Se oli ensimmäisen kerran Habitaressa 2015, kun törmäsin uudistuneeseen Hakolaan. Jo tuolloin mieleeni jäi yrityksen mielettömän tyylikäs visuaalinen ilme ja koko messujen kaunein osasto (lue juttu tästä).  Syyskuusta lähtien mietin, että kun joskus tulee se aika, että hankimme uuteen kotiimme sohvaa, tulen pitämään heidät ehdottomasti mielessä. Näin myös kävi. Ihan yksiselitteistä ja kovin helppoa valinta ei kuitenkaan ollut, vaan pohdimme toki muitakin vaihtoehtoja pitkän aikaa. Lopulta mielessämme oli neljä suosikkia, joita kävimme katsomassa ja testaamassa eräänä iltana Pekan kanssa. Vielä kotiin palattuammekin pohdimme ja vertailimme eri valmistajien malleja ja kangasvaihtoehtoja.

Edellisen kotimme sohva oli itsetehty daybed. Se palveli meitä täydellisesti ja sopi sen asunnon tyyliin aivan kuin nenä päähän. Leposohva oli kuitenkin turhan massiivinen tänne uuteen olohuoneeseemme, joten päätimme, että mikäli uusi asukas on siitä kiinnostunut, neuvottelemme sen kauppaan kuulumisesta. Ja arvatenkin se oli yksi sellainen kaluste, jonka uudet asukkaat halusivat kauppaan kuuluvan. Sohva sai siis jäädä sille tehtyyn paikkaan ja me jäimme pohtimaan uuden hankintaa. 

Ensialkuun toivelistalla oli nahkasohva. Mutta mitä enemmän aikaa kului, sitä epäsopivammalta se alkoi tuntumaan. Nahkasohva olisi toki ollut tässä koirataloudessa varmasti todella käytännöllinen, mutta jotenkin materiaali niin suurena pintana alkoi arvelluttamaan. Päätimme jatkaa etsintöjä ja palasimme yhä uudelleen Hakolan malliston selailuun. Tilasin sitten vuodenvaihteen paikkeilla kangasnäytteitä Cosy-sohvasta (kuvassa alla) ja mallailin niitä tänne seinien ja lattian rinnalle. Ei oikein vieläkään tuntunut ihan täydelliseltä.... Käydessämme katsomassa Kodin 1 tavaratalossa Hakolan mallisohvia, jäi meitä kumpaakin ihastuttamaan eräässä toisessa mallissa ollut kangas ja sen sävy. Päätimmekin lopulta kysyä josko Cosy -sohvan saisi eri verhoilulla. Ja sehän onnistui. Tietysti! 

+ vesipestävät päälliset (kestää konepesun!)

+ kokonaan irroitettavissa oleva verhoilu

+ siro muotoilu

+ 67.000 martindale (siis äärettömän hyvä kankaan kestävyys)

+ sopivat mittasuhteet olohuoneeseemme (Oikeasti olisin itse toivonut pienempää kolmen istuttavaa mallia, mutta perheen miesväen painostuksesta valinta osui suurempaan malliin, jossa on koko perheen mukava löhöillä.... Nyt jälkikäteen ajateltuna mietin, että onneksi kuuntelin heitä!)

+ kotimaisuus (sekä suunnittelu, että valmistus!)

+ mahdollisuus tilata joskus uudet päälliset, jos vaihtelun vuoksi (tai muusta pakottavasta syystä) niitä haluaa vaihtaa

+ ajattomuus

+ mainio hinta-laatusuhde

+ sohvan suunnitellut Annaleena Hämäläinen (kollaasissa alin kuva) sai meidät vakuuttuneeksi kyseisen sohvan soveltuvuudesta lapsi- ja koiraperheeseen. On kuulema arjessa testattu ja hyväksi todettu. Etenkin nyt loska-aikana ylistän koneessa pestäviä päällisiä maasta taivaisiin. Myös edellisessä sohvassamme oli irtopäällinen, jota ilman emme olisi tulleet toimeen. 

Ja siis tässä vain muutamia syitä mainitakseni. Asiakaspalvelu on ollut lisäksi todella ystävällistä aina kangasnäytteiden tilaamisesta alkaen. Toimitusaika sohvallemme on muutaman viikon ja se saapuukin sopivasti silloin kun koko alakerran pitäisi olla täysin valmis (ei sisustuksen, vaan remontin osalta). Vielä tässä vaiheessa ei tänne kannattaisi edes sohvaa sisälle kantaa, kun roskaa tulee vielä melko paljon. Eli hetken vielä pitäisi malttaa :). Kerron ehdottomasti lisää sohvasta kun se aikanaan saapuu ja olemme päässeet sitä testailemaan omassa arkikäytössämme. 

Onko Hakola sinulle entuudestaan tuttu? Jos ei, suosittelen vilpittömästi tutustumaan tähän upeaan yritykseen ja sen tarinaan. Arvostan tuota Jurvalaista sinnikkyyttä ja rohkeutta suuresti!

Jutta

Kevyt aihe näin viikonlopun alkajaisiksi. Sitä olen kuitenkin viimeiset kolme päivää pohtinut urakalla... Kodin sielua nimittäin. Sopivasti postiluukusta tipahtanut deko -lehti käsitteli pääkirjoituksessaan myös samaa aihetta ja se sai minutkin tarttumaan tähän entistä syvällisemmin. Huomaan kokevani vähän samanlaista tuskaa parhaillaan, mitä koin vuosi sitten kotimme remontin valmistuessa. Pinnat ovat uusia ja mitään omaleimaista ei vielä ole missään. Tällä hetkellä myöskin omat tavarat ovat suurin osa varastoituna, joten ympärillä tuntuu olevan vain pelkkä aihio. Ei kaunis lattiamateriaali tai seinän sävy tee kodista kovin sielukasta (noin niinkuin yksinään). Jotenkin kaipaan ihan tolkuttomasti jotakin omaa ja sellaista, jossa näkyy enemmän persoonaa. Viime vuonna keittiössä ratkaisimme asian teettämällä ja tekemällä itse muutamia pieniä ratkaisuja seinille, jotka olivatkin lopulta piste ii:n päälle ja tekivät keittiöstä "läheisemmän" ja enemmän meidän näköisemme. Samanlaista ajatusta on varmasti aikanaan tarkoitus tehdä myös tänne, mutta vielä ei ole sen aika. Haaveilen jo tauluista ja tekstiileistä, jotka haluaisin laittaa esille... Ne toisivat lämpöä ja sielukkuutta. Ne toisivat mielenkiintoa ja pehmeyttä.

Pidän hurjasti skandinaavisesta tyylistä ja minimalistisesta sisustuksesta. Silti kuitenkin kaipaan samalla jotakin "rosoa"... Jotakin, joka ei kuulu joukkoon, ja joka tekee tilasta aavistuksen mielenkiintoisemman ja leikittelevämmän. Monella löytyykin kotoa upeita vanhoja kalusteita tai tavaroita, jotka ovat kiertäneet suvussa. Ne ovat usein koko huoneen ja kodin upeimpia juttuja. En kuitenkaan halua itsekään asua museossa, tai ympäröidä itseäni vain ja ainoastaan vanhoilla aikaa nähneillä tavaroilla ja kalusteilla. Pidän eri aikakausien ja tyylisuuntien leikittelevästä sekoittamisesta, ja siitä että tilasta löytyy jotakin yllättävää. Se yllättävä voi olla hauska seinän väri, taidetta, täysin muun kalustuksen tyylistä poikkeava huonekalu, persoonalliset tekstiilit, huolella valittu kalusteverhoilu tai vaikka mielenkiintoinen asetelma kauniita pienesineitä.

Tällä viikolla olen jatkanut remonttia, sairastanut, purkanut laatikoita ja teippaillut lattiaan erimallisia ja -kokoisia sohvan aihioita. Ihan vain siksi, jotta pystyisin hahmottamaan tilaa paremmin ja tekemään sen puitteissa kalusteratkaisuja ja muitakin valintoja olohuoneen osalta. Vaikka tätä kotia on modernisoitu valtavasti viime kuukausien aikana, haluan tuoda modernin ilmeen rinnalle jotakin, jota ei voi löytää ihan helposti mistään liikkeestä tai verkkokaupasta.

Keittiössä ehdoton suosikki on kuvissakin näkyvä ruokailuryhmä. Pyöreä mäntypöytä on muutaman kympin löytö tori.fi:stä ja tuolit huudettu Ruotsista. Jotakin käsittelyä pöytä ja tuolit kaipaavat, mutta pohdin sitä kaikessa rauhassa vielä. Kiire niillä ei ole. Kaikista makein aarre on kuitenkin vasta tulossa kotiin... Parhaillaan sitä kuljetetaan Suomen rannikolle ja toivon, että saan sen kotiimme jo ehkä ensi viikolla. Se aarre tullaan ripustamaan ruokapöydän ylle <3.Vaikka keittiö on siis täysin uusittu (ja edelleen kesken), tuo nämä löydöt tilaan sopivasti sielukkuutta.

Onko siellä muita, jotka pohtivat samanlaisia asioita parhaillaan?

Näissä tunnelmissa toivotan sinulle ihanaa alkavaa viikonloppua <3

Jutta

Täällä ollaan. Uudessa kodissa nimittäin. Viimeinen viikko ennen muuttoa oli aikataulullisesti melko katastrofaalinen, jonka vuoksi blogi pysyi visusti kiinni. Tavarat on kannettu sisään, mutta paljon on vielä tehtävää. Keittiön kaapistot asennettiin loppuviikosta ja parhaillaan odottelemme tasojen toimitusta, sekä muutamia muita pikkuseikkoja (kuten hana, allas, liesi yms...). Mutta jääkaappi ja mikro toimii - ja niillähän pärjätään parisen viikkoa mainiosti. 

Tällä kertaa halusin kuitenkin näyttää teille olohuoneemme sävymaailmaa! Kalusteet ovat suurimmaksi osaksi varastoitu muualle, joten tällä hetkellä olohuoneessamme vallitsee täydellinen sekamelska kaikkine laatikoineen ja irtotavaroineen. Seinät ja katto on kuitenkin jo maalattu - sekä lattia asennettu. Siinähän sitä jo on!

Paneelikatot maalasimme puhtaan valkoisella, joka teki itseasiassa aika suuren vaikutuksen kokonaisilmeeseen, vaikkei kyse ollut suuresta muutoksesta. Seiniin taas valitsimme pehmeän nudemaisen sävyn, joka antaa todella kauniin taustan koko huoneeseen. Lattiamateriaalina meille päätyi koko alakertaan forbon linoleum -laatta (värinä silver shadow). Tästä ajattelin kirjoittaa ihan oman juttunsa vähän myöhemmin, kun saamme vähän laatikoista purettua lisää. Kuvista kuitenkin jo näkyy, millainen sävy ja hento kuviointi lattiassa on. Tykkään ihan tosi paljon!!!

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella on viikko alkanut hyvin <3. Palataan taas lisäkuvien kera, kunhan muuttolaatikot ja suurimmat työkoneet siirtyvät pois alta ;)