Tämä viikko on ollut jokseenkin erilainen. Samaan viikkoon mahtui uusia asioita, kiitollisuutta, uusia upeita ihmisiä, mutta myös suunnatonta ikävää ja pelkoakin. Monimuotoinen ja tapahtumarikas viikko muistutti minua taas siitä, miten rajallista elämä voikaan olla... Kaiken tällaisen keskellä sitä tulee pohtineeksi asioiden tärkeysjärjestystä, ja myös sitä miten koskaan ei voi tietää mitä seuraava hetki tuo tullessaan.
Itse olen vaikeiden asioiden keskellä huomannut olevani suorittaja. Sellainen tyyppi, joka pelon kohdatessaan keksii itselleen paljon tekemistä ja koittaa tsempata itseään ja muita - että kaikki olisi ihan hyvin. Vaikkei oikeasti ole. Näinä hetkinä koen olevani huono lohduttaja, huono tukemaan... Sillä pahinta mitä voit näiden asioiden keskellä tehdä, on vähätellä. Siltä se lohdutukseni usein itsestäni jälkikäteen tuntuu. Toisaalta niitä lohdutuksen ja tsemppauksen sanojakin tarvitaan... Mutta ehkä joskus olisi myös tarpeen pysähtyä ja todeta - on ihan ok pelätä pahinta.
Onneksi viikkoon on mahtunut myös paljon hyvää. Tutustuin tällä viikolla ihmiseen, joka vei jalat alta. En muista milloin olisin viimeksi miettinyt näin vahvasti uuden ihmisen tavattuani, että voi hemmetti miten mieletön tyyppi! Muutaman päivän jälkeen oli pakko myös laittaa viestiä tälle naiselle - kertoa että oli todella ilo tutustua! Tämä toi viikkoon erityisen hyvää fiilistä.
Olen ollut myös kiitollinen. Kiitollinen eri ihmisten avuliaisuudesta ja vieraanvaraisuudesta. Siitä, että koen ympärilläni olevan juuri nyt vain hyvää tarkoittavia ihmisiä.
Pitkän työviikon jälkeen olen myös kaivannut blogia. Sitä henkireikää, jota kirjoittaminen, ideointi ja kuvaaminen minulle on tuonut. Tälle viikolle (ja sitä edellisellekään) en saanut raivattua sen vaatimaa tilaa, joten odottavaisin ja innokkain mielin odotan tulevaa viikkoa. Valoisia päiviä ja kameran kanssa vietettyjä hetkiä. Sellaisia, jotka tuo mielelle rauhallisen tunteen.
Mitä teidän viikkoon on kuulunut?
Jutta
Hyvää tarkoittavat ihmiset on ihana juttu <3 Täällä tämä vko on ollut kiireinen, mutta melko levollinen.
VastaaPoista<3 Niin kyllä on <3
PoistaUusiin ihaniin ihmisiin tutustuminen on aina tosi upea juttu! Liian harvoin enää tulee tutustuttua, sitä pyörii niin omissa nurkissaan. Mun viikkoa on leimannut kipsissä oleva murtunut käsi, ja sen mukanaan tuomat monet arjen haasteet. Kun pitää pyytää apua että saa hiukset ponnarille ja housut jalkaan, lasten hoitamisesta puhumattakaan. Jokunen viikko vielä edessä :-D
VastaaPoistaIhan samaa mieltä! Jotenkin sitä tässä ruuhkavuosien keskellä jää usein uudet ihmissuhteet luomatta. Onneksi joskus uudet ihmiset tulevat eteen ihan sattumalta <3. Voi sinua, onneksi nyt jo olet saanut kipsin pois :)
PoistaUusiin ihmisiin tutustuminen avartaa aina ajatusmaailmaa. Parhaimmillaan niistä saa uusia ystäviä :)
VastaaPoistaOlet asian ytimessä <3
Poista