10

TOP 3: DIY-IDEAT

2017/03/22

Heippa ja kivaa keskiviikkoa! Moni teistä on kommentoinut usein, että blogissani yksi parhaita juttuja on nerokkaat, mutta helpot DIY-ideat. Ja täytyy sanoa, että niin on minustakin! Alkuvuodesta ei tosin ole yhtäkään uutta ideaa ehtinyt syntymään, mutta ounastelen tällä valon määrän lisääntymisellä olevan siihenkin vaikutusta ja toivon uusia ideoita syntyväksi vielä kevään aikana ;). 

Sitä odotellessa päätin kaivaa kolme blogihistoriani luetuimpaa DIY-ideaa yhteen postaukseen!

1. DAYBED

Edelliseen kotiin toteutettu daybed on koko blogihistoriani suosituin DIY-idea ja se nousee jatkuvasti tilastoissa ylöspäin. Liekö syynä daybedien nouseva trendi...? Näin ainakin uskoisin. Ihana sohva jäi uusille asukkaille asuntokaupan yhteydessä, mutta ei hätää - uusi on jo tekeillä ;). Tosin tällä kertaa mökille!

2. ETEISEN NAULAKKOSEINÄ

Viime vuonna toteutettu "tappiseinä" on toiseksi luetuin ja tykätyin DIY-idea, enkä kyllä ihmettele yhtään! Hauska katseenvangitsija tuo lisää säilytystilaa eteiseen ja juuri sille seinälle, johon ei olisi syvyyden puolesta mahtunut vaatetankoa tai ylipäänsä mitään muutakaan kalustetta.


3. TERASSIN NÄKÖSUOJA

Tämän idean osalta jopa hieman yllätyin, miten se niin onkaan ollut suosittu. Mutta toisaalta - erittäin käytännöllinen ja rahaa säästävä ratkaisu oli kyllä lopulta todella mainio! Kesää kohden mentäessä tulee taas varmasti pihallakin vähän jatkettua viime vuonna mietittyjä DIY-ideoita, joten niiden pariin palataan varmasti taas pian :).

Oletko sinä muuten tehnyt jonkun näistä tai saanut niistä inspiraatiota omiin juttuihisi? Olisi myös kiva kuulla, millaisia DIY-ideoita te eniten blogeista ja muualta ylipäänsä etsitte tai olisiko esittää jotakin toiveita tänne suuntaan aiheen tiimoilta? Piha- ja mökkijutut varmasti nousevat tänä vuonna enemmän esille kesää kohden mentäessä, ja sinne onkin paljon kaikkia kivoja ideoita luvassa. Mutta mielelläni kuuntelen myös muunlaisia toiveita :)

Inspiroivaa päivää!
Jutta

4

KÄYTÄNNÖLLINEN SISUSTUSIDEA: TYÖPÖYDÄN PIENTARVIKKEET

2017/03/20


Aina välillä saan kyselyitä ja viestejä liittyen kotimme säilytysratkaisuihin ja erityisesti niihin pienempiin sellaisiin. Ymmärrän tämän hyvin, sillä jokaiselta löytyy kotoa varmasti sellaisia asioita ja esineitä, jotka lojuvat tasojen päällä, eikä niitä oikein voi piilottaa kaapin perällekään siksi, että se olisi arjen kannalta epäkäytännöllistä. 

Teen paljon töitä kotona, ja siihen tarkoitukseen on osoitettu tilaksi yläkerran aula. Aula on muuten kovin hankala paikka ottaa hyötykäyttöön, mutta työtilaksi se soveltuu ainakin meillä erinomaisesti. Työpöydälle kertyy aina kaikenlaista niinsanottua tilpehööriä, joita käytän kuitenki koko ajan, kuten pienet muistilaput ja -vihot. Näitä tavaroita ei käytännön syistä tule laitettua piiloon kaappeihin, vaan ne on erittäin paljon kätevämpää pitää esillä.

Olen tässä viimeaikoina vasta tajunnut, miten näppärä ja tyylikäs tämä BEdesignin deer-hylly tähän tarkoitukseen onkaan! Ehdin haaveilla hyllystä pitkään, ja kun se viimein viime vuonna saapui kotiin, en oikein tiennyt missä sille olisi paras ja nimenomaan käytännöllisin paikka. Kaunishan hylly on vaikka tyhjänä, mutta olen henkeen ja vereen käytännön nainen, joten mietin millaisia tavaroita siinä kannattaisi pitää esillä. Päädyin silloin työhuoneeseen ja tämä onkin osoittautunut äärimmäisen hyväksi ratkaisuksi, vaikka pelkäsin alkuun että siihen alkaa kertyä turhan paljon tavaraa vähän liian helpolla.


Ensinnäkin Deer on upea katseenvangitsija, kun noustaan portaita yläkertaan, ja toiseksi sen lokerot on juuri sopivan kokoisia kaikille pienille työpöydän tarvikkeille, jotka on hyvä pitää helposti käden ulottuvilla. Näinollen siis jaan vinkkini myös teille, jotka mietitte hyllyn hankkimista, mutta olette miettineet voiko se todellakin olla tyylikkyyden lisäksi myös käytännöllinen. Kyllä voi!

Aurinkoista alkanutta viikkoa!
Jutta

32

OLOHUONEEN UUSI ILME

2017/03/16

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

Vaikeiden asioiden jälkeen on aika palata niihin, jotka tuovat itselleni juuri nyt iloa. Toisista tällaiset tuntuvat mitättömiltä ja ajanhaaskuulta, mutta itselleni kaikki kotiin liittyvä puuhastelu on sellaista aikaa, jossa ajatukset tuulettuvat ja ilmassa leijuu tietynlainen flow.

Olemme asuneet tässä kodissa nyt pikkuisen reilun vuoden ja sinä aikana haasteellisimmaksi tilaksi kokonaisilmeen kannalta on muodostunut selvästi olohuone. Maalisävyjen valinnat eivät ole menneet aivan nappiin, ja vasta nyt voin tietää miltä tila näyttää minäkin vuodenaikana. Ei ole siis ihan tuulesta temmattu vinkki tuo "asu ensin vuosi ja valitse seinien sävyt vasta sitten". Vaikka luulin osaavani hahmottaa olohuoneen valoisuutta, sävyä ja auringon lämpöasteen vaikutusta länsipuolelle sijoittuvaan oleskelutilaamme, voin myöntää etten osannut. Tämän talven aikana kaipasin ympärilleni valoa, raikkautta ja puhtautta. Olohuone on selvästi kodissamme se pimein tila, ja samalla myös se, jossa eniten vietämme aikaa. Lisäksi pienehkössä tilassa on kaksi ikkunaa, pariovet ja kolme oviaukkoa. Ei ihan helpoin sisustettava siis noin muutoinkaan. 



Kaikista haastavimpia sävyjä valinnan kannalta ovat mielestäni harmaa ja valkoinen. Tällä kertaa päätin lähteä etsimään sitä täydellistä valkoisen sävyä, joka ei saisi tilaa näyttämään kolkolta, muttei myöskään liian lämpimältä tai harmaalta. Oman lisämausteensa sävyn valintaan tuo lattia, joka on väriltään viileän harmaa, sekä sitten ne listat ja karmit. Tässä vaiheessa tiedän, että toiset ajattelevat "valkoinen on aina valkoinen"... Mutta itselleni tällaiset pienet vivahde-erot ovat erittäin merkittäviä. 

Käytössäni on sävyttämättömällä A-valkoisella maalattu vanerinen kuvausalusta, ja päätin laittaa sen päälle tulostinpaperin, sekä Tikkurilalta tilaamani A4 kokoisen värimallin. Tämä konkretisoi valkoisten sävyerot erittäin hyvin! Näiden lisäksihän valkoisen sävyjä on lukemattomia, ja jokaiseen lämpöasteeseen taittuvia valkoisia kyllä löytyy. Suurimmaksi haasteeksi siis jääkin sen (omaan kotiin) oikean valkoisen valinta. Tässä vaiheessa valinta oli kuitenkin selvä! Luotin väriammattilaisen silmään ja valitsin olohuoneen seinille täyshimmeän Harmony maalin sävyssä Tikkurila valkoinen (alla olevassa kuvassa taustalla sävyttämättömän valkoisen päällä ja tulostinpaperin alla), joka ei ole liian kylmä, eikä myöskään liian kermainen. Se ei myöskään taita harmaaseen, jota taas perinteinen "maalarinvalkoinen" tekee. Sävyttämätön valkoinen taasen kellastuu ajan myötä seinillä, eikä sen peittokyky ole muutoinkaan erityisen hyvä. Tämä valkoinen on omaan silmääni juuri sopivan pehmeä ja klassinen. Plussaa pitää antaa hyvästä pakkaussuunnittelusta, sillä Tikkurilan valkoista myydään kolmen litran maalipussissa!


Voi että - nyt täytyy kyllä sanoa, että onneksi taivuttelin Pekan vielä kolmanteen maalauskertaan lyhyen ajan sisällä, sillä uusi valkoisen sävy nosti koko olohuoneen valoisuutta kertaheitolla! Tämän lisäksi nyt tuntuu, kuin sohva ja viherkasvit olisivat heränneet eloon entisen beigen taustan jälkeen. Vaikka vanha ajopuun sävy oli uskomattoman ihana, se tuntui puurouttavan koko tilan harmaan lattian, valkoisten listojen ja harmaan sohvan kanssa... Nyt kaikki tuntuu niin raikkaalta ja valoisalta! Vaikka olohuone onkin nyt valkoinen, löytyy väriä kuitenkin edelleen mm. makuuhuoneen sinisestä tapetista, keittiön vihreästä seinästä. ;)

Kurkkaa kaikki työvaiheet ja ennen-jälkeen kuvat täältä. Jos etsit itsekin sitä täydellistä valkoista, niin kannattaa tilata A4 kokoinen värimalli kotiin tsekattavaksi (hinta 1,90€). Auttaa muuten hahmottamaan sävyn valinnassa todella paljon enemmän, kuin pienemmät versiot. Koskee toki myös muita sävyjä kuin valkoisia :). Tilaa tästä A4-värimalli >>

Entäpä mitä mieltä olet tehdystä muutoksesta, kannattiko tarttua maalitelaan jo kolmannen kerran olohuoneen osalta? Kiva olisi myös kuulla miten te olette onnistuneet sävyjen valinnassa; onko mennyt kerralla nappiin?

Jutta






14

ELÄMÄ KANTAA

2017/03/14


Kiitos. Kiitos sinulle, joka luit eilisen tekstini. Kiitos sinulle, joka lähetit viestiä ja elit kanssani kokemani tunteet. Kiitos sinulle, joka et tuominnut. Kiitos sinulle, joka kommentoit. Kiitos sinulle, joka kerroit kokemuksesi. Kiitos sinulle, joka ymmärsit.

Just nyt otan rakkaat kainaloon, rapsuttelen näitä karvatassuja ja luotan siihen, että elämä kantaa <3
Jutta

32

SYÖPÄ

2017/03/13



Tätä tekstiä olen ollut lähellä julkaista jo monen monituista kertaa... Jotenkin tuntuu, että haluan kirjoittaa auki ne tunteet, joita tällä hetkellä ympärilläni pyörii. Toisaalta mietin - miksi ihmeessä? Kirjoittaminen on kuitenkin ollut itselleni AINA pakonomainen tarve... Tapa selviytyä ja käsitellä hankalat asiat, jotka muuten tuntuvat jäävän mustaksi möykyksi pään sisälle.... Juuri nyt tuntuu, että tämä luonnoksissa pyörinyt teksti on aika lähettää maailmalle...

Lähelläni on tällä hetkellä erittäin tärkeä ihminen, joka sairastaa syöpää. Syksyllä todettu paholainen leikattiin kahdesti vuodenvaihteen molemmin puolin ja nyt on rankkojen hoitojen vuoro. Sivusta seuraaminen tuntuu hemmetin pahalta, ja erityisesti se etten voi tehdä asialle itse mitään. Voin vain olla lähellä ja tarjota apua sitä pyydettäessä (ja myös pyytämättä).

Syöpä on sairaus, joka on vienyt läheltäni jo useita ihmisiä, ehkä siksi tämäkin pelottaa, vaikka ymmärränkin, että yhä useampi ihminen paranee nykyään vaikka diagnoosi olisikin annettu. Toivon tämän henkilön olevan se, jonka tarina päättyy onnellisesti. Tällaista tarinaa ei lähelläni vielä ole ollut.

Olen kokenut erilaisia tunteita sairauden aikana ja kaikki niistä ovat olleet erityisen vahvoja. Olen ollut optimistinen, olen ollut surullinen ja olen ollut hemmetin vihainen. Olen tuntenut epätoivoa, mutta myös koittanut unohtaa koko asian olemassaolon. Olen melko huono käsittelemään tätä kokonaisuutta, sillä en halua edes uskoa koko asiaa todeksi. En tiedä mitkä olisi ne oikeat sanat, enkä tiedä miten tästä aiheesta sairastavan ihmisen kanssa parhaiten puhuisin. Olen kokenut roolini olevan vahvana tukena olemisen. En halua näyttää omaa heikkouttani tai antaa pelolle valtaa silloin kun toinen kaipaa tsemppausta. Tähän saakka olen onnistunut itse itselleni asettamassani tehtävässä kohtalaisesti.

Toissaviikolla se kuitenkin tapahtui, toinen oli niin reipas astuessaan "sytostaattisaliin" ja minä siinä saattamassa... Pillahdin itkuun, koska pelotti niin mielettömän paljon. Minunhan piti olla se, joka tukee ja koittaa olla kannustava. Olla se, joka antaa uskoa tulevaan. En halua toisen joutuvan tsemppaamaan minun vuokseni. Salin ovet sulkeutuivat takanani hitaasti kun hoitaja pyysi minua lähtemään... Ja sinne minä jäin, oven toiselle puolelle istumaan kyyneleet silmissä ja murtuneena. 

Tämän jälkeen olen ollut herkkä itkemään ihan kaikesta. Yleensä en ole, mutta nyt... Nyt tuntuu kuin en oikein itse voisi asialle mitään ja kaikki vain tapahtuu. Tuntuu kuin itseni hallinta olisi kadonnut täysin. Asiaa ei tietysti auta se, että arjessa on meneillään niin monia muitakin asioita, joista toisaalta saan mielettömän paljon virtaa. Olen koittanut antaa itselleni armoa ja luvan tehdä myös sellaisia asioita, joista nautin... Vaikka juuri nyt ne tuntuvat niistä kaikista vähäpätöisimmiltä. Mutta tärkeitä ne ovat kuitenkin siksi, että ne auttavat minua jaksamaan kaiken tämän paskan yli.

Nämä ovat niitä hetkiä elämässä, kun koko arjen mittasuhteet kääntyvät päälaelleen... Nämä ovat niitä hetkiä, kun totuus iskee vasten kasvoja ja tajuat: kaikken tärkeintä on olla tässä ja nyt. Olla perheen kanssa, olla läsnä. Viime viikkoina olen kertonut lapselleni rakkaudesta useammin kuin koskaan aiemmin. Viime viikkoina olen itkenyt herkästi ja antanut itselleni siihen myös luvan. Tällä viikolla olen oppinut, että aina ei tarvitse jaksaa olla iloinen ja reipas. Aina ei tarvitse jaksaa ollenkaan. 

Voikaa hyvin ja halatkaa läheisiänne usein <3
Jutta

 

oblik. © All rights reserved · Theme by Blog Milk · Blogger