerrankin keittiötuoleista pari, mutta luulen etten ihan heti lähde samaan hiomisrumbaan uudelleen. Mutta uuteen kotiin tätä sävyä varmasti tullaan myös käyttämään. Ja kalusteethan lastenhuoneesta lähtevät ehdottomasti mukaan :)

Mitäs pidätte tästä koululaisen työpisteestä ja sävyvalinnoista?

Jutta

Menu

Top Message

Search

DIY: MAALATTU KORKKITAULU + NUOREN OMA AJANHALLINTA