Se alkoi siitä, kun lastenhuoneen kiinteät kaapit purettiin. Alakerran vanha senkki päätettiin siirtää ylös pikkumiehen huoneeseen. Alas kaivattiin jotakin säilytysratkaisua senkin tilalle. Etsittiin, haettiin, vietettiin paljon aikaa nettikirpputoreilla ja vierailtiin lähes jokaisessa lähialueen vanhoja huonekaluja myyvässä putiikissa/kirpputorilla/ekotorilla. Sitten luovutettiin ja ajateltiin, että se tulee vastaan kun on tullakseen.
Käytiin Pekan vanhempien luona syömässä loppiaisena. Ja olimme kuvitelleet, että kaikki vinttien ja piharakennusten vanhat huonekalut on jo nähty. Mutta mitä sitten tapahtuikaan? Vanhassa pienessä vaatehuoneessa majaili kaunis lipasto. Tarpeeksi suuri, juuri oikean värinen, jo aikaa nähnyt ja kulunutkin se oli. Siis täydellinen! Miten me ei oltukaan sitä nähty aiemmin? Tehtiin vaihtokauppa, annettiin toinen muuramen lipastoistamme tilalle ja saatiin tämä meille kotiin.
Päällikannelle pitää varmasti jossakin kohtaa näyttää lakkaa ja pikkaisen hioa. Mutta ei se häiritse tällä hetkellä kyllä lainkaan. Olkoon tuossa sellaisenaan kuin se löydettäessä oli. Reilun metrin korkea, yli metrin myöskin leveä. Juuri oikean kokoinen portaiden alle. Laatikot sopivan syviä ja myöskin korkeita. Voisiko se olla tottakaan, että tällainen siellä pieneen tilaan oli muiden kalusteiden alta pois näkyviltä työnnetty. Täyttä puuta ja 70 vuotta vanha. Sellainen meidän uusin asukas nyt on! Joskus kaikkein kaunein löytyy yllättävän läheltä.
Aurinkoista ja ennenkaikkea valoisaa sunnuntaita!
Jutta
Ihana löytö, juuri tuollaisena kuluneena aikaa nähneenä upea.
VastaaPoistaSamaa mieltä. Mies olisi jo kovasti pintaa hiomassa, mutta minusta se on ihastuttava juuri tällaisena. Katsotaan kauanko saan hänet pidettyä siitä irti ;)
PoistaTodella kaunis lipasto!
VastaaPoistaKiitos, minustakin tämä oli täydellinen löytö! :)
PoistaOnpas uoea uusi asukas!!!
VastaaPoistaIhan kuin meille tehty :)
PoistaTodella näyttävä teidän uusi asukas :) Ihanaa kun vanha aarre löysi uuden kodin. Laatikoihin varmasti mahtuu vaikka mitä.
VastaaPoistaMukavaa sunnuntaita
Niin kyllä onkin! Ja teki oikein hyvää kun saimme sen pelastaa piilosta kaikkien nähtäville. :) Laatikot ovat valtavia. Onneksi. Sillä kiintokaappeja meillä alkaa olla täällä kodissa aika vähän enää :D. Enemmän näemmä puramme niitä kuin asentelemme uusia ;) Mukavaa sunnuntaita myöskin sinne päin!
PoistaIhana, kaunis lipasto! Hienoa, että saitte sen teidän kotiin. Liputan kovasti vanhojen huonekalujen puolesta, niillä kun on sitä historiaa takana. Uuteen yhdistettynä tuovat joka kotiin omanlaisen tunnelman. Eikä kulumat haittaa yhtään : )
VastaaPoistaOlen kanssasi täysin samaa mieltä. Aiempi senkki (joka nyt lastenhuoneessa asustaa) on mieheni sedän käsin rakentama. Huikeeta, kun huonekaluilla on tarina kerrottavanaan. Tuo juurikin sitä tunnelmaa kotiin :)
PoistaOi ja voi, mä itekkin etsin Hyypiölään 50-luvujn teak-lipastoo. Aivan mahtislöytö!
VastaaPoistaEikö! Ja parasta oli se, että se muutti meille vaihturina tarpeettomalle vanhalle laatikostolle :)
PoistaTosi hieno! Sopii niin hyvin teidän värimaailmaan. Tein myös itse löydön Torista ja hain oman vanhan kaappi kotiin. Hiontaa ja lakkaa tarvitaan, mutta eiköhän siitä kunnon kaveri mekin saada tänne mustan, harmaan ja valkoisen keskelle :)
VastaaPoistaPaljon oli torillakin tarjontaa, mutta alkoi tuntumaan ettei järkevän matkan päässä ollut mitään sopivaa. Pienempiä löytyi enemmänkin, suuria tuntui olevan hankala löytää lainkaan. Mutta onneksi kävi tuuri ja tämäkin aarre sieltä miehen kotitilalta vielä löytyi :)
PoistaRakastuin suinpäin teiän blogiin! Kiitos kauniista kuvista ja tunnelmista. :)
VastaaPoistaHeippa! Ja kiitos kauniista kommentistasi! :) Toivottavasti saamme jaettua tunnelmaa ja inspiraatiota sinulle myös jatkossa :)
PoistaAivan mieletön ja sopii kuin valettu teille :)
VastaaPoista