Kaupallinen yhteistyö: CELLO

Nykyään kotien pintoja koristaa useammin maali kuin tapetti. Tähän on toki montakin syytä ja ajattomuus, sekä skandinaavisen minimalistinen tyylin tavoittelu ei ole niistä vähäisin. Yksi syy on kuitenkin myös se, että maalaus koetaan helpoksi - kun taas tapetointi todella vaikeaksi hommaksi toteuttaa itse. Erityisesti silloin kun kyseessä on kohdistettava tapetti, niin moni nostaa kädet pystyyn jo alkuunsa. Jos kuulut tähän porukkaan, niin suosittelen katsomaan esimerkiksi nämä seikkaperäiset ja helpot ohjeet K-Raudan sivuilta (sisältää video-tutoriaalin). Myös pohjatöihin löytyy selkeät ohjeet täältä. Uskon, että muutat mielesi ja saatat jopa innostua kokeilemaan tapetointia!

Meillä täällä uudessa kodissa on seinillä sekä maalipintoja, struktuurimaisia tasoitettuja seiniä, mutta myös tapetoituja huoneita. Ensimmäinen homma remontissa oli muuten lukuisten vanhojen tapettien poisto ja se sujuikin itseasiassa ennakoitua sujuvammin. Hankimme tapetinpoistoon tarkoitetun höyryirroittimen Skanssin K-Raudasta ja voin vannoa, että se oli paras seitsenkymppinen, jonka remontin pohjatöihin käytimme koko talossa! Kyselitte tästä tosi paljon instagramin stooreissa vuodenvaihteessa, kun työstimme yläkerran seiniä sen kanssa, joten tuossa tosiaan vielä linkki laitteeseen, jota me käytimme. Alkuopettelun jälkeen käyttö oli sujuvaa ja mikä parasta, myös nopeaa. Aikataulumme oli jälkikäteen ajateltuna jopa sairaalloisen tiukka, ja ihmettelen edelleen, miten ehdimme uudistaa niin monen huoneen pinnat ennen muuttoa lähes loppuun asti (muuta elämää siinä sivussa ei juuri ollutkaan :D).

Mutta sitten siihen parhaimpaan osioon, tapettien valitsemiseen. Meillä kodin värimaailma on kauttaaltaan vaalea ja pehmeä. Harmaan, hiekan ja valkoisen eri sävyjä löytyy lähes jokaisesta huoneesta. Näiden ympärille on helppo lähteä luomaan persoonallisuutta kuosien ja tapettien avulla. Aloitan ideoinnin ja etsinnän itse aina ensin inspiraatiokuvien parista, josta pääsen rajaamaan omia ajatuksia ja toiveita tilan tunnelmasta. Tämän jälkeen haluan päästä tunnustelemaan tapetin pintaa omin käsin liikkeeseen. K-Raudalla on kattava valikoima erilaisia tapetteja myymälöissään, joten jos et tiedä mistä aloittaa - aloita hurauttamalla lähimpään myymälään. Apua saat varmasti sekä tapetin valintaan, mutta myös työskentelyvälineiden hankintaan. Ensihätään näet suuren osan tapettivalikoimasta myös tottakai verkosta, josta voit toki myös tapetit suoraan tilatakin.

Ei liene jäänyt selväksi, että olen umpirakastunut Boråstapeterin mallistojen kuoseihin ja värimaailmaan. Näitä olen valinnut monille asiakkaille ja tottakai myös omaan kotiinkin. Boråsin tapetit on laadukkaita ja niitä on mielestäni helppo työstää. Erityisen ilahtunut olen uusimmasta Graceful Stories -mallistosta, jossa on viehättävä maanläheinen värimaailma. Luonnon innoittamassa mallistossa on jokseenkin aasialaisia vaikutteita ja muodot ovat pehmeitä. Ah, tästä mallistosta voisin valita mitä vain! Kävin hiplaamassa uuden malliston kansiota Skanssin K-Raudassa jo heti sen ilmestyttyä… En voinut malttaa millään! 

Aikuisten makuuhuone: Boråstapeter Soft Feelings, Subtle 4633. Mudan sävyinen rauhoittava väritys ja hento kuviointi on täydellinen match. Kauempaa katsottuna kuvio ei ole erottuva, mutta lähempää tarkasteltuna kuitenkin juuri sopivan tyylikäs ja rento. Tunnelma on pienen kuvioinnin ansiosta huomattavasti pelkkää sileää maalattua pintaa mielenkiintoisempi. Tämä on yksi luottokuoseistani, jossa kaikki kolme valittavana olevaa väriä on muuten todella kauniita. Plussaa huokeasta 39€ rullahinnasta!

Makuuhuoneen tapetin kuvio on hillityn minimalistinen, mutta  kuitenkin paljon pehmeämpi tunnelmaltaan kuin pelkkä maalipinta.

Työhuoneen tapetti: Boråstapeter Graceful Stories, Ginkgo 7265. Vaalea murrettu vihreä pohja ja akvarellimainen piirrosjälki on kaunis yhdistelmä raikkautta, lempeyttä ja vahvaa luonnetta. Vaikka kuvio on suuri, tekee ohut viivamainen kuvio yleisilmeestä keveän. Työhuoneen tapetit saadaan laitettua vasta kevään aikana paikoilleen, vielä olisi hieman muita hommia prioriteettilistalla ennen sitä. Tätä odotan niin kovasti!

Vierashuoneen tapetti: Fleur Harrisin Woodlands Charcoal. Tämä Jimmy Cricketin kautta tilattu eläinkuosi on meidän alahuoneen villi kortti. Rohkea ja persoonallinen kuosi oli rakkautta ensisilmäyksellä! Koska tapetti on todella voimakas sekä kuvioinniltaan, että värimaailmaltaan, tapetointiin vierashuoneessa vain yksi seinä. Muut huoneet tapetoitiin kauttaaltaan. Vierashuoneen tapettivalinta on ehkä aika poikkeuksellinen, mutta samalla ajattelen, että miksi ihmeessä vierashuoneen pitäisi olla vain aikuisia varten (jos lapsiakin vierailee) ja toiseksi, miksi se pitäisi olla neutraali tai klassinen? En keksinyt yhtään syytä, joten repäisimme ja teimme tällaisen valinnan.

Kun sitten olet valinnut sen ihastuttavimman tapetin, on aika katsastaa varastoon, mitä työskentelyvälineitä tapetointiin on olemassa valmiina. Mikäli tapetoit ensimmäistä kertaa, tässäpä tiivistetysti listaus, mitä kaikkea tarvitsee hankkia ja olla olemassa, kun ryhdyt tapetointihommiin.

Tapetointi ei oikeasti ole mitenkään vaikeaa ja yhden tehosteseinän tapetoi kahdestaan aloittelijakin muutamassa tunnissa (+pohjatyöt). Jos jonkun vinkin voisin omasta kokemuksesta tapetteihin liittyen sanoa on se tämä: älä pelkää kyllästymistä! Valitse juuri se tapetti, joka sykähdyttää itseäsi. Ja vaikka sitten kyllästyisitkin - mistään loppuelämän kumppanista ei tapetin kanssa puhuta. Kun pohjatyöt on tehty huolella, on tapetin vaihtaminen lopulta sitten aikanaan tosi pieni vaiva. 

Mitäs tykkäätte meidän tapettivalinnoista tähän asti? Luulenpa muuten, että tämä ei jää vielä tähän, vaan lisää tapetteja ja kuoseja on tulossa kun hetken ehditään seiniä ympärillämme katsomaan :).

Iloisia kevätpäiviä toivotteleepi,

Jutta

ps. Kuten huomaatte, blogi on nykyisin kovin hiljainen. Olen lähes pääsääntöisesti kertonut kuulumisia ja jakanut ideoita instagramin puolella (@juttakarihtala) ja siellä onkin tosi paljon jo uuden kodin kuviakin. Jatkossa tallennan blogiin vain esimerkiksi DIY-juttuja ja jotain muita remppaan liittyviä ohjeita, joita on vaikeaa saada mahtumaan kuvatekstiin instan puolelle ja jotka olisi kiva säästää myös jatkossa nähtäville. Pääkanava on siis jatkossa tuo instagram ja tämä saitti pysyy ohjeiden ja vinkkien lukupaikkana <3

Uudessa kodissamme on reilu kymmenen vuotta sitten uusittu keittiö. Osittain edelleen oikeinkin hyvässä kunnossa, mutta käytännöltään ei palvele kovin hyvin. Vähäinen laskutila ja hankalasti sijoitetut toiminnot tekevät tilasta nimittäin todella ahtaan. 

Nykyinen keittiö lähtee uusiokäyttöön ja suurimman osan kodinkoneista taas voimme hyödyntää edelleen uudessa keittiössä. Kodinkoneita on nimittäin täällä uusittu sitä mukaa, kun on ollut tarvetta ja osa vasta tänä vuonna. Näitä ei ole mitään järkeä meidän siis uusia vaan käytämme kaiken vanhasta, minkä pystymme. Tässä jutussa ajattelin kertoa uuden keittiön tyylistä ja erityisesti sävymaailmasta.

Keittiön olemme tilanneet paikallisesta Kaarinan Puuvajasta, joka toimitti meille keittiön viime vuonna remonttikohteeseemme ja itseasiassa myös tänne nykyiseen kotiin kun uusimme yläkaapit asunnon henkeen paremmin sopivaksi. 

Koska aikataulumme on tiukka, oli meidän otettava pariksi viikoksi remppaporukka talolle ennen muuttoa. Heidän kontolleen jää nimenomaan keittiön ja sitten makuuhuoneen remontti. Tämän jälkeen muutamme sisään ja jatkamme itse muiden huoneiden parissa. Olimme varautuneet remontoimaan myös nuo tilat itse, mutta sattumuksien summana nykyiselle kodillemme löytyi uudet ostajat ennen kuin ehdittiin kissaa sanomaan ja myyntiin edes laittamaan, joten tästä syystä aikataulumme onkin paljon ajateltua tiiviimpi. 

Meille oli tärkeää kunnioittaa talon henkeä ja aikakautta keittiötä suunnitellessa. Tästä syystä päädyimme valitsemaan keittiöön kehysovet ja alusta alkaen oli jotenkin selvää, että valkoinen väri on liian pliisu tuohon taloon ja tilaan... Talossa on maalatut vaaleat puulattiat, joten halusimme välttää liian valkoista kokonaisuutta viimeiseen asti. Tunnelma olisi tosin ollut aivan toinen, jos lattia olisi ollut vaikkapa puunsävyinen tai jotakin muuta. Mutta halusimme jättää vaalean pinnan lattiaan (joskin huoltomaalaamme ne tässä samassa).

Näinpä siis kaapistojen sävyksi valikoitui G487, eli lämmin vaalea greigen sävy. Tämä on astetta tummempi sävy kuin oma luottovalkoiseni, eli F487 Höyhen. Lattiat tullaan muuten maalaamaan tällä sävytetyllä vaalealla höyhenen sävyllä. Tätä olen käyttänyt monessa kodissamme eri pinnoilla ja se on osoittaunut varsin mainioksi vaaleaksi yleissävyksi.

Välitilaan on tulossa kaapistojen sävyä aavistuksen tummempi laatta (näillä näkymin tämä Scale Fan, Greige mutten ole saanut varmistusta toimistusaikataulusta yms., joten pienellä varauksella vielä), mutta vain sen aavistuksen, jottei koko allasseinästä tule liian plattu ja tasavärinen. Näin siis keittiön sävyt rakentuvat hiekan ja mudan sävyjen ympärille eri kiiltoasteita ja tummusasteita vaihdellen. Irtokalusteita ei tilaan juuri tule, vain pieni aamiaispöytä ja pari tuolia. Aamiaispöydän materiaali on vanhaa tiikkiä ja väriltään harmahtavan ruskea, eli reippaasti kaapistoja tummempi, jonka vuoksi se tuo kaivattua kontrastia tilaan. Pyöreä rustiikkinen aamiaispöytä oli täydellinen löytö muutoin vaaleaan tilaan.

Kaapistot ovat lähteneet jo tilaukseen, jotta ne saadaan paikan päälle heti ensimmäisellä viikolla avainten luovutusten jälkeen. En malttaisi odottaa! Ja hei, olisi kiva kuulla ensimmäisiä ajatuksia keittiön tyylistä ja värivalinnoista :)

Jutta

Heippa pitkästä aikaa. Viime postauksessa kerroinkin, että olemme tosiaan löytäneet meille uuden kodin. Tähän kohtaan voisi joku sanoa että taas, mutta me sanoimme VIHDOIN. Teimme kaupat vuonna 1924 rakennetusta hirsitalosta, joka sijaitsee tässä meidän naapurustossa. Olemme vieneet "halutaan ostaa" -lappuja tuon mäen päälle näihin vanhoihin taloihin useamman kerran (ensimmäistä kertaa noin 7-8 vuotta sitten). Mutta tähän saakka lappusemme eivät ole tuottaneet tulosta. Kuten ei myöskään nyt. 

Mutta sitten tapahtui mielettömien sattumien summa, joka johdatti meidät vierailulle tähän taloon, tulevaan kotiimme. 

Talo ei ollut myynnissä, mutta koska olen puhunut usein haaveestamme ääneen eri ihmisille, kävi kuitenkin niin onnellisesti, että tämä tuli vastaan täysin puun takaa ja meidän haaveet oli muistunut mieleen juuri oikealla hetkellä. Vajaa kaksi viikkoa sen hetken jälkeen olimme käyneet vierailulla talossa, hoitanut pankkiasiat kuntoon ja jättänyt tarjouksen. Kuntokartoitus tehtiin tästä viikon päästä ja kaupatkin käteltiin heti sen perään. Muutaman viikon aikajänteellä tapahtui paljon asioita ja yhtäkkiä tajusimme ostaneemme unelmien kodin, johon emme koskaan uskoneet pääsevämme käsiksi. Kevään ja kesän aikana olimme jättäneet tosin jo kahdesta muusta asunnosta tarjouksen, mutta ne eivät koskaan päätyneet maaliin saakka. Silloin harmitti, mutta kun tämä tuli tietoomme ja vastaan, tajusimme samantien, että niilläkin oli tarkoituksensa, koska ne kaksi olisivat olleet kompromisseja <3. 

Talo sijaitsee museoviraston suojelemalla alueella, muutaman sadan metrin päässä nykyisestä kodistamme. Se on julkisivultaan ja vesikatoltaan suojeltu, mutta sisällä saa kukin kunnostaa ja tehdä muutoksia ilman erillistä lupaa. Rakennukseen on tehty vuosien varrella runsaasti perusparannuksia ja talotekniikkaakin on uusittu paljon. Sen sijaan lähes kaikki pinnat tulemme remontoimaan jahka sinne asti pääsemme. Tiedossa on siis varmasti jatkossa remonttijuttuja ja tulevan suunnittelua. Blogi on ollut oikeastaan tässä välivaiheessa vähän poissaoleva ehkä siitäkin syystä, että koin meidän sydämen olevan jo jossakin muualla kuin täällä ja kuvaaminen on tuntunut tästä syystä jonkin verran hankalalta (kaikki viimeiset jututhan on nekin olleet mökiltä). Ei sen olisi tarvinnut sitä olla, mutta ehkä tässä on tapahtunut niin paljon asioita arjessa muutenkin, että tämä tuntui oikealta paikalta säästää vuorokauden tunteja. 

Olen pohtinut myös paljon blogien tulevaisuutta muutoinkin ja jäänyt miettimään lukeeko niitä nykyään kukaan ylipäänsä? Instagram on varmasti nykyään käytetympi ja seuratumpi kanava, mutta toisaalta huomaan tilastoista, että täältäkin haetaan paljon remonttiohjeita ja DIY-vinkkejä kuukausittain ja vanhat jutut keräävät silmäpareja tasaiseen tahtiin. Ehkäpä tällaisen tyyppisille jutuille on edelleen blogeissa oma aikansa ja paikkansa, mutta instagramin puolelle kuulumiset ja kevyet fiilistelyt sopivat paremmin. Jatkossa keräilen siis tänne edelleen näitä remppajuttuja, jotta ne myös säilyvät jossakin tallella (paljastus: käyn itsekin joskus etsimässä omilta sivuilta vanhoja ohjeita ja maalisävyjä, kun en tarkalleen enää muista :D). 

Ja jotenkin juuri nyt tuntuu kuitenkin siltä, että haluan tallentaa muutoksia johonkin kanavaan uuden kodin osalta. Ennenkaikkea itselleni, mutta ehkäpä ja toivottavasti inspiraatioksi myös teille.

Saamme avaimet uuteen kotiin joulukuun puolivälissä ja muutamme sisään tammikuun alkupuolella. Silloin siis varmasti kuvia tulossa. Ehkä kuitenkin ennen sitä jo vähän keittiösuunnitelmia ja muita ajatuksia vanhan talon sisustuksesta?

Kiva jos olet edelleen siellä pitkistä tauoista huolimatta <3

Halauksin,

Jutta

Kun pohdimme sopivaa vaihtoehtoa sisäkäymälälle, punnitsimme polttavan ja pakastavan käymälän välillä jonkin aikaa. Kaikista helpoimmalta ratkaisulta tuntui meidän tarpeisiimme tämä pakastava Biolan Icelett, sillä pääasiassa kesällä käytössämme on kuitenkin tuo ulkohuussi. Käytössämme on myös komposti, johon nämä jätteet on mahdollista viedä tyhjennettäessä. Polttavan käymälän etuihin kuuluu tottakai se, ettei jätettä synny tuhkaa lukuunottamatta, sillä jätökset poltetaan suljetussa polttokammiossa, josta palamisessa syntyvät kaasut johdetaan ulos katon läpi oman poistoilmaputken kautta. Me emme kuitenkaan halunneet tässä vaiheessa lähteä tekemään läpivientejä ulos - ja toisena syynä oli puhtaasti hinta. Pakastava käymälä on kuitenkin merkittävästi edullisempi vaihtoehto. Mikäli käytössä ei olisi ulkohuussia (tai paikkaa kompostille, johon nämä sitten viedään), olisimme kallistuneet varmasti polttavaan versioon, eli tähän. Tyhjennysväli on todella yksilöllinen ja riippuu paljon siitä paljonko käymälää käytetään. Kesäisin tyhjensimme käymälän noin kerran viikossa, nyt syksyllä tottakai aina kun lähdemme viikonlopun jälkeen takaisin. 

Käymälän sisällä on sanko, johon asetetaan biohajoava pussi. Laite jäähdyttää jätteen samantien -15 asteiseksi, jolloin mikrobitoiminta pysähtyy. Hajua ei myöskään pääse syntymään pakastuksen ansiosta. Kuiviketta ei ole tarvetta teknisistä syistä käyttää, mutta me olemme lisänneet sitä ihan pienen määrän käytön jälkeen ulkonäkösyistä. 

Kun lähdemme takaisin kaupunkiin, tyhjennämme astian, pyyhimme laitteen kostealla liinalla ja irroitamme töpselin pistorasiasta. Kesäisin kun olimme poissa vain pari päivää kerrallaan, jätimme tuon päälle siksi aikaa, ettei tarvitse turhaan tai jatkuvasti tyhjentää. Nyt syksyisin olemme kuitenkin poissa useampia päiviä ja jopa viikkoja toisinaan mökiltä, joten sähkön säästämiseksi irroitamme sen joka kerta pistokkeesta ja jätämme sen jälkeen kannen auki. 

Minkäänlaisia haju- tai muita haittoja emme ole muutaman kuukauden testikäytön perusteella havainneet. Itseäni miellyttää myös tuo ulkonäkö siitä syystä, että laite näyttää tosiaan enemmän posliiniselta sisä-wc:ltä kuin kompostikäymälältä. Sisätiloissa sillä on mielestäni ihan oikeasti myös merkitystä enemmän kuin ulkokäymälässä (ulkonäöllä). Moni mökillä käyneistä ystävistä on kysynyt ennen sen käyttöä jäätyykö takapuoli kiinni asioidessa. Ei ole kenelläkään jäätynyt :D. On sanottava, että istuinrengas tuntuu toki viileämmältä kuin huoneilma, mutta jäätymisvaaraa ei todellakaan ole :). 

Kaiken kaikkiaan olen ollut laitteeseen rehellisesti oikein tyytyväinen. Vaikka en koe olevani millään tapaa mökillä "hienohelma" niin siitä huolimatta mökin käyttömukavuus näin kylmemmillä keleillä on oikeasti todella paljon suurempi tämän ansiosta. Uskon, että tulemme viettämään tänä syksynä ja alkutalvena vielä entistä enemmän aikaa mökillä, sillä kuten ehkä jo instagramista olette saattaneet huomata - vuodenvaihteessa arjessamme on uudet kuviot ja uusi koti (+remontti). Ennen sitä aiomme nautiskella rantasaunan lämmöistä, joutenolosta ja mökkitunnelmasta. Samalla keräämme voimia ja intoa tuleviin remontteihin ja muuttoon :).

Haluaisitko muuten kysyä jotakin laitteen käytöstä tai kokemuksista lisää? Vastaan mielelläni!

Kivaa syksyistä viikonloppua,

Jutta

Kaupallinen yhteistyö: CELLO 

Huh, mikä loppukesä ja syksy! Arjessa on tapahtunut isoja asioita, mutta onneksi olemme ehtineet viettämään aikaa myös mökillä. Heinä-elokuun paahteet ovat nyt väistyneet ja ollaan saatu toteutettua yksi etappi mökkipihalla, joka on ollut to-do-listalla jo alusta alkaen. Viime kuussa tuli kuluneeksi kolme vuotta mökin ostosta ja nyt kun aikaa katsoo taaksepäin, tuntuu että vastahan me tänne asetuimme. Toisaalta samaan aikaan ihailen ympärilläni olevia jo tehtyjä asioita ja sitä, miten omannäköiseksi ollaan paikka jo ensimmäisten vuosien aikana saatu. 

Mökillä puuhastelu on meillä ollut koko ajan huomattavasti verkkaisempaa kuin kotona kaupungissa. Tästä syystä mitään tarkkoja deadlineja ei olla haluttu asettaa kunnostustöille, kuin pihajutuillekaan. Tehdään kun siltä tuntuu, eikä tuhota mielikuvaa rentouttavasta kakkoskodista. Joku muuten saattoi huomata viime kuun Avotakassa jutun meidän mökistä, niitä kuvia kun katselee (otettu noin vuosi sitten) huomaa taas miten paljon yhtenä kesänä saatiinkaan taas aikaan. 

Rinteessä kasvoi jos jonkinlaista puskaa, levinnyttä pensasta ja rikkakasvia sitkeine juurakkoineen. Halusimme istuttaa edustalle kasveja, jotka olisivat kauniita myös muulloin kuin kesäaikaan ja toisi viimeistellyn tunnun koko terassille. Päätimme kaivaa kaikki vanhat istutukset ylös maasta, muotoilla pintamaata hieman loivemmaksi (käsipelillä muuten melkoinen homma!) ja istuttaa edustalle marjakuusia. Pidän marjakuusen neulasista ja siitä, että näitä voi muotoilla jatkossa todella huoletta. Noin viiden metrin matkalle istutettiin 6 keskikokoista taimea, jotka kasvaessaan muodostavat sopivan runsaan kokonaisuuden terassin edustalle. Tarkoitus olisi jatkaa keväänä istutuksia alaspäin vielä muutamilla maanpeitekasveilla, jotta koko rinne olisi huolitellun näköinen. Meille on alusta alkaen ollut selvää, että pihajutuissa ensimmäisenä kriteerinä tulee olla helppohoitoisuus. En liiemmin nauti puutarhatöistä, sillä jaksan innostua niistä tasan muutaman kerran vuoden aikana. Tästä syystä kovin kunnianhimoista pihasuunnitelmaa ei kannata lähteä tekemään.

Rinteen maatöiden jälkeen asetimme maan päälle vahvan CELLO juuriestematon, jotta tulevaisuudessakin rikkaruohot pysyisivät kurissa. Maahan kaivettiin kuusi kuoppaa terassin edustalle (2x juuripaakun kokoinen) ja kankaaseen tehtiin aukot noille kohdille. Kuopat täytettiin taimien asettamisen jälkeen CELLO havu-rodomullalla. Happaman maan kasvit tarvitsevat kalkitustasoltaan oikeanlaisen kasvualustan. Tavallisessa puutarhamullassa on niille liian korkea kalkkipitoisuus, ja siitä syystä se ei ole paras alusta ikivihreille kasveille. Havujen lisäksi tätä voi käyttää rodokasveilla, kuten alppiruusujen ja hortensioiden kasvualustana. Tarkoituksemme on lisätä rodokasveja ensi keväänä vielä terassin toiselle puolelle, joten sinne tulemme käyttämään samaa multaa. 

Siistin ja viimeistellyn ilmeen aikaansaamiseksi koko komeus katettiin CELLO värikatteella, joka on koristeellisempi vaihtoehto perinteiselle kuorikatteelle. Pohjalle laitoimme sen sijaan tavallista kuorikatetta, sillä se on hinnaltaan jonkin verran edullisempaa, jolloin värikatetta kuluu vain pinnalle. Katteilla saa luotua istutusalueille näyttäviä elementtejä ja rajattua alueet kauniisti toisistaan, mutta tätäkin tärkeämpänä pidän sitä, että kate helpottaa myös istustusten hoitoa! Se sitoo kosteutta maahansa (todella tärkeää, sillä en halua ajella kastelemaan istutuksia kesällä erikseen mökille) ja lisäksi se ehkäisee rikkaruohojen kasvamista istutusalueelle, ou jes - tärkeä juttu itselleni myös tämä! 

Ruskean lisäksi värikatteita saa punaisena ja mustana. Minusta luonnolliselle rantatontille sopi kuitenkin parhaiten ruskean sävy ja samasta syystä valitsin kasviksi marjakuusen esimerkiksi tuijien sijaan. Tämän vinkin sain muuten naapurilta, joka on minua huomattavasti edistyneempi puutarhahommissa. Jotta tontti olisi mahdollisimman luonnollisen näköinen, kannattaa sinne siis valita havuiksi sellaisia, jotka sopivat tyyliltään ympäröiviin kasveihin. Myöhemmin olemme ajetelleet lisätä mm. vuorimäntyjä toiseen rinteeseen, mutta tähän ne eivät sopineet, kun haluttiin luoda aitamaista elementtiä. Katealueelle sijoitettiin myös jonkin verran tontilta löytyneitä luonnonkiviä, jotka tekevät kokonaisuudesta vielä asteen verran luonnollisemman oloisen.

Lopulta viimeistelimme vielä kesän päätteeksi terassin vieressä olevat liuskekivipolut kivituhkalla ja koristekivillä. Rajaukseen käytimme reunanauhaa ja sen vierusta täytettiin liuskekiven sävyyn sopivilla kivillä. Viereen laitettiin vielä uutta nurmikonsiementä, josko siitä saataisi tuuheampi ja siistimpi. Nyt alkaa terassin ympärystä olla jotakuinkin valmis. Ihana tunne! Ensi keväänä jatkamme kivetysalueen parissa terassin takana, eli ”pikkuhiljaa askel kerrallaan -teema” jatkuu tästä eteenpäinkin. 

Jos olet pohtinut havujen istutusta pihapiiriin, on juuri nyt oikea aika sille! Yökosteus ja päivän maltilliset lämpötilat ovat oiva yhdistelmä havujen kasvulle, eikä tarvitse pelätä niiden nuupahtavan heti alkuunsa (joka on vaarana kesällä istutettaessa). Etenkin me koimme tämän tärkeäksi jutuksi, kun mökillä ei olla kuitenkaan koko aikaa. Nyt sateet ja yökosteus on ollut sen verran sopivaa, ettei erikseen ole tarvinnut lähteä pensaita kastelemaan. Kiitos ihana kesä 2019, syksy saa nyt tulla - pihahommatkin on tältä vuodelta näiden myötä paketissa. Mökkikautta jatkamme kuitenkin vielä parisen kuukautta aktiivisesti.

Lämpöisiä syyspäiviä toivottelee, 

Jutta

Kurkkaa myös nämä aiemmat jutut:

DIY: saareke terassille

Terassin rakennus / uusi kesäolohuone on valmis