Kaupallinen yhteistyö: CELLO

Instagramista olettekin jo saaneet seurata tätä makuuhuoneen uudistusta askel askeleelta. Tarkemmin lähtökohdista ja toiveista kirjoittelin teille täällä. Mutta nyt! Nyt en malta odottaa, että pääsen näyttämään, miltä täällä näyttää uudistuksen jälkeen.

Tummanvihreä taustaseinä oli todella ihana, mutta nyt tätä vaaleaa tilaa katsoessa suupielet meinaa nykiä jatkuvasti ylöspäin. Uusi harmaansävyinen tunnelma on sanalla sanoen täydellinen. Harmaan ja vaaleiden sävyjen valinta on muuten yksi vaikeimmista, mitä tiedän. Asiakkaiden kanssa näitä pohditaan myös usein todella pitkään, eikä ihme, sillä monilla harmailla sävyillä on taipumusta näyttää erilaiselta eri huoneissa ja valossa. Kirkkaalla auringonpaisteella valittu seinän sävy saattaa yllättää illan pimetessä kun valot laitetaan päälle tai toisinpäin. Tästä syystä en pysty ainakaan itse valitsemaan maalin sävyä vain mututuntumalla kaupassa värilastujen äärellä. 

Meillä kotona minulla on selkeästi tarkempi/yksityiskohtaisempi värisilmä erilaisten vivahteiden osalta, kun taas muiden mielestä harmaa on harmaa, valkoinen on valkoinen ja piste. Huomaan, että kiinnitän paljon huomiota värisävyihin myös muualla kuin kotona. Jos näen kauniin sävyn jossakin, laitan sen heti ylös itselleni (sekä sen aiheuttaman tunnetilan: ”Mitä ajattelin kun näin juuri tämän värin, millaisella pinnalla se toistui, miltä pinnan stuktuuri tuntui?”).

Toisten mielestä tämä menee todella yli hilseen ja ymmärrän sen myös erittäin hyvin :D. Mutta uskon, että meitä muita itseni kaltaisia on myös Suomi pullollaan. SIKSI halusin jakaa teille superhyvän vinkin!

Testimaalaus auttaa valinnassa 

Makuuhuoneen uudistus toteutettiin yhteistyössä K-Raudan oman CELLO-merkin kanssa ja kun kerroin tästä värivalinnan tuskasta, niin sovimme että voisin testata erilaisia sävyjä ennen päätöstä. Uusi 0,4l testimaalipurkki oli juuri saapunut K-Rautaan ja päädyin valitsemaan viisi eri vaihtoehtoa testimaalaukseen. Halusin nähdä miten sävyt käyttäytyvät juuri tällä seinällä erilaisiin vuorokauden aikoihin ja erilaisissa valaistuksissa. Vastaus löytyi oikeastaan samantien kun maalit oli vedetty kertaalleen seinään, vaikka vaihtoehtoja värikartasta valitessa valinta ei ollut millään muotoa selkeää/suosikkia ei tuntunut löytyvän. Testimaalaus on hyvä idea etenkin silloin kun sävy ei ole ennestään tuttu. Testimaalipurkkien saatavuus vaihtelee myymälöittäin.


Maalattava tila antaa jokaiselle värille tottakai omanlaisensa vivahteensa, johon vaikuttaa ilmansuunnat, ikkunoiden koko ja sijainti, tilan kalusteet + muut huoneessa käytetyt värit, materiaalit ja tekstiilit. Ja tästä syystä yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai väriä ei siis ole olemassakaan. Neljän desilitran purkki on juuri sopivan kokoinen pienen alan maalaamiseen ja mahdollisesta ylijääneestä maalista voi keksiä vaikkapa jonkin pienen DIY-idean.

Viisi suosikkia valitsin itseasiassa seinällä olevan taulun harmaiden sävyjen mukaan. Tämä hääpäivälahjaksi hankkimamme teos kaipasi taustalle sitä täydellistä sävyä, jotta se tulisi esille parhaimmalla mahdollisella tavalla. Päivi Hintsasen teos ”Kylmän Kyyneltäjä” on tunnelmaltaan vaalea ja sen kehykset ovat valkoiset. Tästä syystä halusin sen erottuvat jonkun verran taustastaan, mutten kuitenkaan luoda suurta kontrastia. 

Täydellinen harmaan sävy makuuhuoneeseen 

Lopulliseksi sävyksi valikoitui Teknoksen värikartan T1736, joka osui tähän meidän makuuhuonetilaan kuin nenä päähän. Sopiva lämpöaste, täydellinen tummuusaste ja sopivan neutraali yleisilme ilman siniseen, vihreään tai violettiin taittavaa vivahdetta. Onnistuin mielestäni lopputuloksessa kiitettävästi ja koko huoneen fiilis muuttui kertaheitolla.

Seinä maalattiin täyshimmeällä CELLO Feel sisustusmaalilla. Erittäin vähäpäästöinen, liuotteeton Cello Feel -akrylaattimaali kuuluu rakennusmateriaalien päästöluokitusten M1-ryhmään, ja sille on myönnetty Allergia- ja astmaliiton allergiatunnus sekä Joutsenmerkki. Maalaaminen on helppoa, sillä maalin peittokyky on hyvä ja mikä parasta: maalattu pinta on pölykuiva noin puolen tunnin kuluttua ja päällemaalattavissakin jo tunnin kuluttua. Tämä on erittäin hyvä ominaisuus silloin kun uudistetaan jo asutun kodin pintoja ja tavarat on jouduttu siirtämään maalauksen ajaksi sivuun. Yhdessä iltapäivässä ehtii siis hyvin maalaamaan seinän kahteen kertaan. 2,7 litran maalipurkki riittää yhden seinän maalaamiseen (kaksi kerrosta) hyvin. Näinollen hintaa seinän uudistukselle tulee maltillisesti, alle 40 euroa.

Olen niin innoissani siitä, että nyt neutraali tausta mahdollistaa myös erilaisten pienten väripilkkujen käytön edellistä tummanvihreää paremmin. Löysin kaapista äitini minulle antaman keltaisen lasiomenan, jonka asetin helmililjan vierelle. Helmililjan saviruukku on muuten maalattu samalla sävyllä kuin itse seinä. Minusta kiva yksityiskohta ja sain hyötykäytettyä ylijäänyttä testimaalia samalla :). Reeta Ekin ”Toukokuu” printti löysi myös oman paikkansa seinän maalauksen myötä. Ihan kuin ilmassa olisi tämän uudistuksen myötä ripaus enemmän kevättä. 

No mutta, mitäs sanotte, kannattiko?

Jutta

Ps. Samalla panostimme vihdoin uusiin liukuoviin ja ne saatiin asennettua vihdoin tähän samaan syssyyn. Lasiset liukuovet tilasimme mittojen mukaan Kaarinan Puuvajasta. Makuuhuoneesta tuli kertaheitolla todella paljon raikkaampi ja käytännöllisempi. Jes! 

Heipä hei! Ollaan täällä alkuvuodesta touhuttu makuuhuoneen muutoksen parissa ja en tiedä mitä on tapahtunut sitten viime kerran, sillä maalauspuuhat ja ihan pienetkin uudistukset kestävät meiltä noin kaksi kuukautta (ennen saatoimme sykkiä tällaiset yhdessä illassa) :D. Jo muuton aikaan meille jäi makuuhuoneen päätyseinän tasoitushommat hieman kesken (teimme hutiloiden), mutta koska muuttoauto saapui pihaan seuraavana aamuna, koimme siinä hetkessä parhaaksi ratkaisuksi jättää asian toistaiseksi odottamaan. Tuntui siltä, ettei jaksanut antaa ajatustakaan aiheelle seuraavaan vuoteen. 

Maalaus sinänsä ei ole millään lailla se haastavin homma, vaan enemmän kismitti se, että huone piti tyhjentää kokonaan hionnan ajaksi. Olemme nukkuneet olohuoneessa nyt viimeiset pari viikkoa ja ette usko miten paljon odotin sitä, että pääsemme takaisin normaaliin arkeen ja järjestyksen syrjään kiinni. Kaikesta säätämisestä huolimatta juuri nyt on aistittavissa pitkästä aikaa omaan kotiin liittyvää sisustusinspiraatiota. Ja tämän innostuksen aion kyllä hyödyntää varmasti kaikin tavoin vielä ennen kuin mökkikausi alkaa (sillä tiedän, että sen jälkeen kaikki into ja viitseliäisyys siirtyy sinne kodin sijaan).

Tasoituksen ja hionnan jälkeen päätyseinä piti tottakai maalata uudelleen ja vaikka instassa niin moni teistä pyysi ettei vihreää seinää maalattaisi, niin on myönnettävä että itsellä vihreään on alkanut tulla pienimuotoinen kyllästyminen. Edellisen kodin keittiössä ja täällä makuuhuoneessa vihreä on ollut superkaunis ja pidän niistä sävyistä edelleen. Mutta samalla huomaan, että kaipaan makuuhuoneeseen vaihtelua ja levollisuutta. Loft-kodin makuuhuoneen seinät olivat jossakin vaiheessa "betonimaalauksella" toteutetut, viime kerralla makuuhuoneessamme oli taasen sininen kukkatapetti. Täällä sitten tumma vihreä ja oikein mietin, että koskaan makuuhuoneessamme ei ole tainnut olla vaaleaa pehmeää sävyä, jossa ei olisi mitään ns. kuosia. 

Olen halunnut kovasti ripustaa seinälle muutamia tauluja ja printtejä, mutta on tuntunut että yhdessä ne vaatisivat vähän pehmeämmän ja neutraalimman taustan, jottei kollaasista tulisi liian levoton tumman pohjan kanssa. Tiedättekö, mistä puhun? Lisäksi kaipasin huoneen tunnelmaan muunneltavuutta. Keväisin haluaisin laittaa kotiin aina hieman enemmän väriä, mutta vahva seinän sävy on ollut todella hallitseva pienille muutoksille.

Nyt on sitten pohjatyöt tehty ja seinät viimein maalattu (kuvissa vasta pohjamaalilla). Samaan syssyyn päätimme panostaa vihdoin myös liukuoviin vaatesäilytyksen eteen verhojen tilalle, joten myös ne tuli asennettua samalla. Ehkäpä ensi viikolla pääsen näyttämään teille, millaiseksi makuuhuoneen tunnelma pienien muutosten kanssa muodostui. En malttaisi odottaa!

Jutta

PS. Kuka heittää ensimmäisen arvauksen, millaiseksi päätyseinä on nyt maalattu? 
Valinta oli itselleni yllättävän hankala ja tein viidellä eri sävyllä testimaalauksia... 
Sanonta suutarin lapsen kengistä pitää siis todellakin paikkansa :D

Mökkimuistiinpanot elokuulta 2018 "Ihana lämmin elokuu. Kannoimme sängyn viimein takaisin makuuhuoneeseen ja tuleva wc-nurkkaus saatiin uusittua rakenteiltaan. Villat pitää vielä muistaa käydä laittamassa yläkautta ennen talvea. Uni on maistunut hyvin ja varpaiden alla on pehmeän lämmin uusi lattia."

´Pikkuhiljaa´ on ollut kantava motto koko mökkiprojektin aikana. Tiesimme jo alusta alkaen, että meille tärkeää mökin hankinnassa oli se, että löytäisimme paikan, josta saisimme tehtyä omannäköisen. Koska olemme alusta alkaen halunneet myös nauttia mökilläolosta, oli tiedossa myös uudistusten verkkainen tahti. Täällä kaikki on jotenkin hitaampaa, jotenkin rauhallisempaa. Niin myös to-do-listalla eteneminen. Tälle vuodelle oli kaksi tavoitetta: saada terassi tehtyä ja saada entinen keittiö viimein kuntoon, jotta voisimme nostaa sängyn sinne takaisin. Olen viime vuonna jo kuvaillut hieman makkaria blogiinkin ja tuolloin nukuimme vielä silloin keskeneräisessä huoneessa. Syksyllä kannoimme sängyn sieltä pois ja päätimme ryhtyä viimeisiin kunnostustöihin talven/kevään/kesän aikana. Eli sitten kun into ja inspiraatio iskee. 

Maalasimme kaikki seinät ja katon valkoiseksi. Täällä vanha paneeli on jo sen verran kellertynyt/tummentunut, että päätimme sen maalata. Keittiönurkkauksen paneeleiden päällä oli vanhaa levyä, jonka poistimme ja kaappien takaa paneelit olivat täysin eri väriä kuin muut seinät. Myös vuosikausia paikallaan olleista kalusteista ja matoista oli jäänyt jälkiä auringon vuoksi, joten maalaus täällä vanhassa keittiössä oli ehdottomasti järkevää. 

Vanha keittonurkkaus purettiin ja puuhella siirrettiin odottamaan vuoden 2xxx rantaan sijoittuvan kokkailupaikan valmistumista. Tuleva pukuhuone/sisäwc/säilytysnurkkaus purettiin huonokuntoisten seinä- ja kattolautojen osalta. Takaa paljastui tervettä puurunkoa ja selvisimme säikähdyksellä. Onneksi! Seinät päätettiin levyttää pellavan sävyisellä Iso-tex-levyllä, samoin kuin katto. Eteen ripustimme pellavaverhon, jotta säilytystilan tavarat ei ole silmien edessä heti aamulla silmät avatessa. Täällä säilytämme myös mm. kesäisin irtopattereita, jotka tulevat käyttöön taas ilmojen viiletessä. Joskus sitten aikanaan olisi tarkoitus tuoda tuohon nurkkaukseen pakastava wc, joka ei siis vaadi viemäröintiä. Tätä varten pitää kuitenkin taas kerätä hetken euroja mökkitilille ja pohtia, halutaanko siinä vaiheessa vetää samalla myös vesi tähän hampaiden- ja käsienpesua varten. Kun nämä aikanaan sitten toteutuvat, pohditaan varmasti kiinteämpää ratkaisua näiden tilojen erottamiseksi. 

Vanha puulattia oli rakenteiltaan kunnossa, mutta melko kylmä. Myös lattiassa oli selviä jälkiä matoista + kalusteista, joita aurinko oli niihin päässyt yli 60 vuoden aikana jättämään. Koska rakenne oli kuitenkin kunnossa, ei lattiaa ollut tarvetta purkaa. Maalausta pohdimme tilaan ensin, mutta sitten ajatuksiin nousi kaupunkikodin eteisessä testattu tekstiililaatta. Tekstiililaatta sai tilaan paitsi beach-house-tyyppistä tunnelmaa, myös rutkasti lisää lämpöä. Vietämme mökillä aikaa myös syksystä kevääseen, joskin toki kesää vähemmän, mutta lämmin lattia varpaiden alla aamuisin on jotakin mikä saa ajatukset kehräämään. Tekstiililaatasta kerroin aiemmin tänä vuonna tässä postauksessa ja sen puhtaanapidosta on vain hyvää sanottavaa. 

DIY-laveri + futon on toiminut meillä käytössä nyt reilun vuoden ja olemme siihen edelleen oikein tyytyväisiä. Kirjoitin kokemuksia futonista tarkemmin viime vuonna. Sängyn lisäksi tilassa on seinällä isoisäni valmistama seinäkaappi ja pienenä laskutasona mökin edellisten asukkaiden tänne jättämä puinen pöytä. Ikkunaan ripustin mummini tekemän kuultokudostyön, joka suojaa hieman näkymää mökin "parkkipaikalle", eli tien päähän, johon autot jätämme. Vaatesäilytys on ratkaistu aiemmin juniorin huoneessa olleella IKEA:n PS-kaapilla, jossa myös varapeittoja ja tyynyjä säilytämme. Yöpöytänä on hankittu niinikään aikanaan IKEA:sta ja siinä on "integroituna" valaisin. Vaihdoin hetken mielijohteesta varjostimen tilalle kesäisen hatun, joka saa muistuttaa näistä lämpimistä hetkistä myös silloin, kun ulkona paukkuu pakkanen ja sade lyö ikkunaan pimeässä illassa. Lämminhenkisestä tunnelmasta tässä huoneessa kertoo myös myös Mum´sin villainen koala-tyyny, joka on aivan superherttainen. Pienillä persoonallisilla jutuilla tilan ilme on juuri eikä melkein omaan makuuni. 

On kertakaikkisen ihanaa, että olemme saaneet nukkua nyt mökin viileämmällä puolella, johon ei aamun ja keskipäivän aurinko pääse samalla tavalla porottamaan. Lisäksi tupa on nyt vihdoin vain siinä käytössä, johon se on tarkoitettu. Tuossa tilassa kun sänkymme oli lähestulkoon vuoden verran. 

Pikkuhiljaa siihen tahtiin kun hyvältä tuntuu... Näillä ajatuksilla tämäkin tila koki uudistuksen ja samaan hengenvetoon pääsimme tilanteeseen, jossa päämökin yläkerta on nyt vihdoin kaikilta keskeneräisiltä osilta valmis. Talven ajan vedämme henkeä ja keräämme inspiraatiota ensi vuodelle. Jos aika, into ja rahat riittävät, saatetaan saunamökin kunnostusta aloittaa ensi kesänä. Mutta yhtä todennäköistä on, että sen kokonaisvaltainen peruskorjaus siirtyy jollekin toiselle tulevalle vuodelle. 

Ihania elokuisia päiviä ja pimeneviä iltoja. Niitä aiomme kuitenkin viettää nyt vielä useita ennen mökin "talvikuntoon" laittamista. 

Jutta

ps. Koska mökin sisätilat on nyt saatu aikalailla meidän näköiseksi, ajattelin että ehkäpä muutamat ennen-jälkeen kuvat voisivat olla paikallaan. Mitä olette mieltä? :) 

Hyvät säilytysratkaisut kotona ovat niitä juttuja, joihin kannattaa satsata. On ne sitten kiintokalusteita, irrallisia kalusteita tai jotakin siltä väilltä. Kunhan ne toimivat omassa arjessa ja säilytystarpeissa parhaiten. Kirjoitin tammikuussa makuuhuoneemme säilytysratkaisuista ensimmäisen osan, voit lukea sen täältä, klik. Tuossa jutussa kerroin irrallisista kalusteista, joita makkaristamme löytyy. Tuon kokonaisuuden lisäksi meillä on makuuhuoneessa tarvetta vaatesäilytykselle. Erillistä vaatehuonetta kun ei kotoamme löydy.

Olimme siitä onnellisessa asemassa tänne muuttaessa, että edellinen omistaja oli hankkinut makuuhuoneeseen yhden kokonaisen seinän verran hyllyjärjestelmää. Tankoja, hyllyjä ja kaikki muunneltavia tarpeen mukaan. Tehtäväksi jäi meille hankkia vain eteen verhot. Tällainen verhojen taakse säilytystilan rakentaminen on paitsi hieman kiintokalusteita edullisempaa, myös minusta oikein kivan näköistä etenkin tällaisessa vanhemmassa kerrostaloasunnossa.

Verhojen materiaali on puuvillan ja pellavan sekoitetta ja väriltään luonnollisen vaaleaa. Ei siis kirkasta valkoista vaan juurikin lämpimämpää luonnonvalkoista. Kirkas valkoinen olisi pompannut silmiin aika rajusti murretun vihreän ja puulattian viereltä, joten etsin itseasiassa aika pitkään sopivaa sävyä ja tarpeeksi "rouheaa + peittävää" kangasta. Sävyn lisäksi kriteerinä oli tarpeeksi paksu kangas, jottei vaatteet paista takaa "läpi". Se oikea kangas löytyi lopulta Eurokankaasta ja ompeluhommat tein itse.

Tarvetta olisi hankkia vielä pienet painot alahelmoihin, jotta pitkät verhot laskeutuisivat kauniimmin ja lisäksi ehkäpä sellaiset "nipsut" jolla saisi noita verhoja pidettyä paremmin yhdessä, eikä vaatteet vilkkuisi tuolta välistä. Tässä neljän 2,65m mittaisella seinällä meillä on kolme 150cm leveää verhokaistaletta. Huonekorkeutta meillä on n. 270cm. 

Vaatteita meillä ei ole ihan koko seinällisen vertaa, joten täällä verhojen takana säilytämme myös esimerkiksi matkalaukkuja, kausivaatteita (nyt kesävaatteet ja -kengät) + lisäksi ilmatiiviissä pusseissa varapeittoja ja -tyynyjä. Nämä kaikki on nostettu kahdelle ylimmälle hyllylle, koska niitä ei jatkuvasti tarvita arjessa. Jos siis tila antaa myöden, suosittelenkin aina jatkamaan säilytysratkaisuja kattoon saakka. Ylimmille hyllyille saa mahtumaan juuri niitä "ei jokapäiväisessä käytössä olevia" tavaroita. Alemmat hyllyt kannattaakin sitten varata niille päivittäin tarvittaville vaatteille ja asusteille. 

Verhon taakse olemme myös saaneet tilan silityslaudalle ja toisella puolella pyykkitelineelle. Silloin kun ne eivät ole käytössä, on kiva että ne ovat poissa silmistä. Kodinhoitohuoneellakaan kun ei tällaista 50-luvun kerrostalokotia ole siunattu. Koska kylpyhuoneemme on pieni, emme ole halunneet tunkea sinne mitään ylimääräistä. Tästä syystä myös esimerkiksi kylpytakit roikkuvat makuuhuoneen oven taustalla ja tuo ratkaisu onkin ollut oikein toimiva. Saunavuorolla nappaamme vain takit niskaan ja saunakassin pesuaineineen mukaan. Kaikissa muissa makuuhuoneissa meillä on liukuovikaapistot, mutta minusta nämä verhot tuovat aika kivasti kodikkuutta ja pehmeyttä makuutilaan. 

Emmin vielä laittaisiko verhon tuohon parvekkeen oveen samasta kankaasta. Mitäs sanot?

Jutta

PS. Katso myös lastenhuonepostaus, jossa pääset näkemään, 

miten ratkaisimme sen huoneen säilytystarpeet.

Moikka! Tällä viikolla onnistuin kerrankin olemaan kotona valoisaan ja vieläpä aurinkoiseen aikaan. Hyödynsin tämän valoilmiön samantien ja kuvasin aiempaa laajempia kuvakulmia makuuhuoneestamme. Jos et aiemmin ole lukenut vielä makkarista juttuja, kannattaa aloittaa Makuuhuoneen muutos -postauksesta. Siellä vilahtaa myös ennen-jälkeen kuvapari tästä tilasta. 

Tämä on itseasiassa ainoa kolmesta makuuhuoneistamme, jossa ei ole kiinteitä säilytysratkaisuja/vaatekaappeja. Sellaiset löytyy sen sijaan eteisen lisäksi juniorin valtakunnasta ja työhuoneesta. Ajattelin jakaa postauksen kahteen osaan, sillä vaatteiden säilytysratkaisu vaatii minusta ihan oman juttunsa.

Meillä on mielestäni erittäin tilava makuuhuone, josta on myös käynti parvekkeelle. Tästä huolimatta itse hieman vierastan ajatusta, että makuuhuoneeseen lisättäisiin joitakin muita toimintoja, vaikka tila siihen antaisikin myöden. Makuuhuoneen tarkoitushan on rauhoittuminen, lepo ja rentoutuminen. Siksi suosittelen myös asiakkaille aina esimerkiksi työpisteen siirtämistä johonkin toiseen tilaan (jos se vain on neliöiden puitteissa mahdollista). Useissa suomalaisissa kodeissa makkarissa on myös televisio. Meilläkin on ollut joskus aikanaan, mutta nykyään ei. Olohuone on ihan vieressä ja siellä tulee iltaisin ruutua katsottua sen verran kuin on tarpeen. Toisinaan Pekka heittää ilmoille ajatuksen makkarin televisiosta, mutta toistaiseksi tuo asia ei ole edennyt. Itse en ole asiassa mitenkään ehdoton, mutta toisaalta en sitä ole huomannut kaipaavani.

Ehkä muistattekin, että edellisessä kodissa ratkaisin työhuoneen organisointi- ja säilytyspulmat neljällä Lundian Classic-hyllyillä. Ne sopivat kuin nakutettu silloin yläkerran aulatilaan ja toivat hurjasti lisää selkeyttä ja järjestystä. Tässä kodissa työhuoneessa on kiinteät kaapit, joten samaan tarkoitukseen nämä eivät olleet tarpeellisia. Koska kuitenkin esimerkiksi kylpyhuoneemme on maailman pienin, oli selvää, että mm. pyyhkeet ja liinavaatteet tarvitsivat tilaa jostakin muualta. 

Näppäränä naisena purin Classic-hyllyt osiin muuton ajaksi ja nyt olemme saaneet koottua ne takaisin kasaan! Kolme neljästä hyllystä soveltui makuuhuoneeseemme t-ä-y-d-e-l-l-i-s-e-s-t-i! Kolme metriä pitkä taso on tarpeellinen esimerkiksi kun viikkaan vaatteita paikoilleen ja siihen saa nostettua myös esimerkiksi päiväpeiton ja pari koristetyynyä yön ajaksi. Laatikot + kaappiosat kätkevät sisäänsä pyyhkeiden ja liinavaatteiden lisäksi esimerkiksi kirjoja ja valokuvia. Pidän siitä, että makuuhuoneessa ei juuri ole avonaista säilytystilaa/avohyllyjä tavaroille. Näin tekstiilit eivät pääse pölyttymään ja toisaalta koko huoneen tunnelma pysyy rauhallisempana. Pieniä asetelmia on kuitenkin mukava rakentaa ikkunalaudalle ja sängyn taustaseinälle, vaikka tällä toisella seinustalla haluankin ilmeen pysyvän autenttisempana. Vaikka nuo ovatkin varsinaisesti "hyllyt" niin aikanaan valitsin niihin tosiaan laatikoita ja ovia, jolloin ne näyttävät enemmänkin lipastoilta. Lipastot, laatikostot ja senkit ovatkin muuten mitä mainioimpia kalusteita juuri makuuhuoneisiin. Sävynä ovissa on G467 Herkkusieni, joka sopii myös tähän kotiin mukavasti. Itseasiassa ne näyttävät täällä ihan siltä, kuin olisi juuri tuohon alunperin suunniteltukin. Vaikka alunperin ne mitoitettiin ja suunniteltiin täysin toiseen kotiin ja tarkoitukseen. 

Ja huomaatte muuten varmaan, että toden totta - meillä on vuosien jälkeen pitkästä aikaa käytössä päiväpeitto! Sopiva puuvillainen tikattu kitin sävyinen peite löytyi sattumalta kangasostoksilla Eurokankaasta. Olen etsinyt pitkään sellaista sopivan neutraalia ja kevyttä peitettä, joka mahtuu hyvin myös pesukoneeseen. Monet paksut tikatut peitteet kun ovat niin suuria/raskaita/paksuja, että vaativat pesulakeikan likaantuessaan. Vitivalkoista en myöskään halunnut, sillä se olisi ollut hieman liian raju kontrasti vihreää seinää vasten. Tämä oli juuri toiveideni kaltainen ja onnistuinkin nappaamaan viimeisen tämän värisen itselleni juuri ennen kuin menin kassalle. Näissä kuvissa sänky on muuten pedattu "puoliksi", joka tekee petauksesta mukavan rennon. Onpas kyllä mukavaa pitkästä aikaa leikitellä petauksilla!

Mietittekö mitä tapahtui sille yhdelle osalle, joka ei tähän mahtunut? 

Siitä ajattelin kertoa viikonloppuna lisää!

Jutta

Olen innoissani! 

Hankimme ennen muuttoa tähän kotiin taulun, jonka seinälle ripustamisen ´deadlineksi´ asetettiin vuoden 2017 loppu. Päivää ennen vuoden vaihtumista naputtelimme sitten taulukoukun seinään ja ripustimme tuon ovaalinmuotoisen taulun makuuhuoneen taustaseinälle.

Lumilinna-teoksen on maalannut Leena Nousiainen, jonka töihin törmäsin itseasiassa sattumalta Instagramissa (@leenanousiainenart). Ensin ihastuin ajatukseen ovaalinmuotoisesta teoksesta. Sitten jatkoin Leenan sivuilla selailua ja istahdimme koko perheen voimin sohvalle pohtimaan, olisiko tässä tekijä meidän kodin ensimmäiselle maalatulle teokselle. Jotenkin nuo taulussa olevat sävyt kolahtivat minuun ensinäkemältä ja saman suosikin valitsivat myös muu perhe. Hassua oli se, että jokaiselle meistä syntyi tätä katsoessa samanlainen positiivinen fiilis. Sellainen toiveikas, uuden alun mahdollisuus ja lämmin kodikkuus. Ajattelimme tämän olevan täydellinen valinta lahjaksi itsellemme uuteen kotiin. Pidän myös ajatuksesta, että se on hankittu juuri tänne ja juuri ennen muuttoa. Ikäänkuin symboliseksi merkiksi uudesta alusta. Symbolinen arvo on sellainen, jota ei voi oikein edes sanoin kuvailla.

Täytyy myöntää, että minua jännitti ihan perhanasti! Ostaa nyt ulkomailla asuvalta taiteilijalta ihka ensimmäinen oikea taulu - ja siis jännitti siksi, että teostahan ei päässyt näkemään livenä ennen ostopäätöstä välimatkan vuoksi. Pyysin kuitenkin sähköpostiin lisäkuvia ja päätin ottaa riskin. Jotenkin tuo kokonaisuus vain säväytti niin kovasti, että uskalsin sen riskin kantaa. Ja onneksi uskalsin! Teos saapui Ranskasta postitettuna muutamassa arkipäivässä ja se oli täysin kuvien kaltainen. Mukana oli myös pieni viesti ja kiitos taiteilijalta, josta tuli ja jäi kyllä todella hyvä mieli. Alunperin olohuoneeseen ajateltu taulu jäi hetkeksi nojailemaan makuuhuoneen sängynpäätyhyllylle joulun aikoihin. Siinä sitä hetken katsottuani totesin, että siinähän sen paikka kuuluu ollakin! Aivan kuin olisi siihen alunperin ajateltukin. 

Sulassa sovussa maalatun teoksen vieressä on Sopivasti onnellinen -tekstillä varusteltu juliste ja yksi meidän hääpäivänä otetuista kuvista canvaspintaan painettuna. Kombinaatio on minusta samaan aikaan herkkä ja tyylikäs. Itseasiassa tämän seinän ja olohuoneen sävyjä valitessani vertailin niitä silloin tähän teokseen, joka oli mukana täällä asunnolla värimallien kanssa. Että varsinaisesti ei ole ihme, että tuo vihreä seinä sopii tämän taustalle täydellisesti.

Onko teillä taidetta kotona ja oletko rohjennut yhdistellä sitä valokuvien tai printtien kanssa yhteen? Olisi myös mielenkiintoista kuulla, miten taide on teille päätynyt ja miksi juuri se tai ne kyseiset ovat valittu?

Jutta

Pienillä asioilla on suuri vaikutus tunnelmaan. Aiemmin makuuhuoneen päätyseinää hallitsi punatiiliseinä, joka sellaisenaan on kyllä myös omaan mieleeni erittäin vaikuttava ja kaunis. Mutta koska mieleni tuntuu olevan erityisen herkkä värien ja sävyjen vaikutuksille, ei punasävyinen makuuhuone tuntunut kovin levolliselta. Jostakin syystä näen punaisen hieman liian dynaamisena värinä tiloissa, joissa on tarkoitus rentoutua ja nukkua. Itselleni levollisimmat ja mielelle parhaimmat värit tuntuvat olevan sinisen lisäksi vihreän eri sävyt. Ne sellaiset hieman tummemmat ja murretut, jotka eivät ole kuitenkaan liian kirkkaita. Mutta nämä ovat kyllä niin makuasioita... Uskon, että myös siellä ruudun toisella puolella on paljon teitä, joita tiiliseinän piilottaminen suorastaan kauhistuttaa. Jopa seinänrakennuspuuhissa auttanut ystävämme sanoi, että tuntui pahalta laittaa piiloon jotakin niin kaunista. Mutta koska vaikutus meihin, ja erityisesti minuun on niin suuri, en voinut oikeastaan edes kuvitella tiiliseinän sellaiseksi jättämistä makuuhuoneen osalta. 

Emme kuitenkaan halunneet maalata kauniiden tiilien päälle (mikä olisi toki ollut ehkä se helpoin vaihtoehto) vaan päätimme levyttää seinän ja siihen tehdyn kiinteän hyllyn siten, että sen saa myös joskus uudelleen esiin ehjänä ja kauniina niin halutessaan. Tällaista kiinteää hyllyä olen muuten suunnitellut jo kahteen aiempaankin kotiin. Pari inspiraatiokuvaa Pinterestistä on ollut siitä saakka tallennettuna puhelimen ja tietokoneen muistiin. Ihan vain, että jos joskus. Ja nyt se onnistui tänne! 

"Integroidun" sängynpäätyhyllyn kehikko rakennettiin 60 sentin välein tehtyjen pystykoolausten eteen. Päälle cyproc -levyt, jonka jälkeen tasoitusta, hiontaa ja maalausta. Kuulostaa helpommalta kuin olikaan, sillä seinä oli joka ainoaan suuntaan vino, samoin kuin lattia :D. Mutta ainahan nämä vanhemmat talot ovat. Emme siis sinänsä yllättyneet siitä. Toinen hankaluus osoittautui tasoituksen suhteen. Valitettavasti joudumme tekemään sen vielä kertaalleen jossakin vaiheessa uusiksi, sillä kylmää hohkava tiiliseinä (joka on siis rakennuksen julkisivua) takana sai tasoitteen vetäytymään vielä kahdenkin päivän jälkeen tasoituksesta, ja pintamaalausvaiheessa nuo saumakohdat oikein hyppäsivät silmille (kuvissa eivät niin hyvin näy, kuin elävänä tilassa). Toisena syynä taisi olla myös kesken loppunut aika, sillä teimme viimeisiä hiontoja vielä muuttoa edeltävänä päivänä. Mutta juuri nyt keskitymme muihin asioihin ja palaamme tämän pariin ensi vuoden puolella. 

Kaikenkaikkiaan olen äärettömän tyytyväinen lopputulokseen. Tyytyväinen olen myös valittuun vihreään sävyyn S447, joka on muuten aika lähellä edellisen kodin keittiön seinän väriä, mutta aavistuksen enemmän "metsän sävyinen". Iso kiitos tulee osoittaa tästä projektista Pekalle, mutta ehkä vielä enemmän ystävällemme Markolle, joka tuli varta vasten Tampereelta tänne Littoisiin rakentamaan pikaisella aikataululla tuota unelmien päätyseinää. Ilman Markoa olisimme ehkä olleet jopa hieman pulassa :D. 

Tässä vielä ennen ja jälkeen kuva tilasta:

Kaunista sunnuntain iltaa ja hei - ihan parasta ensimmäistä adventtia <3

Jutta