Hyvät säilytysratkaisut kotona ovat niitä juttuja, joihin kannattaa satsata. On ne sitten kiintokalusteita, irrallisia kalusteita tai jotakin siltä väilltä. Kunhan ne toimivat omassa arjessa ja säilytystarpeissa parhaiten. Kirjoitin tammikuussa makuuhuoneemme säilytysratkaisuista ensimmäisen osan, voit lukea sen täältä, klik. Tuossa jutussa kerroin irrallisista kalusteista, joita makkaristamme löytyy. Tuon kokonaisuuden lisäksi meillä on makuuhuoneessa tarvetta vaatesäilytykselle. Erillistä vaatehuonetta kun ei kotoamme löydy.

Olimme siitä onnellisessa asemassa tänne muuttaessa, että edellinen omistaja oli hankkinut makuuhuoneeseen yhden kokonaisen seinän verran hyllyjärjestelmää. Tankoja, hyllyjä ja kaikki muunneltavia tarpeen mukaan. Tehtäväksi jäi meille hankkia vain eteen verhot. Tällainen verhojen taakse säilytystilan rakentaminen on paitsi hieman kiintokalusteita edullisempaa, myös minusta oikein kivan näköistä etenkin tällaisessa vanhemmassa kerrostaloasunnossa.

Verhojen materiaali on puuvillan ja pellavan sekoitetta ja väriltään luonnollisen vaaleaa. Ei siis kirkasta valkoista vaan juurikin lämpimämpää luonnonvalkoista. Kirkas valkoinen olisi pompannut silmiin aika rajusti murretun vihreän ja puulattian viereltä, joten etsin itseasiassa aika pitkään sopivaa sävyä ja tarpeeksi "rouheaa + peittävää" kangasta. Sävyn lisäksi kriteerinä oli tarpeeksi paksu kangas, jottei vaatteet paista takaa "läpi". Se oikea kangas löytyi lopulta Eurokankaasta ja ompeluhommat tein itse.

Tarvetta olisi hankkia vielä pienet painot alahelmoihin, jotta pitkät verhot laskeutuisivat kauniimmin ja lisäksi ehkäpä sellaiset "nipsut" jolla saisi noita verhoja pidettyä paremmin yhdessä, eikä vaatteet vilkkuisi tuolta välistä. Tässä neljän 2,65m mittaisella seinällä meillä on kolme 150cm leveää verhokaistaletta. Huonekorkeutta meillä on n. 270cm. 

Vaatteita meillä ei ole ihan koko seinällisen vertaa, joten täällä verhojen takana säilytämme myös esimerkiksi matkalaukkuja, kausivaatteita (nyt kesävaatteet ja -kengät) + lisäksi ilmatiiviissä pusseissa varapeittoja ja -tyynyjä. Nämä kaikki on nostettu kahdelle ylimmälle hyllylle, koska niitä ei jatkuvasti tarvita arjessa. Jos siis tila antaa myöden, suosittelenkin aina jatkamaan säilytysratkaisuja kattoon saakka. Ylimmille hyllyille saa mahtumaan juuri niitä "ei jokapäiväisessä käytössä olevia" tavaroita. Alemmat hyllyt kannattaakin sitten varata niille päivittäin tarvittaville vaatteille ja asusteille. 

Verhon taakse olemme myös saaneet tilan silityslaudalle ja toisella puolella pyykkitelineelle. Silloin kun ne eivät ole käytössä, on kiva että ne ovat poissa silmistä. Kodinhoitohuoneellakaan kun ei tällaista 50-luvun kerrostalokotia ole siunattu. Koska kylpyhuoneemme on pieni, emme ole halunneet tunkea sinne mitään ylimääräistä. Tästä syystä myös esimerkiksi kylpytakit roikkuvat makuuhuoneen oven taustalla ja tuo ratkaisu onkin ollut oikein toimiva. Saunavuorolla nappaamme vain takit niskaan ja saunakassin pesuaineineen mukaan. Kaikissa muissa makuuhuoneissa meillä on liukuovikaapistot, mutta minusta nämä verhot tuovat aika kivasti kodikkuutta ja pehmeyttä makuutilaan. 

Emmin vielä laittaisiko verhon tuohon parvekkeen oveen samasta kankaasta. Mitäs sanot?

Jutta

PS. Katso myös lastenhuonepostaus, jossa pääset näkemään, 

miten ratkaisimme sen huoneen säilytystarpeet.

Kesän loppupuolella kenkien ja muiden eteisessä säilytettävien tavaroiden määrä alkaa kasvamaan salakavalasti. Sandaaleiden lisäksi lattialle alkaa ilmestyä lenkkareita, kumisaappaita, harrastusvälineitä, sateenvarjoja ynnä muuta tarpeellista. Rakensimme tätä savottaa helpottamaan jo muuttovaiheessa suuren säilytyslaatikon vanerista. 

Alkuun boxista puuttui vetimetkin, mutta ne saimme paikoilleen noin vuosi sitten. Pintakäsittely on kuitenkin jäänyt aina muiden juttujen jalkoihin ja suoraan sanottuna myös välillä unohtunutkin. Käsittelemätön vaneri on ollut otollinen koirien kuraroiskeille, kenkien kolhuille ja niille mustille viiruille, joita jostakin kumman syystä siihen aina jää kun pintaan joku osuu. Mistä muuten johtuu, että koirat eivät ikinä ravistele turkkiaan oven ulkopuolella ennen sisälle astumista? Edessä olisi ollut reilu hiontaurakka, jos olisimme halunneet jättää vanerin oman sävyn näkyville. Siksipä päätimme nyt vihdoin vahata koko kokonaisuuden puun pinnan suojaamiseksi. Kuten arvata saattaa, suojaa tuo käsittely pintaa näiden mystisten mustien viivojen lisäksi myös roiskeilta, jolloin kaikki kura ei imeydy heti puun sisälle. Käytimme vahauksessa valmiiksi sävytettyä mustaa Supi-saunavahaa, joka jätti puunsyyt näkyville juuri sopivasti, mutta antoi kuitenkin pintaan syvän sävyn ja puulle loistavan suojan. Kaksi kerrosta oli sopiva määrä ja levityksessä käytimme keinokuituista sivellintä. Säilytyspenkki näkyy alkuperäisen värisenä ainakin tässä vanhemmassa jutussa.

Lopputuloksesta tuli todella tyylikäs ja parasta tässä laatikossa on edelleen sen käytännöllisyys. Voitteko kuvitella, kuinka paljon 190cm leveä laatikko vetää sisäänsä kenkiä ja esim jalkapalloiluvarusteita (molemmissa laatikoissa on kapea hylly, jolloin osa kengistä on kahdessa tasossa)? Voin kertoa, että paljon! Meidän kolmihenkisen perheen kaikki kengät ja muu eteissälä mahtuu hyvin noihin laatikoihin. Lisäksi toisessa laatikossa on reunassa kestokassit kauppareissuja varten, jolloin ne muistaa napata mukaan samalla kun laittaa kenkiä jalkaan. Jännittävä kysymys on kuitenkin edelleen se, miten kengät jäävät kuitenkin vähintään joka toinen kerta laatikon ulkopuolelle?

Eteisen toinen kaikkien aikojen paras DIY-idea on tappiseinä, jossa nyt toistaiseksi on aika väljää, mutta tavaramäärä on siinä aina kasvanut samaa tahtia ilmojen viilenemisen kanssa (tuossa kun on otollista säilyttää huivit, pari takkia jne...). Naulakkoseinän arkisesta realismista näkee pari lisäkuvaakin täältä. Syksy ja arki - jotenkin niin parasta aikaa kodin laittamisessa, kun jaksaa taas tarttua kesän jälkeen keskeneräisiin juttuihin :).

Innostavaa elokuista viikonloppua!
Jutta

Päätin napata extempore kuvan tästä ilman mitään siivoamista tai järjestelyä. Tältä se siis arjessa näyttää ihan oikeasti.

Todellisuudessa (ihan oikeasti!) se pysyy kyllä melko siistinä arjen keskellä. Mitä nyt tähänkin on jäänyt jäleen yksi sormikaspari tuonne hyllylle, koirien kakkapussirulla pursuilee purkistaan ja takkeja roikkuu siinä vähän noiden säilytyspussien edessä. MUTTA! Olen silti sitä mieltä, että melko siisti se kuitenkin yleisilmeeltään on. Takit meillä on säilytyksessä pääasiassa naulakossa toisella puolella, mutta aika usein tuohon tulee ripustettua jotakin, eikä todellakaan niitä siihen silloin millään muotoa asetella.

Pipot ja hanskat on sujautettu alarivissä roikkuviin pellavapusseihin (DIY -ohjeet niihin löytyy täältä). Hyllyillä on juuri nyt melko vähän tavaraa, välillä niihinkin jää jos mitäkin erilaista taskusta löytynyttä tilpehööriä. Noin yleensä siihen on laskettu avaimet, eikä juuri muuta. Huivejakin on tällä hetkellä aika vähän, toisinaan niitäkin on pyöritelty tappeihin usemapia (nyt osa on pesussa). 

Laukkuja säilytän melkein aina vaatehuoneessa, mutta sillä hetkellä käytössä oleva laukku on kyllä tuossa aina roikkumassa, ja kun vaihdan sitä, lähtee edellinen taas takaisin vaatehuoneen hyllylle (laukku löytyy kun vähän raottaa tuulitakin helmaa :D).

Sanoisin kyllä 8-9 kk käyttökokemuksella, että toimii hyvin! Kun meille tulee vieraita, olen laittanut merkille, että suurin osa ripustaa takkinsa tuohon, eikä käytä vaaterekkiä tai naulakkoa. Ja mikäs siinä, sitä vartenhan se tuossa juuri onkin!

Mites teillä, jääkö eteiseen paljon sinne kuulumatonta tilpehööriä, 

ja miten olette niiden säilytyksen ratkaisseet?

Jutta

On jälleen se aika vuodesta kun eteinen pursuaa parittomia sormikkaita, pipoja, kaulaliinoja, vähän jokasortin kenkää ja takkia koska aamulla kylmä, päivällä lämmin, illalla kylmä, välillä kuivaa, välillä kosteaa. Päätin tänään ottaa härkää sarvista ja siivota koko eteisen perinpohjin (okei, ikkunoita en pessyt, mutta vain koska kuivauslasta jäi mökille). Itse olen helposti epäjärjestyksestä ärsyyntyvää tyyppiä. Erityisesti ärsyttää eteisen epäjärjestys ja sekasorto, joka uhkaa pahimillaan pilata koko alkavan päivän. Tiedättehän ne aamun viime minuutit ja hukassa oleva toinen hansikas tai kenkä. Päätin tyhjentää koko kenkälaatikon ja tappiseinän ihan kaikesta. Pyyhin seinäpintoja, ja pesin lattiat. Ihmeen paljon sitä seiniinkin muuten likaa eteisessä kertyy.

No mutta, sitten pähkäilin jälleen, mihin näitä sormikkaita järkevästi sulloisin. Niin että olisi samalla kätevä käyttää ja visuaalisesti edes vähän mukavan näköinen. Viime keväänä säilytin sormikkaita ja pipoja meriheinäkorissa. Idea on sinänsä ihan ok, mutta kolmen ihmisen hanskat ja pipot menee yhdessä korissa aina sekaisin. Se ei auta niitä aamun tärkeitä minuutteja kun paksu takki on jo vedetty niskaan ja korista löytyy vain parittomia sormikkaita, joista molemmat on keskenään vielä eri kokoiset. 

Jäin tuijottelemaan tätä mielestäni koko kodin parasta DIY-ratkaisua - naulakkoseinää. Siihen ne mieluusti laittaisin säilytykseen, mutten oikein tiennyt miten. Hetken hahmoteltuani syntyi tällaiset pussukat!

Vanhat pellavaliinat ompelin pussiksi ja ripustuslenkin sijaan laitoin ne roikkumaan housuhenkareilla. Nämä hansikas- ja pipopussit on myös siitä kätevät, että jos ei omista tällaisia tappeja/koukkuja eteisessä, saa ne tankoon roikkumaan ihan yhtä näppärästi! Kankaaksi käy lähes mikä tahansa, ja pussin ompelu on helppoa kuin heinänteko (käännä pitkä suorakulmion mallinen kankaanpala lyhyiltä sivuilta vastakkain ja ompele "tasku" sivuistaan kiinni). Voit myös käyttää jo valmiiksi kotoa löytyviä kangaskasseja tarkoitukseen.

Mietin vain, miksen ole koskaan ennen keksinyt, että näinhän niitä on kätevä säilyttää? Ei mene ensiksikään keskenään sekaisin, ja toiseksi erilaiset korit ei vie lattiatilaa ja hankaloita mm. imurointia. Tässä siivouspuuskassa samalla ajattelin, että olisiko teillä kiinnostusta nähdä meidän eteisen muitakin säilytysratkaisuja? Etenkin näin kauden vaihtuessa (syksystä kohta talveen, tai ainakin talvitakkeihin) on eteisen järjestys ja säilytysratkaisut aika ajankohtainen juttu. Ainakin meidän perheessä. 

Miten teillä on ratkaistu parittomien sormikkaiden ja pipojen säilytys?

Jutta

Jos naulakkoseinä näytti kiinnostavalta, niin lue ihmeessä tämä viime kevään postaus:
DIY KUISTIN SÄILYTYSRATKAISU

Kaupallinen yhteistyö: Lundia

Niin vain kului aikaa, ja tajusin etten ole lainkaan esitellyt yläkerran aulan muutosta. Tästä ns. läpikulkutilasta haluttiin saada toimiva, avara ja käytännöllinen. En pidä lainkaan sellaisista alkuperäisen pohjaratkaisun kaltaisista hukkatiloista, vaan haluan kodista funktionaalisen. Sellaisen, jossa jokaisella neliöllä ja tilalla on jokin käyttötarkoitus. Alkuperäisen suunnitelman mukaanhan yläkerta piti olla valmis jo viime vuoden puolella, mutta harmillisten sattumuksien vuoksi tilat saatiin valmiiksi vasta viimeisenä. Alunperin toisessa kerroksessa oli kaksi pientä makuuhuonetta ja tämä aula. Ensitöiksemme kuitenkin purimme kaappeja ja väliseiniä, jotta saimme meidän perheellemme toimivan kokonaisuuden.

Miten te olette ratkaisseet viistokaton alle jäävän ns. hukkatilan, jossa ei mahdu kävelemään? Ja miltä mänty teidän silmiinne tänäpäivänä näyttää? :) Itse ajattelen, että jestas miten raikas lopputulos - vaikka hetken pohdin etukäteen tulikohan puupintaa vähän liikaa yläkertaan. Ei tullut. Ainakaan omasta mielestäni :)

Jutta

*saatu blogin kautta

Toukokuun viimeinen päivä ja täällä ollaan sanan todellisessa merkityksessä ihan pihalla. Ihan huikeat kelit on olleet koko kuukauden ajan, ja pihalla on tullut vietettyä suurin osa vapaa-ajasta. Kuka nyt näillä keleillä sisällä malttaisi olla? Meinasin jo jättää kokonaan tämän tekstin tekemättä, sillä terassillamme on ihan hullun paljon siitepölyä juuri nyt. Sitten kuitenkin päätin, että hitsi vieköön, niin on varmaan muillakin - joten antaa mennä vain. Pyyhin hyllykön pikaisesti rätillä ja lakaisin harjalla suurimmat pölyt pois laudoituksen päältä. Ja itseasiassa nyt kun katson, niin kuvissa mustalla öljytty terassi ei näytä yhtään niin pahalta kuin luonnossa. Vaikka onhan se nyt edelleen aivan tuon inhottavan keltaisen pölyn peitossa :D.

Jo aika aikaisessa vaiheessa huomasin, että terassille tarvitaan säilytyskaluste kaikelle pienelle puutarhasälälle ja myös hyllyjä kukkaruukuille yms. Lisäksi grillihiilet ja muut siihen liittyvät tykötarpeet oli toiveena saada piiloon a)sateelta ja b)katseilta. Pihassamme ei ole erillistä varastoa tai muuta pihavajaa, joten kaikki puutarhassa tarvittava tulee säilöä joko sisälle, tai sitten viedä taloyhtiön autokatosten vieressä olevaan erilliseen varastoon. Tuonne varastoon ei kuitenkaan ole järkeä säilöä mitään sellaista, jota tarvitaan usein. Kuten nyt esimerkiksi puutarhasakset tai ne grillihiilet. 

Alkukuusta sitten haimme pihalle tämän Ikean ulkokäyttöön soveltuvan metallisen kaapin, jonka yläosassa on avohyllyjä. Täydellinen ratkaisu! Jäin vielä miettimään yhtä lisäosaa tuolle, mutta katsotaan rauhassa millaiseksi säilytystarve kesän mittaan muokkaantuu/selkeytyy. Puoliksi umpinainen ratkaisu on käyttöömme oikein oivallinen, sillä osa tarvikkeista on sellaisia, jotka on ihan ilo pitää esillä (kuten nuo ruukut). Alahyllyn mustat pussit taas pitävät sisällään puutarhahanskoja, kasvien hoito-ohjeita, pienet sakset yms. Siitä ne on näppärä ottaa esille kun on tarvis. Kaapin ovien takana taas majailee jätesäkkejä, suuremmat oksasakset, lannoitteita, ne grillihiilet jne.

Olen aika innoissani siitä, että saan pitkästä aikaa "sisustaa" ulkotiloja. Siitä onkin monta vuotta kun se on viimeksi ollut mahdollista. Terassin kalustukseen on tulossa vielä pari aika kivaa DIY -juttua, jotka saimme valmiiksi viime viikonloppuna. Tällä hetkellä nuo kalusteet ovat yhdessä työprojektissa mukana, ja saan ne takaisin kotiin loppuviikolla. En malta odottaa ;).

Tämä poppoo lähtee nyt lenkille ja iltauinnille, joten 

toivottelen oikein mukavaa alkavaa kesäkuuta sinne sinulle <3

Jutta

Yhteistyössä Lundia

En malta olla jakamatta näitä erilaisia kalustekokonaisuuksien kuvia, joita Lundian kotikäynnin jälkeen sain sähköpostiini. Pohdimme pitkään sitä, kuinka paljon haluamme piilotettua säilytystilaa, ja paljonko avohyllyjä kaivattaisiin. Koska tilasta on tulossa paikka askartelu ja työjutuille, niin osa tavaroista on ehdottomasti sellaisia joita en halua esille (sellaiset epämääräiset askartelutarpeet kasoissa u know...). Toisaalta olen avohyllyjen puolella monessakin tilanteessa, sillä se antaa mahdollisuuden tehdä erilaisia asetelmia, lisää käytettävyyttä/käytännöllisyyttä ja lisäksi osa tavaroista on vain itsessäänkin jo niin kauniita ettei niitä halua piilottaa ovien taakse.

Yläkerran aulan viistokaton alle jää todella matala tila, ja se haluttiin hyödyntää jokaisen senttimetrinkin osalta. Lundian kalusteiden yksi valtti on ehdottomasti muunneltavuus ja räätälöinti omien tarpeiden ja tilan mukaan. Kalusteet valmistetaan ja pakataan edelleen Suomessa, josta tulee tietysti iso plussa!

Yksi asia päätettiin jo heti alkumetreillä - kalusteiden rungot tulevat olemaan mäntyiset! Ovien ja laatikostojen etusarjojen väritystä mietittiinkin sitten jo pidempään... Lopulta pitkien pohdintojen (ja myymälässä käynnin) jälkeen päädyin valitsemaan maalatut MDF -ovet sävyssä G467 (Herkkusieni). Joku saattaa muistaakin, että olohuoneemme seinät ovat täysin samansävyiset. Se ei suinkaan ollut sattumaa, vaan näiden kalusteiden värivalinnan jälkeen teimme tietoisesti saman valinnan alakertaan. Näin saatiin koko kodin värimaailmaa sidottua yhteen ylä- ja alakerran välillä. Olen täysin rakastunut tuohon sävyyn ja jaksan ihastella sitä päivittäin kotonamme!

Lundian Classic -hyllyjen oviin ja laatikoiden etusarjoihin on mahdollista valita Tikkurilan värikartasta useita eri vaihtoehtoja. Päävärejä on kahdeksan, ja niistä löytyy myös mallipalat jokaisesta myymälästä. Lisäksi valittavana on 18 "ekstrasävyä", joiden tarkempia tietoja saa aina kysyttyä lähimmästä liikkeestä. Vain osa on tällä hetkellä esillä verkkokaupan puolella, joten jos joku suosikkisävy mietityttää, kannattaa rohkeasti kysyä josko sellainenkin löytyisi. Lisää väriovista kannattaa lukea täältä. Tämä on juurikin yksi niistä hyvistä puolista, joiden avulla kalusteista saa persoonallisia. Ei tarvitse tehdä kompromisseja (ja tyytyä siihen ihan-kivaan), ja se onkin näissä elämänmittaisissa kalustehankinnoissa oikeasti ehdoton juttu. 

Ja tähän viimeiseen me myös lopulta päädyimme. Sain siis toteutettua seuraavat toiveet: mäntyiset rungot (koska kasarikoti!), pastelliset etusarjat (koko asunnon yhteneväinen värimaailma), sopivasti avohyllyä kauniille tarvikkeille ja runsaasti kaappi- laatikkotilaa koulu-, työ- ja askartelutarvikkeille, joiden en toivoisi olevan koko ajan esillä. Olen tyytyväinen!  

Loppuun on pakko laittaa vielä pari kuvaa tästä tilasta pintojen uusimisen jälkeen (paitsi, että portaat odottavat edelleen maalausta...) ja ensimmäisten osien kokoamisesta. Tästä tulee huikea <3.

Jutta

Kotimme alkaa pikkuhiljaa näyttämään siltä, että täällä voisi jopa asua. Tällä viikolla pääsemme vihdoin ottamaan yläkerran käyttöömme, joka alkuperäisessä remonttiaikataulussa oli listalla ensimmäisenä. Aamulla toistamiseen öljytty lattia kuivuu parhaillaan ja voi sitä ilon päivää, kun sänky siirtyy ahtaasta alakerrasta omalle paikalleen.

Yläkerran suunnitelmat olisi siis aika nostaa jälleen pöydälle, kun pinnat alkavat olla valmiita. Mahtavaa!!! Alunperin yläkerrassa oli siis kaksi pientä makuuhuonetta, vaatehuone, wc ja aulatila. Kaadoimme makuuhuoneiden välisen seinän ensitöiksemme remontin alkumetreillä ja tuosta suuresta tilasta tulee nyt meidän aikuisten makuuhuone. Lisäksi yläkertaan jää edelleen nuo muut tilat. Aula on sinänsä mielenkiintoinen tilana itsessään, mutta julmetun haastava kalustaa ja ottaa hyötykäyttöön. Koska tila on kuitenkin seinien kaatamisen jälkeen melko valoisa ja neliöitäkin siinä on pienen makuuhuoneen verran, emme halunneet "heittää sitä hukkaan" jättämällä tuota vain läpikulkutilaksi. Mutta sitten alkoikin haasteet... 

Aula remontin keskellä makuuhuoneen oviaukosta katsottuna.

Aula ennen uusia pintoja (seinän kaadon jälkeen) portailta makuuhuoneen suuntaan.

Millaisia kalusteita saa matalan viistokaton alle, jotta niistä saa kaiken mahdollisen säilytystilan irti? Voisiko työpiste sijaita entisessä läpikulkutilassa? Voisiko tämä aula toimia säilytyspaikkana askartelu- ja työtarvikkeille? Miten aulan saa näyttämään siltä, ettei se ole liian täysi, muttei myöskään vain tyhjä hyödytön tila? Aika määrä kysymyksiä. Eikö?

Koska kotimme on rakennettu 80-luvulla, halusin löytää jotakin aikakauteen ja tyyliin sopivaa kalustusta. Ensimmäisenä tuli mieleen Lundian hyllyköt. Ah - ne mäntyiset jokakodin kalusteet 80-luvulla. Moni näkee punaista kuullessaankin mäntykalusteista, mutta en minä! Päätin ottaa härkää sarvista ja tsekata Lundian nykyisen valikoiman (ja voi luoja miten hienosti Lundia onkaan uudistunut viime vuosien aikana!). Mutta sitten tuli taas pää täyteen kysymyksiä... Valikoimaa ja mahdollisuuksia on niin paljon (loputon muunneltavuus) etten enää tiennyt mistä aloittaa. Löysin kuitenkin sivuilta tiedon, että Lundia tarjoaa maksutonta(!) suunnitteluapua. Sitten menikin vain muutama päivä siihen, että Raision myymälästä saapui paikalle Iiris. Yhtäkkiä tajusin, että siinä me suunniteltiin tuota viistokaton alle jäävää "mahdotonta" tilaa. Iiriksellä oli aika tarkka visio siitä, miten heidän kalusteitaan voisi tilassa hyödyntää ja muunnella. Jo tässä vaiheessa tajusin, etten olisi selvinnyt tästä yksin - tai ainakaan ilman yhtäkään hutiostosta. Koska kyseessä on elämänmittainen kalustehankinta, halusimme panostaa sen suunnitteluun. Hyllyrungot olisin ehkä osannut päättää itse, mutta se miten tilasta saadaan jokainen sentti hyötykäyttöön + lopputuloksesta huonemainen (läpikulkutilan sijaan) olisi jäänyt itseltäni puolitiehen. Olen onnellinen, että tajusin käyttää tätä palvelua hyödyksi! Tai oikeammin olen onnellinen, että tajusin tällaisen suunnitteluavun olevan ylipäänsä olemassa.

Raision Lundian myymäläpäällikkö Iiris kuvasi ja mittasi tilan kotikäynnillä, sekä kartoitti tietysti säilytystarpeemme aulan osalta.

Näkymä ennen uusia pintoja portaikon suuntaan.

Vaikka itselläni on aika vahva visuaalinen näkemys kodista ja sisustuksesta, olen tullut siihen tulokseen tämän remontin aikana, että suunnitteluavun käyttäminen on ollut loistava veto. Ulkopuoliset silmät näkevät tilan eri tavoin ja näkevät siinä mahdollisuuksia, jotka itseltä olisivat jääneet huomaamatta. Huomasin saman muuten keittiön suunnitteluvaiheessa... Kynnys suunnittelupalveluiden käyttöön on vain itselläni ollut tähän saakka aika korkealla (minä itse - tiedättehän :D). Hyvä suunnittelija on mielestäni sellainen, jonka kanssa saa pallotella erilaisia mahdollisuuksia ja ideoita. Hyvä suunnittelija ei tuputa vain omia ideoitaan ja näkemyksiään vaan ennemminkin jalostaa omia toiveitani valmiiksi kokonaisuudeksi. Hyvä suunnittelija kuuntelee, mutta samaan aikaan kuitenkin kyseenalaistaa ja uskaltaa ehdottaa jotakin sellaista, jota en itse olisi hoksannut. 

Täytyy sanoa, että tämän remppaprojektin myötä olen löytänyt loistavat suunnittelijat avukseni. Tuhannet kiitokset jo tässä vaiheessa Iirikselle, jota ilman en olisi edelleenkään osannut päättää millainen kalustus olisi sopinut haastavaan tilaan parhaiten - tai oikeammin; miten tuosta aulasta olisi saanut kaiken mahdollisen irti. Oletteko te käyttäneet remontin tai sisustuksen yhteydessä ulkopuolisia suunnittelijoita?

No mitä Lundian suunnittelupalvelu sitten pitää sisällään: Kotikäyntipalvelu mahdollistaa tilaan sopivan, yksilöllisen kalustesuunnittelun. Palvelu on käytössä pk-seudulla, Turussa ja Tampereella. Kotikäyntillä keskustellaan tilankäytöstä ja säilytystarpeista, kartoitetaan haluttu tyylisuunta ja tehdään mittauksia. Alustavien luonnosten perusteella Lundialla suunnitellaan kalustevaihtoehtoja, joista asiakas valitsee sitten yhdessä suunnittelijan kanssa mieluisimman kokonaisuuden. Ja palvelu on todellakin täysin ilmainen - eikä sido mihinkään ostoihin. Jos sinä kaipaat apua haastavien tilojen suunnittelussa (tai tietysti myös muiden kuin haastavien), niin kannattaa soittaa lähimpään Lundian myymälään (löydät ne täältä) tai lähettää yhteystietonsa tätä kautta. Suosittelen lämmöllä!

Jutta

Ps. Valitut kalusteet ovat saapuneet jo kotiin, mutta suurin osa on niistä vielä paketeissaan. Vielä pidän teitä siis jännityksessä. Toivotaan, että saamme alkaa kasaamaan niitä paikoilleen jo tämän viikon aikana! Jee! Jo nyt voin todeta käsi sydämellä, että koko yläkerrasta on tulossa kerrassaan upea! Laitan teille ehdottomasti kuvia suunnitelmistakin vielä ennen kasausta :)