MILTÄ SISUSTUSBLOGGAAJAN KOTONA NÄYTTÄÄ ARKENA?

Taisi tulla pieni yliannostus Habitarea, sisustustrendejä, messupostauksia, ihania stailauksia, upeita yhteensopivia kalusteita ja pieniä esineitä asetelmissa. Ihanaa. Valloittavaa. Niin harmonista ja supertyylikästä. Ai että.

Sitten tuli taas se tavallinen maanantai ja mietin jälleen mielessäni - halleluja! Jo eteisestä alkanut näky ei tosiaan ole mitään poikkeuksellista herkkua vaan ihan tavanomaista arkea. Kiinnostaisiko lentää kärpäseksi kattoon sisustusbloggaajan kotiin kauniina ja aurinkoisena maanantaina? Juuri sellaisena päivänä, jolloin voisi kuvitella pehmeän musiikin soivan taustalla ja valojen ja varjojen tallentuvan kameran linssin läpi muistikortille...
Aamupalatarvikkeet on jäänyt jälleen pöydälle (on maagista, miten hankalaa tyhjä maitopurkki on laittaa roskikseen) ja tiskikone huutaa tyhjennystä. Pöydällä on maljakkoon taitettu hortensian oksa, joka saattaa tosin olla jo nähnyt parhaat päivänsä. Ikkunaseinustalle ja tuohon tiettyyn nurkkaan tuppaa aina kerääntymään vähän kaikenlaista... Kuten nyt noita keittiövempaimia. Jos tilaa olisi, olisi meilläkin aamiaiskaappi. Mutta ei ole.
Kätevällä säilytyspenkillä (tai sen oikeammin sen päällä) on todella kätevää säilyttää nappulakenkiä. Niiden viereen on sitten vain niin mukava istahtaa. Vaikka vaneripenkki vetää sisäänsä rutkasti kenkiä, ei muutkaan kengät lennä sinne edelleenkään itsekseen. Kummallista. Kummallista on myös se, miten monta kiloa hiekkaa voi kantautua sisään vain parissa päivässä. Oikeasti!
Pyykihuolto näyttää siltä, että sen kuuluu olla osa sisustusta. Rehellisyyden nimissä kylpyhuoneemme on niin pieni, että aika (liian) usein kuivausteline on joko eteiskäytävällä taikka olohuoneessa.  Kylpyhuoneeseen teline toki mahtuu juuri ja juuri, mutta samaan aikaan ei kyllä pääse suihkuun tai saunaan.
Kirsikkana kakun päällä on tänään(kin) juniorin valtakunta. Koulupöytä on lähinnä tavarateline, eikä siinä edelleenkään tehdä läksyjä. On ollut välillä niitä hetkiä, kun on skarpattu ja koitettu muistuttaa että on olemassa myös oma huone ja oma pöytä, jossa olisi kaikista kätevintä läksyjä tehdä. Mutta kuka nyt tuonne sekaan mahtuisi? Kauhea homma tyhjentää koko setti ennen kuin saisi raivattua pienen nurkan kyseisen päivän tehtäviä varten :D. Olen miettinyt kaikkien näiden vuosien ajan, että tekeekö oikeasti joku lapsi läksyt omassa huoneessaan? Olen jopa tässä alkaneen lukuvuoden aikana miettinyt että koko pöydän heivaisi menemään. Aina kaikki kuitenkin tapahtuu keittiön pöydän äärellä... Pöytä vain pursuaa tavaraa (ja täytyy myöntää, että tämä on vasta pientä....) ja kerää pölyä.

Vaikka olenkin vahvasti visuaalinen ihminen ja pidän siitä, että ympärilläni on siistiä ja kaunista, niin totta hitossa meilläkin näyttää toisinaan tältä (ihan useampana kertana viikossa). Siivoan joka päivä ainakin vähän. En välttämättä imuroi tai pyyhi mitään, mutta vähintäänkin laitan tiskejä, kerään tavaroita omille paikoilleen ja siivoan eteistä. Yleensä koirat on myös päivän aikana myllännyt kaikki sohvatyynyt ja viltit ympäri kämppää. Pyykkiäkin pestään, lähestulkoon joka päivä. Toisinaan montakin koneellista päivässä. Voisi siis sanoa, että elämme ihan tavallista arkea. Perheemme on melko aktiivinen ja siitäkin syystä harrastusvälineet ja niiden määrä on melko suuri. Yleensä esimerkiksi saunasta löytää jääkiekkovarusteita, eteisestä futiskamoja ja autosta sulkapallovälineitä...

Silti aika usein blogin kuvista ja aihepiireistä tulee sellainen mielikuva, että täällä sitä vain sytytellään kynttilöitä ja siirrellään pieniä esineitä hyllyltä toiselle. Joo-o. Välillä toki sitäkin, mutta elävässä elämässä tämä arki on kuitenkin aika lailla kaikkea muuta. Blogit on kuitenkin itselleni se paikka, jossa haluan inspiroitua ja fiilistellä kauniita hetkiä elämästä. Yleensä kuvat ovat vain viitisen minuuuttia koko vuorokauden hetkistä. Valikoiduista sellaisista. Loput n. 1435 minuuttia elämme kuitenkin ihan perusarkea aamupuuroineen, harrastuksineen ja arjen sotkuineen.  

Että sellainen startti uuteen viikkoon ja paluu maanpinnalle Habitaren jälkimainingeissa :D.

Jutta

PS. Ja vaikka tällainen arkipläjäys on toisinaan aika hauska jakaa - en aio ottaa sitä jatkuvaksi tavaksi. Tykkään vain niin paljon enemmän kuvailla kauniita nurkkia ja viipyileviä hetkiä. ;)

26 kommenttia

  1. :) just näin, kuulostaa niin tutulta.. Ja pyykkiteline eteisessä oli myös varsin tuttu näky edellisessä kodissa.. Täällä oli valmiina kuivausrumpu, mikä on kyllä tuonut valtavasti iloa.. En olisi sitä välttämättä itse ostanut koska pidin sitä niin epäekologisena vempaimena mutta nyt en kyllä luopuisi.. Meillä on niin pieni kylppäri eikä mitään kodinhoitotilaa, niin en käsitä missä nuo kaikki vaatteet muuten kuivuisivat.. :) hyvää perusarkiviikkoa sinnekin! Parissa nurkassa meilläkin taitaa olla nyt siistiä, mutta siihen se sitten jääkin.. Vaikka koskaan ei ole kauhean sotkuista,niin sellaista pientä epäjärjestystä, josta mä saan mutinan aihetta kun kukaan muu ei vie tavaroita paikalleen.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, onneksi meitä "eteispyykkäreitä" on siis enemmänkin (tai ehkä oli :D). Olen joskus miettinyt kuivausrumpua, mutta sitä odotellessa pitää kai vain kestää tätä. Ja hei, mä tunnistan ton mutinan aiheen pienestä epäjärjestyksestä. Oh lord, siitä pitäisi kai vähän päästä yli :D

      Poista
  2. Love it! Niin lohduttavaa kuin se onkin, että muillakin on koti yhtä jatkuvaa pyykki ja tiskivuorien selätystä ☺

    VastaaPoista
  3. Hahhahaa, samaistun täydellisesti!! :D Kymppiveen koulupöytä on.. öööö... kaatis! Kaiken tämän lisäksi kaikki kuuloke-johto-laturihässäkät, jotka on vallanneet koko huushollin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaatis kuvaa sitä kyllä oikeasti hyvin. Siis oikeasti välillä siinä on rintarinnan likaiset vaatteet, kynät, kirjat ja kasa johtoja. Ja just noita erilaisia latureita ja piuhoja, niitä on kaikkialla. Miten niin langaton aikakausi :D

      Poista
  4. Näyttää niinkuin nuo istuisi sisustukseenkin täydellisesti :)

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus, pelasti päiväni, sillä meillä näytti juuri tuolta kun laahustin kotiin iltakasilta pitkän päivän päätteeksi. Ja se maitopurkki-jutska ! Miten voi olla mahdollista, että niiden taittelu on ydinfysiikkaa ??? Itse en edes juo maitoa, mutta ihan työkseni niitä huuhtelen ja taittelen roskikseen. Huoh :(

    Mutta hei, mitä me kaikella sillä vapaalla ajalla tehtäisiin jos siivousta ei olisi...uskon, että ei mitään järkevää!

    Kiitosterveisin mie <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei mahtavaa, jos päivä tuli pelastettua! Tuttua juttua siis muuallakin. :)

      Ja ydinfysiikalta toi maitopurkki (ja muutkin tyhjenevät pakkaukset) tuntuu olevan. Mutta täytyy myöntää että varmaan myös itsellenikin, kun saattaa välillä jäädä niille sijoilleen :D Vaikka mitään en tietty tunnusta!

      Oot niin oikeessa, mitä me sitten muka tehtäis :D

      Poista
  6. Kovin on tuttua tämä kaikki. Mutta onneksi pikkulapsiaika on taaksejäänyttä elämää. Silloin näytti vielä kamalammalle, ainakin meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohdullista! Meilläkin tosiaan vain tuo yksi juniori-ikäinen, joten suurimmat sotku-ajat pitäisi kai olla takana. Ehkä. Koska aikuiset oppii siivoamaan jälkensä? :D

      Poista
  7. Hyvä postaus! Arkea kohottavia hetkiä on kiva katsella ja lukea sekä kuvata. Rajauskysymys! Itsekin olen joskus saanut vangittua maagisen näkymän, jonka lähistöllä on ollut kaikkea muuta kuin seesteistä harmoniaa. Kuvauksellista oloa! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rajauskysymys todellakin :D. Useammin kuin uskookaan :D

      Poista
  8. Oi kyllä. Näinhän se on. Meillä ainakin sotkut saattaa joskus jäädä moneksi päivää kun ei vaan jaksa. Onneksi muillakin näyttää samalta! :D Ja niillä joilla on oikeasti aina siistiä, ei ne varmaan osaa ottaa koskaan rennosti.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei todellakaan aina jaksa. Ja kun jaksaa, niin hetken päästä on taas samannäköistä. Ole siinä sitten... Muka niin siistissä kodissa ja kuvaile :D Mä tuudittaudun kanssa siihen ajatukseen, että jos meillä olisi aina siistiä, en osaisi ottaa rennosti! Nyt mä oon rento kuin mikä :D

      Poista
  9. Voi, ihana nähdä, ettei me ollaakaan ainoita, joilla arki ottaa vallan! Mitäs perhe-elämää se sellainen olisi, jos kodin tärkein tavoite olisi olla koko ajan täydellisessä kunnossa - siis mitä siitä aktiivisesta arjesta tulisikaan! Hirveä stressi ainakin puskisi päälle. Ja tosiaan, sisustuskuvat ovat sisustuskuvia, niitä on miellyttävää katsoa. Itse en yleensä pysty edes ottamaan mitään kovin laaja-alaisia kuvia, mikäli haluan pitää mielikuvan harmoniasta! :D Meillä kun löytyy vähintään sen 9 pikkuautoa, ainakin 6 junaa, parikymmentä legoa ja ties mitä pitkin lattioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minkäänlaista sanon mä! Ja aktiivisuus taitaa tosiaan näkyä sitten jonkun muun asian laiminlyömisenä, kuten yleisen järjestyksen. Sitä vaan ei millään jaksaisi nipottaa aina kaikesta. Laaja-alaiset kuvat on myös mun kauhu :D Pitäis kaikki olla kerralla kunnossa. Harvinaista!

      Poista
  10. Ihanan inhimillistä, miksi sitä viehättääkin niin nähdä miltä muilla arkena näyttää? Näitä lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai se on jotenkin lähestyttävämpi fiilis, kun voi samaistua. En tiedä. Ehkä uskallan jatkossakin tuupata näitä arkijuttuja tänne väliin ;)

      Poista
  11. Voi miten tutulta tuo kenkälaatikon kohtalo eteisessä näyttää! Meillä kenkiä käyttää vasta kaksi aikuista, mutta näky on ihan samanlainen. Miten vaikeaa ne on laittaa sinne laatikkoon? TODELLA vaikeaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin ihan samaa!!! Kengät on siellä laatikossa tasan silloin kun eteistä siivotaan. Mikä siinä on niin vaikeeta? Siis ihan tosiaankin kaikille yhtä hankalaa (aikuisille ja lapsille).

      Poista
  12. Olipa mukava postaus. Hyvä muistutus myös niille jotka lukevat sisustusblogeja, mutta eivät itse kirjoita. Arki näkyy jokaisessa kodissa. varsinkin niissä, joissa asustaa lapsia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti moni tosiaan ymmärtää, että yleensä postauksen kuvat otetaan siivotusta kodista ja mukavassa valossa jne jne. Koska juuri ne hetket haluaa muistaa ja jakaa. Kiitti kivasta kommentistasi :)

      Poista

KIITOS KUN LUIT JA ILAHDUTAT KOMMENTILLASI <3

© oblik.
Maira Gall