Hana on keittiön käytetyin yksityiskohta. Samalla kuitenkin hana on koko keittiön viimeinen silaus ja oikealla valinnalla siitä tulee kaunis katseenvangitsija. Takana on ne ajat, kun mahdollisuusksia oli tasan muutama ja lähestulkoon jokaisesta kodista löytyi samanlainen hana. Vaikka kyseessä on vain yksittäinen valinta, saa jo sitä vaihtamalla keittiön ilmettä muutettua radikaalistikin. Voisin vaikka vannoa, että mikäli tämän tilalle olisi valittu vaikkapa edellisessä keittiössämme käytetty musta malli, olisi koko keittiömme ilme ja tyyli aika erilainen.



Tämän uuden kodin keittiösuunnitelmissa oli alusta alkaen mukana messinkihana. Olin kerännyt itselleni lukuisia inspiraatiokuvia unelmien keittiöstä ja niissä monessa toistui
samoja asioita: marmori- tai kivitasot, messinkihana, vihreä väri
jossakin muodossa (kaapistot, seinä tai pienet yksityiskohdat). Oli siis sanomattakin selvää millaisen hanan tähän keittiöömme tulisimme valitsemaan...
Tapwellin EVO 184 Grottesco on ominaisuuksiltaan ja muodoltaan lähes identtinen edellisen keittiömme hanan kanssa, joten tiesimme sen toimivaksi ja laadukkaaksi jo ennen ostopäätöstä.
Tässä mallissa on vain sitä jotain, ja siinä on mielestäni "tavallista messinkimallia" reippaasti enemmän luonnetta.
Hanan hankimme keittiön kanssa samassa yhteydessä
Kvikistä. Vaikka tätä kyseistä mallia ei ollut perusesitteessä, niin sellainen saatiin tottakai Tapwellin edustajan kautta tilattua myymälään. Hintaa raakamessinkiversiolla on ihan saman verran kuin muillakin kyseisen mallin hanoilla, joissa pesukoneliitäntä on valmiina (ovh. 519EUR). Jotenkin itse olin vain pelännyt tämän "erikoismallin" olevan tuplahintainen muihin verrattuna. Onneksi se pelko osoittautui turhaksi.
Koska hana on messinkinen, piti altaan kiinnitystapaa ja mallia pohtia sen pohjalta hieman enemmän/ eri kantilta. Päädyimme lopulta Stalan vähäeleiseen ja mahdollisimman yksinkertaiseen teräsaltaaseen. Altaan tuli olla mielestäni sellainen, ettei hanaa aseteta suoraan sen päälle, eikä näinollen eri metallit olisi "kiinni toisissaan". Hanalle tehtiin siis oma reikä suoraan tasoon, jolloin se tulee mielestäni kauniimmin esille (vrt.hanan asennus altaan takaosan päälle). Onneksi keittösuunnittelijamme osasi ehdottaa meille tällaista ratkaisua, jossa allas jää ason alle kokonaan piiloon, eikä sen mikään osa ole kosketuksissa suoraan hanaan.
Alleliimattu malli on käytössä muutoinkin superkätevä, sillä muruset voi pyyhkiä suoraan altaaseen, eikä inhottavia liitoskohtien jynssäämisiä tarvitse miettiä lainkaan (hankala selittää, mutta ehkä tiedätte mitä tarkoitan?). Jos allas olisi liimattu tason päälle, olisi a) molemmat metallit olleet vieretysten ja häirinnyt ainakin itseäni sekä b) työtason siistinäpito vaatisi enemmän aikaa ja vaivaa.




Olen muuten kiinnittänyt huomiota, että kaikki, jotka meillä ovat vierailleet hanan asennuksen jälkeen ovat ensimmäisenä kiinnittäneet huomionsa nimenomaan tuohon keittiön kauneimpaan yksityiskohtaan. Seuraavaksi eniten kysymyksiä ja ihastusta on herättänyt seinän vihreä sävy. En ihmettele tätä yhtään, sillä niiden valinnoilla on suuri merkitys kokonaisfiilikseen, joka keittiössä vallitsee.
Ensi viikolla ajattelin paneutua keittiön osalta tasojen ihmeelliseen maailmaan. Muutaman viikon käyttökokemuksella on herännyt jo joitakin mielipiteitä tehdystä valinnasta. Mutta siitä tosiaan lisää ensi viikolla.
Nautinnollista sunnuntaita!
Jutta