Kirjoittelin torstaina teille siitä, millaiseksi tulevan kodin olohuoneen on tarkoitus tulla (juttu täällä). Siinä kerroinkin, että meille se kodin tärkein paikka on ruokapöydän ympärillä. Syystä tai toisesta juniori ei juuri välitä tehdä läksyjään oman huoneen työpisteellä, vaan hän levittää kerta toisensa jälkeen kirjat ja tarvikkeet keittiön pöydän päälle. Siinä hän kuuntelee myös toisinaan musiikkia ja viestittelee kavereiden kanssa. Keittiön pöytä on myös se paikka, jossa vieraamme usein viihtyvät, vaikka sohvapaikkakin olisi tarjolla. En tiedä mistä tämä juontaa juurensa, mutta meillä tämä on aina tuntunut olevan näin. Pöydän ääressä meistä aikuisista molemmat tekevät myös toisinaan töitä ja siinä jutellaan päivän kuulumiset. Tästä syystä olenkin innoissani siitä, että uudessa kodissa suurempi ruokailuryhmä pystytään sijoittamaan oleskelutilojen yhteyteen.
Olen huomannut, että ruokapöydän ympärillä olo on jotenkin rennompaa myös vieraille. Sohvalla ei taas jotenkin kyläpaikassa uskalleta nostaa niitä jalkoja syliin tai nojata kunnolla siihen selkänojaan. Miksiköhän? Itsekin aina istun kylässä jokseenkin "jäykästi" ja konservatiivisesti sohvan äärellä. Tälle ei ole mitään tarvetta (ainakaan meillä), sillä sohvallamme saa kyllä löhötä ja nostaa ne jalat siihen viereen. Näin teemme aina itsekin. Epäilen, että tapa saattaa juontaa juurensa siihen aikaan, kun keittiö oli kodeissa se "perheen oma paikka" ja vieraat istutettiin sohvaryhmille kestitettäväksi. Keittiössä touhut olivat rennompia ja olohuoneessa keskusteltiin mukavia pienen ja sievän teekupposen äärellä.
Lienee sanomattakin selvää, että pöydän ympärille on syntynyt meidän kodin tärkein paikka.
Tässä tulevan kodin suunnitelmia puhtaaksi piirtäessä jäin miettimään, onko se poikkeuksellista tänä päivänä, että kodin keskiö ja sydän sijoittuu nimenomaan pöydän ääreen? Aika usein olohuone on se paikka, joka on monille "the place". Muistan aikanaan Suomen Kaunein Koti ohjelmassa meidän sijoittaneen punaisen maton olohuoneeseen. Niin teki muuten myös lähes jokainen muukin ohjelmassa ollut perhe. En oikein tiedä miksi, ehkä koska se oli meistä silloin se kutsuvin ja kaunein paikka.
Itse ajattelen niin, että saatamme luultavasti huomaamattamme "ajaa" vieraat viihtymään keittiöön ja pöydän ääreen istumaan. Valitsisivatko he jonkin muun paikan, jos emme itse aina istahtaisi siihen ensin...? Sitä olen viime aikoina myös pohtinut.
Olisi todella mielenkiintoista tietää missä teidän perhe viettää eniten aikaa ja mihin huomaatte asettuvanne kun vieraat tulevat kotiinne? Samalla haluaisin tietää myös sen, tekeekö joku lapsi ne läksyt oikeasti omassa huoneessaan työpöydän äärellä istuen?
Jutta
PS. Kuvassakin näkyvät langattomat Sudio Swedeniltä saadut Regent kuulokkeet ovat olleet ihan huiput! Musiikki kun tuntuu olevan junorille päivä päivltä tärkeämpää ja sitä kuunnellaan ihan jatkuvasti. Koska teen itse töitä kotona osan viikosta, on ihan jees, että molemmat saavat kuunnella sitä, mikä eniten iskee - kuulokkeiden kautta. Ei tästä keskittymisestä muuten mitään tulisi :D. HUOM! Jos olet haaveillut rauhasta ja hyvästä musiikista korvillesi, käytä ihmeessä lukijoilleni tarkoitettua alennuskoodia OBLIK15, jolla saat 15% alennusta tilauksestasi. Sopii loistavasti myös joululahjaksi pukinkonttiin!
Meillä myös ruokapöytä on aika keskeinen paikka. Meidänkin poika tekee aina läksynsä siinä. Olohuone, keittiö ja ruokailutila ovat yhtä tilaa, joten television katselu esimerkiksi onnistuu vaikka keittiöstä tai ruokapöydän äärestä. Yhtä suurta oleskelutilaa kaikki. :)
VastaaPoistaMeillä kaikki kokoontuvat kyllä heti ison ruokapöydän ääreen. Vaikka se vie tosi ison palan meidän yksiön lattiapinnasta emme vielä ainakaan harkitse luopumista siitä.
VastaaPoistaKyllä tämän päivän trendi on juuri tuo Ikeankin käyttämä termi "elohuone"
Meidän lapset eivät pienenäkään leikkineet omissa huoneissaan ja aika pian huomasin että lasten omat kalusteetkin huoneissa olivat ihan turhat koska kaikki lelut raahattiin aina sinne missä aikuisetkin olivat- eli olkkariin.
Hankin aikoinaan perheen Juniorille ihanan vanhasta koulusta peräisin olevan pulpetin, jossa on tuoli kiinni. Kaunis ajatukseni oli, että hän tekisi siinä aina läksynsä. Nyt jo toista vuotta koulukirjat valtaavat keittiön pöytämme. Helmitaulukin on siirtynyt Juniorin huoneesta olohuoneen sisustuselementiksi, jotta se on aina lähellä matikan läksyjen aikaan.
VastaaPoistaJostain syystä keittiön pöytämme toiseen päähän kerääntyy postia ja kaikenlaista ylimääräistä roipetta, jolle ei tunnu löytyvän paikkaa. Lieneekö syynä liian suuri ruokapöytä perhekokoon nähden.
Hauska huomata, miten asettaudumme aina samoille paikoille istumaan. Juniori pöydän päähän ja me aikuiset hänen vierellä molemmin puolin. Puolet ruokapöydästämme jää käyttämättä suurimman osan ajasta. Tai onhan sillä käyttöä niille epämääräisille tavaroille :D
Mielenkiintoista olisi romuttaa työpöytämarkkinat toteamuksella: turha kapine. Meidänkään lapsista ei kukaan ole tehnyt oikeastaan koskaan työskennellyt oman työpisteen äärellä. Nuorimmainen kävi koko koulupolkunsa lattialla opiskellen. Keittiön saareke on nykyisin opiskelijoidenkin lempipaikka. Siinä itsekin viihdyn. Hyviä suunnitelmia uuteen kotiinne! 💚 Tuija
VastaaPoistaMeilläkin läksyt tehdään ruokapöydän ääressä. Ruokailutila on keskeisellä paikalla avonaisessa alakerrassamme ja siitä näkee niin eteiseen ja ulko-ovelle kuin keittiöön ja olohuoneeseenkin. Pihallekun on parhaat maisemat. Vieraat istuvat meillä usein ensin saarekkeen vieressä, ja sitten ruokapöydässä. Aika harvoin sohvalla. Kesällä viihdymme terassilla.
VastaaPoistaHahah! No ei todellakaan tee vaan ruokapöydän ääressä tapahtuu oikeastaan kaikki :)
VastaaPoista