Top Message

www.oblik.fi

IDEOITA JA INSPIRAATIOTA MÖKILLE

Heippa! Kevät juoksee hurjaa vauhtia eteenpäin ja kesä kolkuttelee jo ovella. Tämä on meidän perheellemme ensimmäinen kevät ja kesä, jonka vietämme omalla mökillämme ja lukuisat talven aikana muhineet ideat on aika päästää valloilleen!

Ostimme viime vuoden alkusyksystä mökin, jota tulemme kunnostamaan pikkuhiljaa vuosien varrella enemmän omannäköiseksemme niin ulkoa kuin sisältäkin. Hurjan inspiroivaa ja niin rentouttavaa - sillä aikataulua tälle koko projektille ei olla uskallettu edes asettaa. Eikä edes aiota sitä miettiä. Nähtäväksi jää kuinka paljon jaksamme ja haluamme ensimmäisenä kesänä paikkaa kunnostaa, vai meneekö koko tuleva mökkikausi pitkälti paikkaan tutustumisessa ja siellä fiilistellessä. 

Muutamia ideoita ja suunnitelmia kuitenkin on lyötynä jo lukkoon, ja tässä postauksessa on niistä hieman osviittaa. Moni onkin silloin tällöin kysellyt mökkikuulumisten perään ja kertonut odottavansa tulevia mökkijuttuja inspiraatiomielessä. Ja mielellänihän niistä kerron aina sitä mukaa kun kerrottavaa on. 

Normann Copenhagen tiskivati ja harja, FDS / Hay kärpäslätkä, FDS / Musta mökki, Sköna hem / Kesäolohuone, coco. kelley, kuva: Anne Hepfer / Riippukeinu, Parolan Rottinki

Kesän aluksi meidän on tarkoitus maalata päämökki! Tästä tulee jo itsessään niin suuri muutos, että voi olla että ihailemme sitä vain koko loppukesän tekemättä yhtään mitään muuta. Tällä hetkellä päämökki on punavihreä... ja se erottuu rannasta katsottuna ihan hirmu paljon. Soudeltiin hieman viime syksynä järvellä sillä silmällä, että katsottiin minkä tyyppisiä ja värisiä muut lähialueen mökit ovat. Muutama musta mökki osui silmään ja olivathan ne upeita! Sopi tuohon maisemaan huomattavasti paljon paremmin, ja näytti erittäin kutsuvalta. Ikkunanpuitteet ja ovet olisi tarkoitus kuitenkin raikastaa valkoisella, jotta yleisilmeestä tulee skarpimpi (pidätän vielä toistaiseksi oikeuden muuttaa mieltäni toukokuulle saakka :D). Sisennetty terassi taasen olisi mahtava maalata siten, kuin kollaasin alemmassa kuvassakin - valkoisella. Tämä tekisi rakennuksesta rutkasti mielenkiintoisemman ja raikkaamman.

Testasin pikaisesti Tikkurilan Color Up -ohjelmaa, jolla voi visualisoida miltä mökki näyttäisi minkäkin värisenä. En jaksanut hioa yksityiskohtia kovin tarkkaan, vaan keskityin yleisilmeeseen ja värisävyihin. Näppärän oloinen ohjelma, joka kuitenkin vaatii vielä hieman opettelua, jos siitä meinaa ottaa kaiken hyödyn irti. Ensimmäisessä kuvassa on mökki tällä hetkellä, toisessa ajateltu hiilenharmaa/lähes musta tummanharmaan sävy 1942, kolmannessa vaaleamman harmaan sävy 1932. Täysin mustaa sävyä en ohjelmasta löytänyt, enkä edes tiedä onko se järkevin ratkaisu? Luulen, että käännyn tässä asiassa vielä ennen päätöstä kokeneempien puoleen värin valintaa ajatellen...


Ja sitten on niitä muita pienempiä suunnitelmia, kuten jonkinlaisen kesäkeittiön/-olohuoneen paikan katsominen... Tänä kesänä tontille tuskin nousee sen kummempaa rakennusta tai muutakaan, mutta paikka grillaukselle ja tiskaukselle tulisi katsoa. Juuri nyt sellaista paikkaa ei mökillä ole lainkaan. Saattaa olla, että pieni tiskinurkkaus tehdään vanhan keittiön allaskaapista saunamökin kylkeen. Saunamökkiä ei tässä vaiheessa vielä maalata, sillä oletettavasti sinne on tulossa suurempia korjauksia seuraavien vuosien aikana, ja näillä näkymin koko julkisivu siitä tulee uusia kun rakenteita availlaan. 

Jes! Olen niin innoissani tulevasta ensimmäisestä mökkikaudesta, etten oikein malttaisi pysyä aloillani. Ulkojuttujen lisäksi sisälläkin riittää vielä tehtävää, mutta niiden pariin olisi tarkoitus palata konkreettisesti jo tässä ennen kesää (uusi keittiö on odottanut asennustaan jo pari kuukautta, samoin kuin pienen makuuhuoneen pintojen freesaus ja sänkyjen/daybedien rakennus...).

Iloista tiistaita!
Jutta

Aiempia mökkijuttuja ja -kuvia pääset kurkkimaan tästä.

JUURI NYT: KODIN 3 SUOSIKKIASIAA

Juuri nyt illat tuntuvat erityisen ihanilta ja valoisilta. Juuri nyt mielikin on palannut virkeäksi ja toivoa talvesta selviämiseen on havaittavissa (vielä helmikuun lopussa ajattelin, ettei tämä pimeä ja kurja aika pääty ikinä). Juuri nyt kotona nämä kolme asiaa ovat ylitse muiden...

  1. Supervaloisa kuisti. Tämä on paikka, johon ensimmäisenä kodissa aikanaan ihastuin. Tykkään hurjasti edelleen!
  2. Erilaiset oksat ja pienet vihreät, joita ripottelen sinne tänne pieniin maljakoihin tai pulloihin. Kohta vihreitä oksia saa onneksi taas luonnostakin. Viikonloppuna ajattelin tuoda syreenin oksia sisälle ja koitan saada ne kukkimaan ;)
  3. Keittiön valaisin, jonka aikanaan bongasin meille Bukowskis -verkkohuutokaupasta. Olen tainnut jollakin lailla ihastua siihen uudelleen... :D Tosin keittiö kaipaisi kipeästi (edelleen...) verhoja ja näyttääkin kovin alastomalta ilman niitä. Toisaalta toinen puoli keittiöstä on "syvempi" ja sinne myös usein katse keskittyy. Olisikohan salusiini-tyyppinen ratkaisu tähän tilaan soveltuva?
Näistä asioista minä tällä hetkellä kodissamme erityisesti pidän. 
Mikä on sinun kodissasi parasta juuri nyt?

Jutta

IHASTUTTAVA 50-LUVUN KAKSIO PORTSASSA

Olen mennyt jälleen tukkaputkella koko viikon, mutta ei haittaa ei sitten yhtään! Parasta on se, että kaikki missä olen saanut olla mukana on ollut superinspiroivaa ja mielekästä. Tiedättekö sen tunteen, kun tuntuu että rakastat jokaista työtehtävääsi ja asiakastasi etkä oikein raaskisi millään lopettaa? Tällä viikolla on tuntunut juuri siltä. 

Päätin inspiroivan viikon kunniaksi jakaa yhden tällä viikolla kuvatun ja stailatun asunnon myös teille tänne blogin puolelle. Tämä oli kyllä sellainen namupala, että pari sydänmenlyöntiä jäi väliin sisään astuessa <3. Stailaus jäi tässä kodissa todella vähälle, sillä asunto ja kaikki sen elementit oli yksityiskohtineen loppuun saakka harkittu ja toteutettu. 

Vaikka pinnat olivat puhtaan valkoiset, toi puunsävyt ja punainen mukavasti lämpöä kotiin.  Kalusteet olivat sekoitus kotimaisia klassikoita, vintagelöytöjä, designia ja uudempaa eleetöntä muotoilua. Kaikki sulassa sovussa keskenään. Ihastuttavaa oli myös taide, jota löytyi jokaisesta huoneesta pieninä annoksina. Tunnelma oli sanalla sanoen hurmaava!

Mutta nyt, nauttikaa - todellista herkkua 50-luvun kerrostalokaksiossa.



Kävi sitten niin, että koti myytiin heti ensimmäisenä päivänä, joten uudet onnelliset omistajat on tälle jo löytynyt. Mieletön inspiraatiopuuska tästä kuitenkin syntyi ainakin minulle. Entä sinulle? 

Iloista päivää!
Jutta

Kaikki kuvat: Bo LKV
Kodin myi ennätysajassa: Johanna Hansén (löydät aina yhtä iloisen ja tehokkaan Johannan sivut myös facebookista)

INSPIROIVIN TYÖPROJEKTI JUURI NYT: DROP

Olen saanut viimeaikoina ihan tosi kivoja työprojekteja! Olen tosi otettu ja onnellinen, että niin moni luottaa visiooni ja näkemykseeni. Parasta <3.

Yksi inspiroivin projekti oli loka-/marraskuun aikana Drop-altaan Showroomin uudistus Turussa. Drop on suomalaisen huippusuunnittelijan Nikolai Ruolan taidonnäyte, jossa upea muotoilu ja käyttäjälähtöisyys yhdistyvät designaltaaksi. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa tässä tilanteessa sitä, että ergonomiaan ja käytettävyyteen on todellakin panostettu.

Vuoden Designteko 2015 palkinnonkin itselleen napannut upea allas kaipasi myös arvoisensa ympäristön. Tähän hommaan minut valjastettiin ja voi pojat, miten kaunis siitä lopulta tuli! Selkeälinjaisen altaan ympärille haettiin pehmeämpää fiilistä, tunnelmallista kokonaisuutta, houkuttelevaa terassitunnelmaa ja laadukkaita luonnomateriaaleja.

Showroom jakautuu kahdelle tasolle; lattiatasolla on tiskin lisäksi pöytäryhmä ja tulossa sinne on vielä mm. vaaterekki talvivaatteiden ripustukseen. Yleensä keskustelut käydään pöydän ääressä alatasanteella. Altaan vuoksi tilassa on kuitenkin myös korkeampi ylätasanne, josta päästään testaamaan allasta (eli ihan reilusti istumaan ja kokeilemaan miltä se selälle ja kropalle tuntuu). Koska allasta ei olla voitu upottaa katutason lattian alapuolelle, on showroomista syntynyt luonnollisesti kaksitasoinen. Ylätasanne on myös se, joka näkyy kadulle parhaiten. Tämän vuoksi  yleisfiilikseen ja ilmeeseen haluttiin panostaa.

Valitsin materiaaleiksi mahdollisimman rouheita ja pehmeitä pintoja (poikkeuksena alatason pöytäryhmä, joka taasen mukailee altaan muotokieltä). Terassitasolle tuotiin Parolan Rottingin ihana penkki, ja sen päälle koottiin muutamia tyynyjä. Pehmeyden tunteen lisäämiseksi penkille laitettiin vielä mielettömän kaunis aito lampaantalja, joka löytyi Granitista. Kasvit tuotiin tähän ikkunan edustalle valon vuoksi, jota ne saakin suurista ikkunoista aivan mainiosti. Ei liene vaikea arvata, että tästä nurkkauksesta tuli ihan selkeästi oma suosikkini!
Kyllä sillä lopputuloksella vaan oli aika iso merkitys koko tilan fiilikseen! Miinuspuolena tällaisessa työssä oli kuitenkin se, että tuo rottinkipenkki ja lampaantalja jäi mieleen pyörimään (ehdottomasti sopisi mökin rantasaunalle). Ja lisäksi kuulin, että tuota allasta saisi myös harmaana nykyään - se taas kävisi mökille myöskin ihan mielettömän hyvin. Käyttäisimme siinä todennäköisesti pääosin järvivettä, ja se taas ei välttämättä näyttäisi niin kutsuvan väriseltä vitivalkoisessa altaassa. Hmm. Jäämme pohtimaan asiaa vielä ja katsotaan pääsemmekö siitä kotona yhteisymmärrykseen ;).

Olisi tosi kiva kuulla teidän ajatuksianne lopputuloksesta (en huomannut ottaa ennen-kuvia, mutta yksi löytyy ainakin täältä) palaute ja kaikki mielipiteet olisi enemmän kuin tervetulleita :)

Jutta

PS. Livenäkin saa ehdottomasti mennä katsomaan:
Drop Showroom
Linnankatu 35
20100 Turku

SYYSKUISEN VIIKONLOPUN OHIKIITÄVIÄ HETKIÄ

Viime viikonloppuna teimme Touhulassa paljon kaikenlaista pientä puuhastelua. Lähinnä tutustuimme paikkoihin, siivosimme ja karsimme raivaussahalla rantaa siistimmäksi. Tekemättömiä nurkkia on joka puolella, mutta tiedättekö - yhtään ei tunnu epätoivoiselta. Fiilis on vähän pysähtynyt ja pientä ehostusta tuntuu vaativan vähän jokainen kohta. Pikkuhiljaa kuitenkin etenemme ja tutkailemme mistä kannattaa aloittaa ja millaisia toiveita meille itsellemme syntyy paikan suhteen. 


Kun paikka on ollut pitkään lähes käyttämättä, oli muutamia oleellisia seikkoja, jotka piti ihan ensimmäisenä tehdä; saunarakennuksen piipun ja hormien tarkistus ja nuohous, puuceen tarkastus ja pesu, ikkunoiden ja ovien tarkistus, pattereiden tarkastus ja sähköjen tsekkaus. Lisäksi tietysti kaikkien kaappien siivous ja jokaisen pinnan jynssäys. Listalla on vielä kaivon puhdistus ja sorakuorman tilaus (ennen kuin savinen tienpätkä pehmenee sateista niin paljon, että auto jää siihen liejuun kiinni). Vasta oikeastaan tämän jälkeen voi jatkaa muita "vähemmän tärkeiden asioiden" kunnostusta ja huoltoa. Vähän kuitenkin testailtiin jo paria maalisävyä (en vain malttanut...).

Halusimme kuitenkin jo alusta alkaen päästä tänne myös rauhoittumaan. Tästä syystä lauantaina aloitimme aamun aikaisella kävelylenkillä ja illalla lähdimme souturetkelle. Tyyni vesi ja usvaiset maisemat on kauneinta mitä tiedän. Erityisesti syksyisin. 




Ilta hämärtyi nopeasti ja kahdeksan jälkeen alkoi tulla jo todella pimeää. Grillasimme tikun päässä makkarat iltapalaksi, jonka jälkeen käperryimme viltin alle lukemaan. Taustalla kuului hämyisesti vain koko viikonlopun soinut radio. En edes muista koska olisin tällä tavoin radiota kuunnellut. Aina tulee laitettua vain soittolistoja Spotifyn kautta ja radio on lähinnä autolla ajaessa päällä. Mökillä oli valmiiksi todellinen retroradio, josta taajuus viritetään manuaalisesti. Niin parasta! Ja tiedättekö - se radion vaimea ääni siellä taustalla on oikeasti aika rauhoittava. Sellainen muistoja mieleen tuova äänimaailma. Muutenkin äänet täällä tuntuu jollakin tapaa voimakkaammalta. Voimaannuttavalta ja rauhoittavalta. Äänet ovat täysin erilaiset kuin kotona. Täällä on hyvä olla.

Ja tästä syystä tänäkin viikonloppuna auton nokka osoittaa juuri tänne... 
Rentouttavaa viikonloppua - muistakaa nauttia elämästä <3.

Jutta

VUODEN VIIMEINEN

Kulunut vuosi on ollut perheellemme todella vaiherikas. Päällimmäiseksi mieleen on jäänyt alkuvuoden vesivahinko ja sen myötä muutto evakkoon ja sieltä takaisin kotiin. Tänä vuonna päätimme myös astua kohti uusia haasteita ja ostimme uuden kodin. Samalla kirjoitettiin kaupat nykyisestä kodistamme ja sen luovutamme tulevan alkuvuoden aikana uusille asukkaille. Mieleen on jäänyt myös uuden kodin haasteet ja ikävät yllätykset.... 

Tämä vuosi on ollut myös muilta osin monimuotoinen ja jopa yllätyksellinen. Olen jäänyt päivätyöstäni opintovapaalle ja saavuttanut puolivälin opintojeni suhteen. Olen samalla löytänyt täysin uuden rytmin arkipäiviin ja nautin suunnattomasti uuden oppimisesta ja erityisesti uusista ihmisistä, joihin olen saanut tutustua kuluneen vuoden aikana erilaisten projektien tiimoilta.

Blogini on elänyt arjen mukana ja seurannut niin alkuvuoden vesivahinkoa, kuin uuden kodin suunnitteluakin. Olen saanut kunnian toimia Kodin 1 ja K-raudan vierasbloggaajana, sekä tehdä monia muitakin mielenkiintoisia yhteistyöjuttuja. Blogini on myös muuttanut A-lehtien siipien alle ja Styleroom -blogit on tuntunut kaikilla tavoin turvalliselta blogikodilta. Olen saanut tukea ja apua aina kun olen sitä kaivannut. Olen toivottavasti myös kehittynyt bloggaamisen suhteen ja valokuvauksesta on tullut minulle entistä tärkeämpi harrastus. 

Vaikka vuosi 2015 on pitänyt sisällään myös suuria pettymyksiä henkilökohtaisessa elämässä, olen lopulta kuitenkin onnellinen kaikesta mitä eteemme on sattunut. Jaksan iloita perheestäni ja siitä, että tämä parisuhde on tehty kestämään kaikki nopeatkin muutokset ja vastaantulleet haasteet. En voisi olla tyytyväisempi siitä, että koetut pettymykset ovat meitä kuitenkin lopulta vahvistaneet. Haluan uskoa, että parhaillaan käynnissä olevat ikävätkin asiat muuttuvat vielä onneksi ja iloksi.

Toivottavasti sinulla on ollut myös mielenkiintoinen ja ikimuistoinen vuosi! Kiitos kun olette kulkeneet tätä matkaa ja vuotta kanssani. Ilman teitä ei olisi tätä blogia <3 

Onnellista vuodenvaihdetta teille jokaiselle! Palataan taas ensi vuonna <3
Jutta

KUN UNELMILTA VIEDÄÄN SIIVET...

Koti on minulle ennenkaikkea mielentila. Koti on tunne, joka pyyhkäisee vasten kasvoja, kun astun sisään johonkin tiettyyn tilaan. Koti ei ole vain neljä seinää, se on turvapaikka ja lämmin fiilis. Sellainen fiilis tuli heti, kun astuimme sisään uuteen asuntoomme ensimmäistä kertaa. Loin unelmia, suunnittelin tulevaa, olin innoissani, koin riemua ja ihastusta. 

Itsenäisyyspäivänä paljastui ensimmäisiä harmillisia yllätyksiä ja ihastukseni koki kolauksen. Muutaman päivän jälkeen epäilyt saivat vahvistusta ja tunsin pelkoa. Viime viikolla vahvistuneiden epäilyiden vuoksi asunnon rakenteita avattiin ja pelko valtasi mielen entisestään. Sieltä ilmeni juuri sitä, mitä pelkäsinkin.. Halusin kuitenkin uskoa, että kaikki selviää ja pelästyin liikaa. Että kaikki olisi lopulta vain pieni harmillinen takaisku...


Nyt joulunpyhinä löysimme lisää kurjia yllätyksiä. Nyt tunne on epätodellinen. Miksi juuri meille, miksi juuri nyt? En halua uskoa, mutta on pakko. Asunto ei ole ollut sitä, mitä toivoin ja oletin. Yllätyksiä tulee aina - sen olen toki oppinut. Mutta miksi juuri tällaisia? Miksi?

Tällä hetkellä ihastuksesta ja turvallisuuden tunteesta ei ole tietoakaan. Tällä hetkellä uusi asunto on minulle kuin neljä seinää ja katto. Mietin, pohdin ja yritän ajatella järkevästi. Yritän olla huolehtimatta turhia. Mutta tiedättekö - se on todella vaikeaa, koska päällimmäisenä tunteena on huoli. Huoli asunnosta, perheestä ja epävarmuudesta. Pakkaan tavaroita laatikoihin haikein mielin, sillä tämä nykyinen koti on luovutettava uusille asukkaille noin kuukauden kuluttua. Pelkään ja yritän olla ajattelematta sitä, etten tiedä mihin tiemme vie ja mihin pakatut tavarat kannamme silloin. Ehkä vuokra-asuntoon, ehkä varastoon, ehkä sukulaisille, ehkä uuteen kotiin. En tiedä. Ja se pelottaa.

Toivon todella, että se ensimmäinen tunne palaa vielä joskus. Jos niin on tarkoitettu.... Haluan uskoa, että kaikki järjestyy. Samalla pelkään kuitenkin pahinta ja koen suurta surua. Surua sen mielentilan ja fiiliksen katoamisesta. 

Koti on ennenkaikkea mielentila ja tunne.

Jutta

Koska tilanteeseen liittyy lisäksemme myös muita osapuolia, toivon että ymmärrätte etten voi (enkä halua) kertoa tilanteemme yksityiskohtia tämän tarkemmin täällä blogissa. En ainakaan nyt...

38M2 TILAIHME / SISUSTUSINSPIRAATIO

Käväisin jälleen hakemassa hieman fiilistä ja inspiraatiota Stadshemin sivuilta. Myyntiin oli tullut mieletön tilaihme! En voi käsittää, miten kaikki tuo mahtuu alle 40 neliöön. Asunnossa on tarpeeksi selkeyttä, ei lainkaan kliinisyyttä ja sopivasti pehmeyttä. Tuleepahan vain mieleen, että miten paljon sitä ihminen oikeasti tarvitsee neliöitä ympärilleen, kun kaikki tarvittava näkyisi mahtuvan näinkin pieneen tilaan. Katso vaikka itse ja ihastu!







Näissä kuvissa toistuu tällä hetkellä paljon silmää miellyttäviä juttuja: murretut sävyt, pehmeys, vilttien runsaus, kerroksellisuus ja harmaiden värisävyjen käyttö. Lisää tietoa ja kaikki alkuperäiset kuvat tästä kohteesta löydät osoitteesta stadshem.se (postauksen kuvat lainattu tuolta sivulta).

Mitä sinä pidät tästä tilaihmeestä?
Jutta

Olethan muuten huomannut tämän huikean designarvonnan? Käy ihmeessä osallistumassa!

- -

Translate: Interiorinspiration from Stadshem. Only 38m2 but looks like so much bigger. I´m in love!

UUSI BLOGIKOTI

Siinä ne omat kasvot hymyilevät muiden loistavien bloggareiden keskellä. On meitä aikamoinen sakki valittu! Ja sanalla aikamoinen tarkoitan todella monipuolista ja taitavaa porukkaa. Niin. Me ollaan Styleroomin uudet bloggaajat!


Jo keväällä tuntui siltä, että nyt olisi hyvä hetki jollekin uudelle. Jollekin erilaiselle ja hitsin jännittävälle. Sitten tuli haku. Aika moni oli hakenut - ja kymmenen meistä sitten valittiin. Hieno asia on se, että joukkoon haluttiin mukaan keskenään erilaisia blogeja ja koteja. Näin myös pystymme jakamaan inspiraatiota ja ideoita tyyliltään toisistaan poikkeaville sisustajille. Se on ihan parasta! 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olen irtisanonut itseni Indiedays -blogiportaalista alkuviikolla ja palkit tulevat poistumaan lähiaikoina. Virallisesti Styleroomin alle muutan lokakuun alusta alkaen. 

Mikä muuttuu, kun ajattelen sinua... Ei oikeastaan juuri mikään. Tuotan edelleen samaa sisältöä ja juuri sen verran kuin kulloinkin parhaalta tuntuu. Osoitteeni pysyy samana, joten mitään uudistuksia ei tule myöskään osoitepalkkiin. 

Mutta! Kun ajattelen itseäni... Saan valtavan hyvän verkoston ympärilleni, joka kattaa nämä upeat bloggarikollegat ja lisäksi läheisen yhteyden ja sparrausavun A-lehtien puolelta. Uskon oppivani paljon uutta ja saavani entisestään virtaa tämänhetkiseen flow -tilaan. Juuri nyt tuntuu siltä, että tämä blogimuutto tekee äärettömän hyvää! On hienoa olla tässä porukassa mukana. 

Mikä on Styleroom? StyleRoom on sisustusyhteisö, jossa kuka tahansa voi jakaa omia sisustuskuviaan. Yhteisö on lähtöisin Ruotsista ja on siellä noussut merkittäväksi sisustusfoorumiksi - samaan pyritään myös täällä Suomessa. Blogijoukkoa on tarkoitus kasvattaa myöhemmin 30 bloggaajaan ja StyleRoomin tavoite on saada yhteisöön monipuolinen valikoima Suomen parhaimpia sisustusblogeja. StyleRoom on osa A-lehdet OY:tä, joka on yksi Suomen suurimmista mediataloista. 

Ja keitä meitä siellä sitten on mukana? Suosittelen ottamaan tässä vaiheessa käteen kahvikupposen ja istahtamaan hetkeksi. Luvassa on listantäydeltä sisustusinspiraatiota ja erilaisia koteja. Olen todella otettu, että pääsin mukaan tähän huikeaan joukkoon. Lue siis kaikkien mukana olevien lyhyet esittelyt ja koko uutinen tästä. Ja edelleenhän remmissä jatkavat nämä vanhat tutut: Hunajaista, Diagnoosi Sisustusmania, Vihreä talo, Tarja´s Snowland.

Inspiroiva syksy siis tulossa! 
Jutta

Kiitos isosti Indiedaysin porukalle! Portaalissa sinänsä ei varmasti ollut vikaa, 
tunnen kuitenkin itse kuuluvani enemmän tänne <3.

UUDEN KODIN VÄRIMAAILMA



Olen etsimällä etsinyt sopivia sävyjä ja oikeasti niiden tuomaa fiilistä, jota haluan uudessa kodissa olevan. Tutustuessani 80-luvun väreihin, vastaan tuli monessa paikassa pastellisävyt. Vuosikymmenen alkupuolella tosin värit olivat hyvinkin tummia ja ruskeaa väriä käytettiin paljon. Puolivälin jälkeen värit vaalenivat ja lähestulkoon jokakodissa nähtiin pastellivärejä. Ennenkaikkea vaaleaa vihreää ja usvaista roosaa. Muistan muuten meilläkin kotona olleen kaikki tekstiilit (kukkakuosiset sellaiset) näiden sävyjen mukaiset. Verhot ja päiväpeitot lisäksi samaa settiä. Vaalea pastellivillitys jatkui yhdeksänkymmentäluvun alkupuolelle saakka.

Mustavalkoista ja kromia nähtiin myös jossakin vaiheessa vuosikymmentä, ja oikeasti onkin melko vaikeaa hahmottaa mitään "ainoaa vallalla ollutta trendiä" tuolle kyseiselle aikakaudelle. Kysyessäni asiaa useammaltakin ihmiseltä, on melkein kaikki sanoneet, että tuo vuosikymmen oli sekoitus vähän kaikkea. Siksi selkää muistikuvaa "the tyylistä" ei ole oikein kenelläkään. Tuotteissa kuitenkin löytyy niitä, joita on ollut jokatoisessa kodissa, ikäänkuin hittejä. Puuta käytettiin myös paljon (erityisesti mäntyä) ja seinäpaneelit olivat viimeistä huutoa. Näistäkin koitan ammentaa joitakin erityisiä yksityiskohtia kotiimme ;)

Jokin linja ja tyyli olisi kuitenkin valittava ennen kuin viemme suunnitelmiamme sen pidemmälle ja eniten juuri nyt itsemme näköinen on tämä usvainen pastellimaailma. Sillä mennään. Kotimme on rakennettu kuitenkin aivan kahdeksankymmentäluvun lopussa ja niiden vuosien mukaisesti olen koittanut hakea myös sävyjä. Itseasiassa samat sävyt toistuu tällä hetkellä todella trendikkäänä mm. Muuton mallistossa ja lifestylekuvissa. Poimin muutaman myös teille, sillä minusta näissä kuvissa ja värisävyissä on jotakin taikaa! Eikö olekin herkkuja?

Inspiroivaa torstain iltaa!
Jutta

Kaikki kuvat lainattu muuto.com ja värisävyt poimittu Pantonen värikartasta

AJATUKSIA BLOGGAAMISESTA


Syyskuun alku on ollut aikamoinen. Kun päätin jäädä opintovapaalle, en mitenkään olisi uskonut, millaiseksi syksyni tulee muodostumaan. Juuri nyt vatsasta nipistää, sillä edessä on tälläkin viikolla minulle isoja asioita ja uusia kokemuksia. Jotenkin tuntuu hyvin hämmentävältä, miten kaikki tapahtuu juuri nyt ja miten tämä kaikki voi oikeasti olla tottakaan. Alkukeväästä myönnän miettineeni useampaan otteeseen miksi ihmeessä bloggaan. Oli muutto, vesivahinko, uusi muutto ja paljon päänvaivaa. Mietin mitä ihmeen kaunista tästäkin voisi ihminen repiä irti. Ei niin mitään. Katson nyt noiden kuukausien tekstejä ja tunnistan ainakin itse, etten silloin ollut kovin intohimoisesti tässä mukana. Jossakin vaiheessa jopa mietin minkä ihmeen takia tätä teen ja monesti etsin itseäni, omaa tyyliäni ja teemojani minkä ympärillä haluan kirjoittaa. Mikään ei oikein tuntunut omalta.

Tuli kuitenkin loppukevät ja kesä. Intohimo nousi uudelle asteelle ja mieleen palasi jälleen niitä syitä, jotka alunalkaenkin on tuntunut bloggaamisessa hyvältä. Kesän aikana muutama ystävä ja tuttava on ohimennen todennut; "Niin, mähän tiedänkin kyllä mitä sulle kuuluu. Sieltä blogista oon lukenut.". Silloin tekisi todella usein mieli sanoa, että ihan oikeasti - tämä blogi ei ole yhtäkuin mun elämä. Se, että jaan kauniita paloja arjesta, ei tarkoita että arki aina olisi niin kaunista. Mutten silti päästä siitä irti, että pidän tätä omana arjen leikkikenttänäni (kauniina sellaisena). Pidän sitä nyt, ja pidän sitä myös jatkossa. En saa virtaa ja hyvää fiilistä siitä, että jakaisin tänne pyllylleen menneitä asioita. Niitäkin kun löytyy. 

Loppukesän aikana on myöskin ollut paljon isoja yhteistyöprojekteja, jotka jatkuvat pitkälle syksyyn. Näistä olen todella todella kiitollinen. Uskon, että niillä on myös vaikutusta siihen, miten paljon haluan kehittyä koko bloggaamisen kanssa ja paljonko teen työtä tämän kaiken eteen. Toisia nämä jutut ärsyttävät. Syitä on varmasti monia, eikä niitä tähän ole tarvetta kerrata. Itse koen hyvin tehtyjen yhteistyöpostauksien tuovan blogilleni lisää mielenkiintoisia aiheita ja näkökulmia. Itse luen yhteistyötekstejä myös muiden blogeista, sillä kyllä - uskon ihmisen kokemukseen enemmän kuin esimerkiksi tuotteen tai palvelun myyntitekstiin. Ihminen, joka palvelusta/tuotteesta/yrityksestä/tapahtumista kirjoittaa antaa oman näkemyksensä ja kokemuksensa asiaan. Uskon valtaosan olevan myös ihan oikeasti objektiivisia. 

Voi olla, että joskus joissakin blogeissa on esiintynyt "maksettua kehumistakin", mutten näe tätä millään muotoa vallalla olevana tapana. Itse kirjoitan blogiportaalissa ja olen osana myöskin Turun alueen sisustus- ja lifestylebloggareiden itsenäistä joukkoa, joka kyllä jakaa näitäkin asioita ja kokemuksia keskenään. Itselleni on tullut pääosin ihan asiallisia ehdotuksia. Mukaan mahtuu kuitenkin myös pohjanoteerauksia... Jos yritys pyytää kehumaan tuotteitaan/palveluitaan maksua vastaan, sanon aina kiitos ei. En kehu, jos sitä pyydetään. Kehun kuitenkin silloin, kun olen aidosti sitä mieltä. Näin säilytän ensinnäkin itselläni hyvän mielen ja voin seistä sanojeni takana selkä suorana. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, että haluan olla lojaali lukijoitani kohtaan. Haluan nähdä koko bloggaamisen pitkäjänteisenä työnä, joka kyllä katkeaa jollen ole itselleni ja lukijoilleni rehellinen mielipiteistäni. 

Juuri nyt tuntuu siltä, että olen saanut uutta virtaa ja ihan valtavan annoksen inspiraatiota blogin pitämiseen pienen tauon jälkeen. Tuntuu hiton hyvältä olla tässä. Suurimman kiitoksen ansaitsette te, jotka niinäkin hetkinä kun kirjoittaminen ja kuvaaminen tuntui tahmealta, olitte täällä ja kommentoitte. Niillä kommenteilla on oikeasti valtava voima! Näen ja seuraan kyllä eri lähteiden kautta paljonko teitä täällä viikoittain ja kuukausittain vierailee, mutta jotenkin ne numerot ei tuo sitä fiilistä, jonka yksikin jätetty kommentti saa aikaan. Silloin niistä numeroista tulee aitoja ihmisiä. 

Tämä kanava on vienyt minua eteenpäin monessakin asiassa ja toivon sydämeni pohjasta, että kuljemme vielä pitkän matkan yhdessä! Parasta antia on kun jaamme yhdessä puolin ja toisin ideoita, kokemuksia ja inspiraatiota. Viimeisimpänä hyvänä esimerkkinä tämä teksti*, jossa sain teiltä paljon aitoja kokemuksia ja mielipiteitä eteisen lattiamateriaalin valintaan. Toivottavasti joku muukin sai teidän kommenteistanne uusia ideoita. 

Kiitos kun olette olemassa, tehdään tästä syksystä ja talvesta vieläkin inspiroivampi!
Jutta

PS. Habitaren lippuarvonta on päättynyt ja voittajiin on otettu yhteyttä sähköpostitse. 

SISUSTUSLEHTI-ADDIKTIO



On kuumin aika kuukaudesta. Uusia numeroita on lehtihylly täynnä, enkä osaa päättää mitä tekisin. Otan kaikki. Ihan kaikki ne uusimmat numerot sisustuslehdistä, joita lähikauppani myy. Kauppias hymyilee ja toteaa "jaahas, on taas se aika". Onneksi heidän valikoimansa ei ole kovin laaja. En halua ajatella paljonko käytän euroja vuodessa lehtien ostamiseen. Kaikkea ei voi mitata rahassa. Tätä mielihyvän ja inspiroitumisen tunnetta ei korvaa mikään nettiversio. Vaikka niitäkin kulutan. Paljon. Silti haluan joka kuukausi kääntää uunituoreiden lehtien sivuja ja pinota ne lukemisen jälkeen kauniiseen kasaan sohvan päätyyn. Palaan näihin aina kun etsin jotakin tiettyä fiilistä. Viime viikonloppuna kahlasin kaikki viime vuoden Deko -lehdet (ei ensimmäistä, eikä toista kertaa). Uudelleen palaaminen tuntuu hyvälle. Vanhatkin ideat ja kuvat näyttää taas vuoden kahden jälkeen raikkaalle. Ah, olen koukussa.

 

Newsletter

Widgets