Ne ovat viimein täällä! Keittiön uudet yläkaapit, vetimet ja hana! Tämä pieni remontinpoikanen on ollut toteutusvauhdissa melkoisen verkkainen, eikä olla podettu siitä kyllä yhtään huonoa omaatuntoa. Nyt on kuitenkin aika ottaa seuraava askel kohti meidän näköistä keittiötä. 

Päädyimme teettämään allasseinälle 130cm korkeat yläkaapit huulletuilla ovilla. Koska kaapit ovat todella massiivisen kokoiset, tuo huullettu ovi näkyvillä saranoilla niihin hieman keveyden tuntua. Tämä päätös perustui pitkälti myös siihen, että halusimme kunnioittaa kotimme rakennusaikakautta (1950-luku). Valmiina ei tuollaista mistään olisi saanut, joten valitsimme paikallisen keittiöliikkeen toteuttamaan toiveemme. Kaarinan Puuvajasta (ja erityisesti Annelta siellä) olen saanut aina erinomaista palvelua, joten valinta kaapistojen suunnitteluavusta ja toteuttajasta oli helppo.  

Vetimiksi valitsimme kromiset lankavetimet ja hanaksi Tapwellin Evo:n (malli 984, pintakäsittelynä kromi). Meillä on ollut Tapwellin hanoja aiemminkin, eikä niistä ole ollut yhtään mitään moitittavaa. Siksi päädyimme valitsemaan sellaisen myös nyt. Vaikkakin mallia hiukan vaihdettiin aiemmista ja pintakäsittelyä samoin. Mustan ja raakamessinkisen version jälkeen krominen tuntui todella raikkaalta, ajankohtaiselta ja samaan aikaan ajattomalta. Hanan malli sopii myös vetimiin mielestäni nykyistä hanaa paremmin. Kummatkin tilattiin kaappien tapaan Kaarinan Puuvajasta.

Välitilan laatoitus on äärimmäisen yksinkertaista ja sekin hyvin tyypillistä 50-luvun keittiöille. 15x15 neliölaatan ladonta päätettiin toteuttaa tiililadonnalla ja laattaan valittiin mattapinta. Laatat ostettiin K-Raudasta ja neliöhinta jäi hieman reiluun kymppiin. Ei siis mikään paha investointi. Ikkunaseinälle tilattiin ja asennettiin Nemo Lightingin Lampe de Marseille Mini -seinävalaisin, joka on pienempi versio veistoksellisesta seinävalaisimesta, jonka Le Corbusier suunnitteli 1950-luvun taitteessa. Kahteen suuntaan valaiseva näyttävä valaisin tuo ensinäkin tilaan kaivattua lisävaloa, myös ripauksen 50-luvun tyyliä. 

Jos oikein kivasti käy, saamme viikonloppuna asennettua nuo uudet kaapit seinään ja ennen sitä välitilan tasoitettua. Laatoitus toteutetaan sitten tämän jälkeen - kuitenkin ennen hanan vaihtoa. Josta tulikin mieleeni, että putkari pitäisi viimein tilata... Vaikka lopulta muutokset ovat melko pieniä, niin onhan tässäkin omanlaisensa homma. Lopputulos kuitenkin palkitsee varmasti moninverroin tähän käytettyä aikaa ja vaivaa. Oli myös ihan mahtavaa päästä ensimmäistä kertaa elämässä laatoittamaan. Ennakko-odotuksista poiketen se tuntui itseasiassa ihan todella todella kivalta! Lähes koukuttavalta :D.

Nyt vain peukut pystyyn, että onnistumme toteuttamaan loppurutistuksen kunnialla läpi ilman sen suurempia yllätyksiä!

Jutta

Tässä se nyt on. Edelleen pieniä viimeistelyjä vaille, mutta täydessä käytössä ja alituisen ihastelun alla. Olen myyty! Edellisessä kodissa meillä oli musta keittiö ja se oli todellinen silmäteräni koko kodissa. Nykyisen kodin keittiöremontissa mustat kiintokaapit eivät kuitenkaan tulleet kysymykseen tilan pienen koon vuoksi, sillä en halunnut "pienentää" keittiön tuntua entisestään. Tästä syystä valkoiset kaapistot olivat nykyisen keittiömme valinta (kuvia nykyisen kodin keittiöstä löytyy ainakin näistä jutuista). Musta keittiö jäi kuitenkin aavistuksen kaivelemaan ja haikailin sen perään kodin myymisen jälkeen pitkäänkin. Kun sitten mökki ostettiin, oli selvää, että tänne pitäisi tehdä uusi keittiö. 

Ensinnäkin ruoanlaitto haluttiin tuoda oleskelutilojen yhteyteen ja lisäksi vanha keittiö (nykyisin ulkotiskauspaikkana toimiva kompakti kaappi) oli meidän tarpeisiimme aika lailla liian pieni. Lopullisen päätöksen teimme puhtaasti siitä syystä, että haluamme katsoa keittiöstä rantaan, emmekä mökin takana olevaan rinteeseen. Päädyimme suunnittelemaan keittiön omien tarpeidemme mukaiseksi itse ja teetimme kaapistot vanerista. Koko keittiömme on siis runkoja ja tasoja myöden täyttä vaneria. Budjettisyistä kaapistojen rungot ovat havuvaneria, kun taas ovet, sivut, sokkelit, työtaso ja ylösnostettu välitila on koivua. Päällä vanerilla on pikimustaa petsiä ja himmeä lakka. Keittiön toteuttajaksi valitsimme entisen luokkakaverini Tero Lähteenmäen, joka osoitti erityislaatuista taitoa vanerin käsittelyssä koko opiskelujen ajan. Keittiö oli kuitenkin Terolle ensimmäinen, joten saatoimme molemmat hieman jännittää miten siinä tulisi käymään. Mutta hyvinhän tässä kävi! Ja enemmänkin! 

Joitakin osia pitäisi vielä viimeistellä, tasot kiinnittää, uuni hankkia jne jne. Mutta noin niinkuin muuten - tässä se nyt on <3. Olen sitä mieltä, että tämä oli ainoa oikea valinta mökille (niin mallin, materiaalin, kuin värinkin osalta). Seinälle kiinnitin isältäni saadun vanhan hyllyn, jonka alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Aluksi ajattelin sen ehdottomasti olevan String System -järjestelmän alkuvuosien tuotantoa, mutta varmuutta tosiaan en ole asialle saanut. Mitoitus poikkeaa hieman nykyisestä ja lisäksi metalliosien kulmat näyttävät minusta pyöreämmiltä. Mutta yhtä kaikki - isäni maalasi tuon hänen autotallissa vuosikausia lojuneen hyllyn nyt tänne meille ja se on juuri passelin kokoinen toimittamaan yläkaappien virkaa. Osaisiko joku viisaampi muuten kertoa mistä voisin asian tarkistaa hyllyn osalta? Seuraavat akuutit mökkikeittiön hankinnat olisi roskispöntön ja valaisimen hankinta. Mutta pikkuhiljaa :).

Jutta

PS. Jos haluat seurata Teron matkaa muotoilijaksi, niin kurkista tänne.

Tätä näkymää jään kaipaamaan kaikista eniten nykyisessä keittiössämme. Vaihtuvat asetelmat ja käyttöastiat sulassa sovussa tuovat muuten ryhdikkääseen ja raamikkaaseen tilaan sopivasti särmää ja mielenkiintoa.

Keittiöremonttimme on osoittautunut todella onnistuneeksi noin vuoden jälkeenkin ajateltuna. En muuttaisi mitään edelleenkään ja musta väri on ollut täydellinen valinta. Eniten tästä kodista jäänkin kaipaamaan avaruutta ja tätä mustan keittiön tuomaa raamia suureen tilaan. Avohyllyistä en myöskään voisi olla tyytyväisempi, ja yläkaapiton ratkaisu muutoinkin avarsi koko keittiön. Jos pitäisi valita yksi kuvakulma tästä tilasta, joka olisi se kaikista kaunein... Se olisi ehdottomasti tämä!

Kaunista maanantaita ja kiitos hurjasti jättämistänne tsempeistä ja 

virtuaalisesta kanssaelämisestä. Olette parhaita <3

Jutta

- -

Translate: The most beautiful view of our kitchen.

Kuten entisessä keittiössämmekin, on myös nyt ratkaisuksi valikoitunut avohyllyt yläkaappien sijaan. Erityisesti nyt kun alakaapit ovat mustat, en kaivannut mitään raskasta katsekorkeudelle. Teetimme tutulla metallipajalla keittiöön kaksi U-mallista hyllyä. Ja kyllä vain, VIPP -hyllyt olisivat olleet valintamme, mikäli niiden mitoitus olisi täsmännyt. Mutta kun ei. Sitten meni hetki, ennen kuin hoksasin että nämähän voi varmasti myös teettää. Itseasiassa idea sai tulta alleen vielä lisää eräästä Maijun heittämästä kommentista instagramin puolella. 

Hyllyt ovat 3mm:n alumiinia, jottei kokonaispaino nouse kovin raskaaksi. Vaikka jokin muu metalli olisi ollut aavistuksen kovempaa, niin painoa olisi astioiden kanssa tullut liian paljon. Pituutta hyllyllä on 125cm ja korkeutta sekä syvyyttä 25cm. Nyt mahtuu jopa kolme rivistöä laseja peräkkäin kun saatiin reippaampi syvyys kuin valmishyllyillä olisi ollut tarjota. Yhteensä hyllytilaa tuli lisää tällä ratkaisulla jopa 500cm. Tämä ratkaisi loistavasti mukien ja lasien säilytyksen, vaikka osa edelleen laatikoston sisällä onkin (niin juuri - ne eriparilasit ja muovimukit :D). 

Ollaan kyllä äärettömän tyytyväisiä tähän ratkaisuun, käyttöastiat ovat kätevästi saatavilla ja toimivat yhtäaikaa katseenvangitsijana koko keittiössä. Kokemuksesta osaan välttää "koristeastioiden" säilytystä hyllyillä, vaikka kauniita olisivatkin. Mikäli avohyllyjen astiat eivät ole jatkuvassa käytössä - joutuu aivan turhaan pyyhkimään pölyjä kristalleista, joita käytät vain harvoin. Ne eivät ole ikinä silloin puhtaana kun niitä ottaisit käyttöösi. Siksi on kätevää, että nämä liikkuvat jatkuvasti arjessa, eivätkä ehdi pölyttymään hyllyillä. Muuttuvat asetelmat saavat siis jatkua myös keittiön puolella. :)

On ollut aikamoinen alkuvuosi. Nyt olen vain onnellinen siitä, että olemme päässeet lopulta takaisin kotiin. Vajaa kolme kuukautta jokapäiväisessä elämässämme on ollut vahvasti läsnä sanat vesivahinko ja home. Nyt toivon, ettei tätä yhtälöä tarvitse enää meidän perheessämme kokea tai ajatella päivästä toiseen. 

Keittiömme jouduttiin uusimaan samassa yhteydessä kuin koko muukin alakerta. Pienempikin osa olisi varmasti vahingon vuoksi riittänyt, mutta jotenkin tuli sellainen olo että hitto soikoon - laitetaan kaikki kerralla sitten vain uusiksi. Päädyimme keittiön osalta valitsemaan Kvikin uutuusmalli Tintan. Lisää keittiötoimittajan valinnasta voit lukea tästä aiemmasta postauksesta.

Samalla kun keittiön väri muuttui valkoisesta mustaan, muuttui myös vesipisteen ja uunin paikat. Liesi ja kylmälaitteet pysyivät ennallaan ja niitä ei tässä yhteydessä myöskään uusittu. Kaapistojen lisäksi uutta on siis allas, hana, tiskikone ja työtasot. Ylähyllyt on tilattu ja ne saapuvat arviolta ensi viikkoon mennessä. Alkuperäinen ajatus oli, että saareke tulee samalle paikalle kuin aiemminkin. Nyt kuitenkin uutta keittiötä viikon katsoneena, emme olekaan aivan varmoja haluammeko saareketta lainkaan peittämään uusia kaapistoja. Tätä asiaa pitääkin vielä siis pohtia uudelleen. Kiire ei onneksi enää ole, vaan nyt saamme tehdä päätöksiä rauhassa ja ajan kanssa. 

Vaikka kaapistojen paikka on sama kuin aiemmassa keittiössäkin, tuli alakaappien tilalle laatikot. Tämä rauhoitti kokonaisilmettä suuresti ja toi myöskin lisää säilytystilaa. Vesipisteen muutoksella saimme myöskin lisää laskutilaa, joka onkin osoittautunut toimivaksi jutuksi. Tätä emme osanneet lainkaan kaivata ennen tätä. Mikron paikka on ollut aiemmin kaapin sisällä suurinpiirtein samalla paikalla kuin se on nyt. Mikron sijoitus oli tarkoitus laittaa saarekkeen sisään, mutta tosiaan vielä on pohdittavana koko saarekeajatus. Sähkövedot tehtiin valmiiksi tätä varten ja siitä syystä osassa kuvista näkyy vielä suojat tuossa keskellä lattiaa. Sähkäri on siis vielä tulossa kertaalleen uusiksi, sillä oikeanlainen pistorasia puuttui edelliskerralla (kuten myös keskellä lyhyempää seinää).

Vaikkei keittiö ole vielä valmis (eikä tavarat todellakaan ole myöskään kaikki paikoillaan), voin jo nyt kertoa olevani rakastunut. Musta väri näytti heti alkuun omalta, eikä tullut kauhistumisen tunnetta alkuunkaan, jota pelkäsimme. Nyt tuntuu, että valkoinen olisi ollut täysin väärä valinta, joka olisi hukkunut seinien rinnalla. Ehkä sekin päivä koittaa, kun valkoista keittiötä on ikävä. Mutta sitä on nyt turha etukäteen murehtia :).

Lisää valintojen kriteereitä ja syitä kerron sitä mukaan kun saamme asioita kuntoon ja kuvailtua enemmän. Tällä hetkellä päällimmäisenä on vain onnellisuus. Olemme kotona <3

Näiden kuvien myötä toivotan tsemppiä alkaneeseen uuteen viikkoosi!

Jutta

Keittiöpostaukset jatkuvat. Tällä kertaa tosin fiiliskuvien pohjalta. Nämä kuvat ovat olleet keittiökansiossani jo pitkään. Olen aika ajoin palannut niihin ja miettinyt mikä niissä kolahtaa. Päätin liittää kaikista inspiroivimmat yhdeksi kollaasiksi ja tämän ideakartan myötä alkoi rakentumaan myös meidän keittiösuunnitelmamme.

Vasta nyt huomasin kuinka paljon vastakohtia tulevassa keittiössämme tullaan näkemään. Se ei välttämättä ole lainkaan huono asia - päinvastoin. Juuri nyt suunnitelma tuntuu hallitulta kaaokselta. Sellaiselta, jonka ensimmäiset osat ovat jo pian täällä. En malta odottaa!

Jutta

On tullut juostua melko lailla keittiökaupoilla. Kuinka monia päätöksiä tuleekaan tehdä näin lyhyessä ajassa. Ihan hengästyttää. Nyt on kuitenkin seuraava etappi takana. Keittiön valinta nimittäin. 

Päädyimme lopulta useiden vaihtoehtojen ja pohdintojen jälkeen mustaan keittiöön. Sen ääneen kertominen tosin on herättänyt jo useammassa ihmisessä pientä hämmästelyä ja ihmetystä, ehkä epäluuloakin. Ei sillä, että muiden mielipiteillä olisi mitään merkitystä. Ja toisaalta minusta on aina hyvä, kun omia valintoja pitää pohtia, punnita ja perustella. Tuleepahan itsekin mietittyä asiaa eri näkökulmista. 

Olemme kuulleet jo nyt useampaan kertaan kommentteja sormenjäljistä mustalla pinnalla. Niin, kyllähän niitä tulee. Yhtä paljon kuin mihin tahansa muuhunkin väriin. Kaikilla pinnoilla ja väreillä ne eivät toki erotu niin paljoa. Me suomalaiset ollaan kyllä hiton käytännöllistä sakkia. Itse en ajattele pyyhkimisen olevan se pahin juttu. Tuleepahan pidettyä siistinä, ja joskus pyyhittyäkin. Tämä oli siten myös yksi syy siihen, miksi valitsimme vetimettömän vaihtoehdon, ovia on huomattavasti miellyttävämpi pyyhkiä sormenjäljistä, kun kaapiston pinta on sileää ilman että siinä on nuppeja tai kahvoja. 

Keittiötoimittajan osalta päädyimme valitsemaan Kvikin. Yksi merkittävimmistä syistä oli palvelu. Kun tämä kaikki tehdään nopealla aikataululla, annamme palvelulle ja joustavuudelle oikeasti äärimmäisen suuren arvon. Meillä on joka puolelle sata asiaa selvitettävänä ja remontista tulee melko massiivinen. Tästä syystä kaikki apu, jota toimittaja pystyy tarjoamaan on meille todella iso juttu!

Raision (Turun) Kvik -myymälässä meitä palveli Jaana, joka oikeasti paneutui kotiimme ja jäi sellainen olo, että häntä todellakin kiinnosti auttaa. Meillä oli suht selkeät suunnitelmat myymälään mennessä. Mutta silti arvostan rohkeutta kyseenalaistaa joitakin ratkaisujamme ja ehdottaa perustellusti niihin muutosta. Näin toimittiin ja oikeasti keittiöstä tulee nyt paljon toimivampi kuin ennen. Ei sellaisia itse tule ajatelleeksi kun on tottunut tiettyihin juttuihin samoissa paikoissa. Sitä ikäänkuin sokeutuu kaikille uusille mahdollisuuksille. Ei osaa edes hahmottaa jos vaikka uuni olisikin eri puolella ja hanaa, allasta ja tiskikonetta siirrettäisiin aavistuksen sivummalle. Näillä vinkeillä saimme huomattavasti lisää tasotilaa ja lisäksi yksinkertaisemman ilmeen koko keittiölle. Pelkäsimme putkitöistä aiheutuvaa lisälaskua, joka ei oikeasti sitten niin suuri olekaan (jos nyt ei sitten siinäkin tule yllätyksiä...). Nyt nämä muutokset on kuitenkin helppoa tehdä - jälkikäteen ei sitten niinkään.

Voisin kirjoittaa tästä valinnasta ja palvelusta loputtomiin. Siitä syystä päätin jakaa näitä keittiöjuttuja useampaan tekstiin. Palataan siis materiaali-, allas-, hana- ja tasoasioiden kanssa vielä paremmin myöhemmässä vaiheessa. 

Ja valintammehan oli Kvik malliston uutuus: Tinta. Kuva lainattu Kvikin sivuilta, omat keittiökuvamme kun ovat sopivasti työkoneella. Eli malli ei täsmää melle tulevaan muokattuun versioon. Ovet, listat ja hana tosin osuvat yhteen. Ensimmäisenä paljastuksena kerrottakoon, että saarekkeesta tulee täysin erilainen kuin muu keittiö ja se tullaan rakentamaan alusta saakka itse. Vähän pitää saada omaakin kädenjälkeä näkyville ja mielenkiintoa uusien pintojen keskelle ;)

Iloista viikonvaihdetta sinulle! Meillä odotellaan, että päästään kuvailemaan 

lattiatyön ensimmäisiä vaiheita kotiin viikonlopun aikana. Olen pikkuisen kauhuissani jo valmiiksi miltä siellä näyttää juuri nyt. Alkuviikolla näky oli todella lohduton... 

Jutta

Muutamia väliaikakuvia - keskeneräisyyden keskeltä - keittiöstä ja vaatehuoneesta. Vielä on pitkä matka valmiiseen kotiin, mutta onneksi näkyvääkin jälkeä on jo saatu aikaiseksi.

Kaksi vanhaa tuolia sai keinutuolin lisäksi mustan maalipinnan jo aikaisemmin, ja oikein hyvältä näyttää. Tästä kuvasta oikeastaan lähti tuo innostus mustaan keittiöön. Jaiks.

Tällaista meillä siis tällä hetkellä. Hiukan on kolkkoa ja avaraa. Mutta pikkuhiljaa alkaa tavaratkin löytämään oikeille paikoillensa ja laatikot on nurkissa vähentyneet huomattavasti. Edelleen olen kovin kovin tyytyväinen lattiaamme. Hieman sitä edelleen varoo, ja on todella tarkka kaikesta mitä lattialle kolahtaa. Eiköhän siihenkin mahda jossakin vaiheessa tottua. 

Kiitos kun kävit kurkistamassa meille <3 Mukavaa jos jätät pienen merkin vierailustasi! Niistä saa yllättävää virtaa kirjoitella.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

-J-