MISTÄ INSPIRAATIO SYNTYY?

Inspiraatio. Mistä se tulee, ja mistä sitä haen? Tilat, henkilöt, värit ja kaikki mitä ympärilläni tapahtuu. Ne yllättävät ja jopa pysähdyttävät hetket upeasti somistettujen näyteikkunoiden edessä. Ne matkat, jotka saavat silmät avautumaan ja huomaamaan itsestäänselvyyksiä omassa arjessa. Monesti joitakin esineitä päätyy matkoilta myös kotiin, ja se muistuttaa ennenkaikkea tunnetilasta, joka materialistisessa muodossa lomalta jäi käteen. Valokuvat, ystävien kodit, pimeät vintit (jotka itselleni tarkoittaa oikeammin täydellistä aarreaittaa)... 

Mutta näiden lisäksi on muutamia viikottaisessa käytössä olevia inspiraation lähteitä, joihin huomaan palaavani säännöllisesti. 
Vanhanaikaista tai ei, tulee kuukaudessa luettua useampi sisustuslehti. Vanhoja lehtiä onkin kasaantunut kotiin melkoinen määrä. Joskus on vain niin ihanaa istahtaa useaksi tunniksi selailemaan vanhoja lehtiä ja käännellä sivuja hiirenkorville. Sitä tunnetta ei voita mikään! Mukavana lisäetuna lehdistä onkin saanut kasattua pienet sisustukselliset elementit olohuoneen puolelle. Monesti käy niin, että huomaan vain selailevani lehtien upeita kuvia. Näistä pulpahtelee itselleni ainakin uusia ajatuksia sekä ideoita siitä, kuinka tätä voisi meidän kotonamme hyödyntää, ja voisiko lehdessä ollutta loistavaa ideaa vielä jalostaa meille sopivammaksi. Rentouttavaa, sanoisin!

Blogit. Siinä ensimmäinen ja tärkein syy siihen, miksi itsekin bloggaan ja mistä syystä aikanaan tämän projektin pystyynkin laitoin. Mieletön määrä inspiraatiota ja mikä parasta - täysin tässä hetkessä olevaa kuvavirtaa, tekstiä, uutuuksia, ideoita ja vaikka mitä. Huomaan, että minulle on käynyt sellainenkin asia, jota en osannut aloittaessani edes miettiä. Olen koukuttunut blogien takana oleviin henkilöihin. Kun henkilö/henkilöt sivustojen takana antavat jotakin itsestään, johon itsekin voin samaistua, huomaan lukevani ne tekstit todella syvällisin mielin. On blogeja, joista kurkin vain kuvia, mutta on myös niitä joiden tekstejä odotan viikko viikolta enemmän. Aivan kuin olisin tutustunut virtuaalisesti moneenkin ihmiseen, vaikken välttämättä kaikkia ole edes koskaan tavannut. Erikoinen tunne, pysäyttäväkin. 

Hyvän blogin tärkeimpiä asioita tuntuukin (ainakin minulle) olevan persoona blogin takana. Monille blogien lukijoille tämä ei välttämättä ole lainkaan merkityksellinen seikka, mutta allekirjoittaneelle näin on päässyt käymään jopa aavistuksen vaivihkaa tai yllättäen. Osan teistä muista bloggaajista olen tosin tavannutkin, ihan kasvotusten, mutta suurinta osaa en. Silti minulla on toisinaan mielessä seuraavanlaisiakin ajatuksia; "mitäköhän hänelle kuuluu, hän ei pitkään aikaan ole kirjoitellut, onhan kaikki hyvin", "voi kuinka jo odotan mitä hän seuraavaksi tekeekään, hän saa sen taas kuulostamaan niin helpolta", "olisipa jälleen ihana lukea syvällisiä ajatuksia häneltä, ne kun aina tuntuvat osuvan suoraan sydämeen"...... Voin siis rehellisesti myöntää. Olen koukussa. Pahasti.

Näiden lisäksi yksi erittäin koukuttava inspiraation lähde on Pinterest. Sähköinen kuva-albumi, johon saan pinnailtua kaikki ne ihastuttavimmat kuvat eri aihealueittain. Juuri ne, jotka syystä tai toisesta on tehneet minuun vaikutuksen. Sivusto ei taida vaatia sen enempää esittelyjä tai muitakaan perusteluja. Mahtava keksintö kaikenkaikkiaan!

Olisi mahtavaa kuulla sinun ajatuksiasi inspiraatiosta, mistä sitä tulee hankittua? Ja tunnustaako joku muu täällä olevansa samanlainen henkilöityjä -tyyppi kuin minä? 

Inspiroivaa viikonloppua!
Jutta

21 kommenttia

  1. Inspiraatio tulee aina ihan puskista, mutta takerrun nyt tohon, mitä kirjoitit blogeista ja niiden takana olevista ihmisistä. Justiin tänään viimeksi mietin kuinka paljon tästä blogimaailmasta on löytynyt sellaisia ihmisiä ja hengenheimolaisia (jotka on kans ihmisiä :D)), että en olis voinut kuuna päivänä uskoa kuinka sitä voikin kiintyä johonkuhun, jota ei ole koskaan edes tavannut. Niin että tosiaankin havahtuu miettimään, että "Hetkinen, siitä ja siitä ei ole kuulunut vähään aikaan mitään. Pitäiskö laittaa viestiä, ettei vaan mitään ole sattunut".
    Onhan tää ihan mahtava tapa "tavata" ihmisiä, joita ei olis koskaan muuten tavannut. Ja samalla mietityttää, kuinka monta sellaista vielä on olemassa, joista ei mitään tiedä, mutta jos tietäisi, niin tuntisi samanlaista yhteenkuuluvuutta.

    Melko sekavaa tekstiä, mutta tiedät mitä tarkoitan :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän täydellisesti mitä tarkoitat. Ja tiedän myöskin, että sinä tiedät että minä tiedän. :D

      Se on kummallinen tunne. Sitä ei oikein pysty selittämään, mutta ehkä olen vähän "henkilöityvä tyyppi" noin kaikenkaikkeaan. Ja se tuntuu korostuvan täällä blogien puolellakin siinä, kuinka kiinnyn johonkin blogiin nimenomaan tuon persoonan vuoksi. Olet yksi heistä, tiedät sen! :)

      Ja samaa mieltä - en olisi koskaan tavannut sellaisia ihmisiä, joiden kanssa on kuitenkin näinkin paljon yhteistä, kuin mitä blogien kautta olen saanut tutustua. Lisäksi tämä virtuaalinen ja sähköinen yhteenkuuluvuuden tunne, se on ihan huippua! Kuka muu jaksaisi muka miettiä jonkin esineen tai asetelman paikkaa niin syvällisesti kuin he, joiden kanssa kokee sitä hengenheimolaisuutta ;)

      Poista
  2. Kiva kirjoitus! Inspiraatiota haen samoista paikoista kuin sinäkin mainitsit ja inspiraation hakeminen on mulle myös tapa: kun on hetken hiljaista ja tasaista tulee halu etsiä ja luoda uutta. Ja allekirjoitan myös tuon tunteen bloggaajien persoonasta, joka välittyy blogeissa eri tavoin. On se upeaa, miten paljon aikaa ja vaivaa ihmiset näkevät blogiensa eteen ja hienoa saada jakaa näitä asioita samanhenkisten kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allekirjoitan tuon kyllä myös itse, että inspiraation hakeminen on toisinaan itsellenikin jo tapa. Välillä olisi varmaan hyvä hetken olla vaikkapa ilman Pinterestiä, ja katsoa kuinka oma inspiraatio siitä muuttuu vai muuttuuko. Mutta kun se on niin koukuttava ;)

      Ja niin samaa mieltä, on huikea lukea blogeja, jossa näkyy pitkän matkan päähän, että hei tätä tekstiä tosiaan mietittiin tai kuvat ovat kertakaikkisen upeita. Juurikin tuo samanhenkisyys varmasti on yksi isoin juttu!

      Poista
  3. Kiva postaus ja tosi hyvin olit pukenut sanoiksi tuon fiiliksen henkilöistä blogien takana. Olen huomannut saman, että loppujen lopuksi ihminen on se tärkein. :)

    Inspiraatio voi löytyä mistä vain. Blogeista, lehdistä, kaupungilta, unista tai luonnosta. Se oivalluksen tunne on mahtava! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että meitä löytyy siis muitakin henkilöityjä -tyyppejä :). Ja oivalluksen tunne, se on yksi parhaista!

      Poista
  4. Inspiraatiota löytyy mistä vaan. Kaikesta ympärillä. Paitsi. Minä outolintu ne ole pinterestissa, styleroomissa, instassa tai missään muuallakaan. Onko pelkona liika inspiraatio. Ehkä.

    Mun mielestä henkilöt blogien takana ovat myös se kiinnostava juttu. Minusta on myös ihana nähdä kuvia siitä, kuka siellä blogin takana on. Silti itse olen pitänyt aika minimissä omakuvat omassa blogissani. Ehkä sieltä löytyisi yksi jos etsisi. Pohdin myös usein, tekeekö "kasvottomuus" blogista tylsän. Karkoittaako se ihmisiä. Ehkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Styleroom ja Insta on minullekin vielä paikkoja, joissa en ole mukana. Jotenkin tällä hetkellä tuntuisi kovin vaivalloiselta päivittää tuota instaa ja aikarajakin täytyy pitää mielessä. Aikaa kun on rajallisesti niin jonkun selaaminenkin on varmaan ihan hyvä olla poissa. Mutta en sano en koskaan ;).

      Olen pohtinut tuota kuva-asiaa myöskin. Täälläkin nimittäin kovin vähän nähdään henkilöitä kuvina, vaikka teksteistä persoona varmasti heijastuukin. Jotenkin omien kuvien laittaminen tuntuisi kummalliselta. Alunperin blogi oli melko puhtaasti vain sisustus ja remppa -blogi. Sittemmin aiheita on tullut lisää, mutta että sitten vielä omia pärstäkuvia lisää. Taitaa vaatia hetken totuttelua tuo ajatus. :)

      Poista
  5. Niin samaa mieltä sisustuslehtien tuomasta ilosta/inspiraatiosta… ne ovat kuuluneet elämääni aina. Samoin kun löysin blogit - koukkuun jäin ja siinä aion pysyä. Ilman paineita annan virran viedä... Oma blogini ei ole sisutusblogi - varsinaisesti - se vain on blogi. Minusta tosi tylsä, mutta jonkinlainen ajatuksen virta kuitenkin ja nautin siitä. Paljon on aiheita ,joista tahtoisi kirjoitella, mutta ainakin vielä olen aika pintaa raapaissut ja voi olla, että näin teen jatkossakin. . . en tiedä. Minusta on ollut ihana saada näitä blogi tuttavuuksia … tietää heistä juuri sen mitä he kertovat tai kuvillaan näyttävät. Olipa miten vain - minusta tämä on inspiroivaa. Rentouttavaa ja osittain haastavaakin. . . hyvällä tavalla. Ihan parasta on löytää näin samanhenkistä porukkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei sisutus:) taisin tarkoittaa sisustusblogi :D

      Poista
    2. Voi että kuinka hienosti osasit laittaa lauseiksi tuon blogien merkityksen ja ajatukset siitä. Olen kanssasi aivan täysin samaa mieltä!

      Samanhenkisyys ja ikäänkuin hengenheimolaisuus helposti korostuu täällä, sillä itsekin huomaan tietysti seuraavani niitä blogeja, joissa on samanlaiset kiinnostuksen kohteet kuin minulla. Näin myös henkilöön on helppo samaistua. En ehkä tästä syystä lue kovin paljon esim. muotiblogeja, sillä näihin minun on kovin vaikea juuri nyt luoda sitä nk. samanhenkisyyttä ja hengenheimolaisuutta. Hassusti sanottu, mutta toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitin :)

      Poista
  6. Kyllä! :) Rakastan lukea syvällisiä juttuja ja postauksia jotka herättelevät, ja sitä rakastan erityisesti sinun blogissasi. Toki en kiellä ettenkö seuraisi sisustusta ja ihailisi "voi kun meilläkin näyttäisi tuolle!" ;) Itse en kuitenkaan osaa heittäytyä syvällisiin, ehkä kun blogini aihe on aika pinnallinen ja hörpäkkeellinen ;D Tuntuu että sitten teidän ihanien blogittarien kommenttiosioon tulee avauduttua senkin edestä! ;D Ja kyllä niin monista blogeista lähtee suuren hymyn kanssa ja fiilistelee, että ihana, ihana ihminen! <3

    Pinterestiin pitäisi tutustua, mutta jos rehellinen olen niin sitä on tullut ihan tietoisesti välteltyä, koska se on niiiiiin täynnä inspiraatio kuvia ja kun työkseenkin kehittelee askarteluohjeita ym toimintaa, niin jotenkin se tuntuu liialle, on vaan helpompaa kehitellä ja muuntaa vanhoja oppeja. Ja ehkä siinä suurimpana syynä on se, että oma inspiraatio ja kehittely pysyis yllä eikä nappaisi valmista. Voi apua kuulostan jollekin ihan paatuneelle!! :D En ole, tai ainakaan myönnä olevani! ;D

    Ihanaa viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, onpa todella mukava kuulla, että myös ne ajatuksia herättelevät postaukset kiinnostavat. Ne syntyvät aina hetken mielijohteesta ja itseasiassa niitä tulisi paljon useamminkin, mutta vielä toistaiseksi jotkin suodattimet pidättelevät joidenkin postausten taikka aiheiden käsittelyä. Välillä mietin, miksi minä ne auki kirjoitan. Mutta sitten taas - huomaan näiden jälkeen kuinka helppo asiaan olikaan vaikkapa tarttua tekstin jälkeen ja lisäksi se tunne, kun huomaan, että meitä on muitakin, jotka ovat usein samankaltaisessa tilanteessa. Se luo suurta helpostusta.

      Tuo pointti Pinterestistä on varmasti todella totta! En olekaan tullut ajatelleeksi asiaa tuolta kantilta. Hyvin usein itse hieman jalostelen ideoita, mutta ehkä pitäisi kokeilla olla hetken ilman ja katsoa mihin suuntaan omat ajatukset ja inspiraatio kulkisi vai tapahtuisiko muutosta lainkaan nykytilaan. Sitä kun on vaikea hahmottaa kuinka pajon se tuolla taustalla vaikuttaa kun katselet monia monia inspiraoivia kuvia. :)

      Etkä sinä ole paatunut, et todellakaan! Päinvastoin! Oikein mukavaa sunnuntai-iltaa myöskin sinulle Jenni ja kiitos ihanasta kommentistasi <3

      Poista
  7. Ihana postaus :) :).

    Blogeihin todellakin jää koukkuun.

    VastaaPoista
  8. Vastaukset
    1. Myöhästyneet naistenpäiväonnittelut myöskin sinulle Johanna :)

      Poista
  9. Ihana postaus ja yhdyn täysin sanoihisi. Sinä ihana Jutta olet yksi suuri inspiraationi lähde ja olen suuri blogisi fani, niin ideoissa kuin juuri niissä ihanissa postauksissa, missä jaat tunnelmiasi ja ajatuksiasi. On ihanaa, että olemme saaneet tavata ja se tunne, kuinka tuntui, kuin olisimme aina tunteneet. Olen niin iloinen, että aloitin blogin kirjoittamisen, olen saanut ihania uusia tuttavuuksia ja kyllä miettii jos ei vähään aikaan kuulu, onko sattunut jotain. Toivottavasti tapaamme taas pian ja oikein ihanaa naistenpäivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö mitä. Todella harvoin tulee näin suuresti liikututtua kommentista. Sinä teit sen Minna.

      Muistan hyvin sen hetken kun tajusin, että minähän juttelen sinulle kuin olisimme aina tunteneet, kerroimme sellaisiakin asioita toisillemme, joita ainakin minä olen aika harvalle avannut. Liittyen läsnäoloon yms. Muistat varmaan :) Ja muistan, kuinka monta kertaa sen jälkeen olen miettinyt ja koittanut yrittää toteuttaa sitä parhaani mukaan ja kuinka ihanasti Muru sinulle sanoikaan suuren päätöksesi jälkeen (edelleen liittyen tuohon läsnäoloon). Se kyllä kolahti ja aion pitää siitä ohjeesta kiinni nyt ja aina <3

      Toivottavasti todella saadaan taas pian nähdä. Kesällä voisinkin suunnata vihdoin sinne Hankoonkin :)

      Poista
    2. <3 Kyllä muistan, harjoitus tekee asiassa mestarin, mutta opettelu ei ole helppoa. Pienin askelin.
      Tervetuloa Hankoon, majapaikka löytyy milloin vaan <3

      Poista
    3. Tulen tähän tarjoukseen varmasti tattumaan <3

      Poista

KIITOS KUN LUIT JA ILAHDUTAT KOMMENTILLASI <3

© oblik.
Maira Gall