BLONDIT ROKKAA

Allekirjoittanut on melkoinen muutosfriikki. Ainakin hiusten suhteen. Toisinaan kyllä tuntuu, että sama pätee useaan muuhunkin elämän osa-alueeseen. Viimeisten vuosien aikana hiusteni väri on muuttunut monen monta kertaa. Eikä vähiten juuri kyllästymisen vuoksi. Kun saan hiukset vaaleiksi - haluan ne jälleen ruskeiksi. Ja kun näin tehdään - alkaa vaalennusprosessi alusta. Kaksi kertaa viimeisen viiden vuoden aikana olen myöskin antanut pätkiä hiukseni joko todella lyhyiksi, tai vielä enemmän lyhyiksi. Tämän jälkeen on alkanut armoton kasvatusprojekti. Eniten aikaa olen kuitenkin viime vuosina viettänyt puolipitkässä vaaleassa hiusmallissa. Ja vaikka se tuntuukin aivan omalta, niin se kyllästyttää helposti.

Vaalennusprosessi ei aina (eli ei juuri koskaan) tee hiuksille kovin hyvää, joten voitte kuvitella paljonko käytän aikaani aamuisin siihen, että pehko ei näytä aivan kuolleelta. Aika paljon. Silti hiukseni eivät monestikaan ole millään tavalla ns.laitetut. Alla olevaan kuvaan kokosin joitakin räpsyjä vuosien varrelta, josta voitte helposti päätellä vaihtelunhaluisuuteni. Hah. Naurettavaa! Ja surullista. Aika usein nimittäin jään katsomaan vanhoja kuvia ja mietin miksi hiivatissa menin pätkäisemään aikanaan hiukseni tai minkä ihmeen takia jatkoin jälleen vaalennusta jnejnejne.... :D Joo, monta tyyliä tähän lyyliin on tosiaan muutaman vuoden aikana mahtunut. 


Onnea on kuitenkin ikioma kampaaja, joka torppaa suurimmat hullutukset, nauraa järjettömille ideoille, toteuttaa kuitenkin kaiken tyylikkäästi ja vielä auttaa hiustenhoidossa. Olen käyttänyt samaa kampaamoa kaikki nämä vuodet (tai siis kaikki viimeiset 7-8 vuotta) ja uskokaa tai älkää - siihen on mahtunut myös mustaa tukkaa ja lyhyttä rokkilettiä. Nyt kun jälleen viihdyn vaaleana, saimme blondi -ystäväni kanssa kutsun Yazz Hairin blondi-iltaan. Aika jees muuten, että meitä naisia tällä tavoin hemmotellaan täällä Turussa <3. Illan aikana käytiin läpi vaaleiden hiusten hoitoa, pesua, värjäysprosessia, hoitoaineita ja vinkkejä. Tarpeeseen tuli! 


Koko tämä kolmikko on saanut tai joutunut toisinaan kestämään tämän leidin oikutuksia. Eniten kuitenkin taitava Sirkku <3 (kuvassa yllä). Illan jälkeen päätin, etten enää värjää hiuksiani koskaan tummemmaksi, sillä koin suuren oivalluksen vaaleiden hiusten hoidossa. Itse olen käyttänyt hyvin usein shampoona jotakin sillä hetkellä sopivalta tuntuvaa hopeahohtoshampoota kellertävyyden vähemtämiseksi. Nuo eivät kuitenkaan hoida hiusta juurikaan - joten tuli iloisena yllätyksenä, että Yazziin oli saatu uusi vaaleiden hiusten hoitosarja label.m Brightening Blonde - Lontoon muotiviikkojen viralliselta kumppanilta tottakai. Label.m on minulle entuudestaankin tuttu sarja, mutta tuo vaaleiden hiusten sarja on ollut pikkuisen huono homma...

Olen testaillut saamiani tuotteita nyt viikon-pari, ja ajattelin vielä jossakin vaiheessa kertoa toimiko. Sillä uskon, että sillä puolen ruutua on useita vaaleahiuksisia naisia, joille tämä saattaisi olla se pelastus! ps. Baba Lybeck ei käytä enää mitään muita tuotteita omiin vaaleisiin hiuksiinsa ;)


Mutta sitten vielä se seuraava ja tärkeä kysymys - millainen tyyli seuraavaksi? Tekisi mieli leikata etuhiuksia (joo tiedän - kampaaja huokaisee vain syvään siellä :D) tai sitten piilokalju toiselle puolen. Mutten tiedä uskallanko. Vaaleina nämä nyt kuitenkin saavat tällä hetkellä pysyä, sillä jo nyt tunnen, että hiukseni ovat parempikuntoiset ja pehmeämmät kuin ennen näiden tuotteiden käyttöä. Ehkä nämä siis voidaan vielä elvyttää ;)

Kiitos vielä mimmit kivasta illasta, näitä tänne Turkuun lisää! 
(Naisia ei voi koskaan hemmotella liikaa ;))
Jutta

ps. Jos kaipaat ammattitaitoisia kampaajia, ja pilkettä silmäkulmaan tyylissäsi, suosittelen tätä remmiä läpimästi! Löydät Yazz Hairin kotisivujen lisäksi myös Instagramista, jonne päivitetään ennen-jälkeen-kuvia tiheään tahtiin. 

10 kommenttia

  1. Kaikissa sun lookeissa on yksi yhdistävä tekijä: valloittava ja hurmaava hymy!

    Itse olen hiusten suhteen toosi tylsä. Sama väri ja malli ollut ties kuinka pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana Liina, kiitos! :) Joskus itsekin kaipaa vähän "tylsyyttä" koska tällä vauhdilla mistään ei oikein malta nauttia kun uutta jo pitäisi saada :)

      Poista
  2. Mä oon ihan samanlainen hiusten suhteen kun sä! Vuosien varrella ollut jos millasta tyyliä tässäkin lyylissä ja välillä sitä vanhoja kuvia katselee ajatellen: "voi kamala". Sitten sitä lopulta saa itselleen täydellisen kuontalon, mutta sitten iskee muutoksen halu. Sitten värjätään ja huokaistaan: "vanha oli parempi". Toisinaan myös leikataan ja sitten aletaan taas vimmalla kasvattamaan. Tällä hetkellä kaipailen vuoden takaista ombrea, täydellisen vaaleaa latvaani. Puolisen vuotta kuljettu tuuli tukkana ja annettu kasvaa, nyt kun on kasvanut siihen mitä toivoikin niin aloin haikailemaan polkkaa. Toivotonta!

    Neuvoja en uskalla seuraavan askeleen suhteen antaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei - nauran ääneen! Tuo kuulostaa niin tutulle. Aivan kuin oisin itse sanonut sen :D

      Onnea on kuitenkin taitava kampaaja, joka jaksaa toteuttaa ainaisia muutoksia. Ja pelastaa hiukset totaaliselta kuolemiselta tässä muutosrumbassa ;)

      Poista
  3. Ehdottomasti lyhyt. Aivan paras, tuo esille kauniit, persoonalliset kasvot.
    t:nimim:" AINA ennen pitkähiuksinen, nykyään jo 4v. viihtynyt hyvin leikatuissa, lyhyissä hiuksissa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyhyt oli kyllä todella rok! Ainoa miinuspuoli oli sen nopea kasvaminen ulos mallistaan. Ja se, jos kyllästyy - niin pitkiä ei saa heti takaisin :D Toivotonta!

      Poista
  4. Mulla on aivan sama tarina. Hiuksia vaalennetaan pykälä pykälältä siihen saakka kunnes ne ovat vaaleat. Sitten kyllästyttää ja haluan kokeilla välillä jotain muutama. Muutaman kampaajakerran verran väri on hiuksissa ja taas alkaa vaalea kiinnostaman kunnes... Sama kasvatuksen kanssa. Olen nyt muutamaan kertaa kasvattanut pitkät hiukset ja siinä vaiheessa, kun ne alkavat näyttää oikeasti pitkältä, tekee mieli leikata polkka. Nyt olen taas siinä vaiheessa, että todellakin haluaisin vaihtaa sekä väriä tummempaan ja että leikata lyhyemmäksi. Mutta tiedän mitä siitä seuraisi, taas vaalennusta ja kasvatusta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuttua! :D ONNEKSI mä en ole ainoa. Olen miettinyt monesti että mitä jos löytyisikin niin hyvä malli, ettei sitä haluaisi enää muuttaa. Tylsää sekin tietty olisi. Vaikka hyviä malleja mulla on kyllä ollutkin. Mutta ehkä se on tämä vaihtelunhaluisuus ennemminkin kuin tuo mallin sopimattomuus. On vaikeaa olla nainen :D

      Poista
  5. Mä niin näen sut tuossa kamerakuvassa todella kauniina ja hääkuvissanne ♥ Susta huokuu onni ja rauha. En tiedä miksi näin, mutta sellainen tunne mulle tulee. Lyhyet ovat oma lookkini ja aina jees, helpot kunhan muistaa leikkauttaa säännöllisesti :) Sulle kyllä käy kaikki nuo tyylit ja värit joten kehoitan kuunteleman sydäntä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati kauniista kommentistasi <3. Ja olet varmasti oikeassa, ne kuvat on otettu viimeisimpinä, ja aikana, jolloin olen ollut äärimmäisen onnellinen. Kuin myös nyt. Se varmasti myös näkyy, vaikka sitä itse on vaikeaa katsoa objektiivisesti. Tuota kamerakuvaa olen viime aikoina tuijotellutkin. Väri oli hyvä, pituus ok, ja kuvakin toki onnistunut. :)

      Poista

KIITOS KUN LUIT JA ILAHDUTAT KOMMENTILLASI <3

© oblik.
Maira Gall