Uudessa kodissamme on reilu kymmenen vuotta sitten uusittu keittiö. Osittain edelleen oikeinkin hyvässä kunnossa, mutta käytännöltään ei palvele kovin hyvin. Vähäinen laskutila ja hankalasti sijoitetut toiminnot tekevät tilasta nimittäin todella ahtaan. 

Nykyinen keittiö lähtee uusiokäyttöön ja suurimman osan kodinkoneista taas voimme hyödyntää edelleen uudessa keittiössä. Kodinkoneita on nimittäin täällä uusittu sitä mukaa, kun on ollut tarvetta ja osa vasta tänä vuonna. Näitä ei ole mitään järkeä meidän siis uusia vaan käytämme kaiken vanhasta, minkä pystymme. Tässä jutussa ajattelin kertoa uuden keittiön tyylistä ja erityisesti sävymaailmasta.

Keittiön olemme tilanneet paikallisesta Kaarinan Puuvajasta, joka toimitti meille keittiön viime vuonna remonttikohteeseemme ja itseasiassa myös tänne nykyiseen kotiin kun uusimme yläkaapit asunnon henkeen paremmin sopivaksi. 

Koska aikataulumme on tiukka, oli meidän otettava pariksi viikoksi remppaporukka talolle ennen muuttoa. Heidän kontolleen jää nimenomaan keittiön ja sitten makuuhuoneen remontti. Tämän jälkeen muutamme sisään ja jatkamme itse muiden huoneiden parissa. Olimme varautuneet remontoimaan myös nuo tilat itse, mutta sattumuksien summana nykyiselle kodillemme löytyi uudet ostajat ennen kuin ehdittiin kissaa sanomaan ja myyntiin edes laittamaan, joten tästä syystä aikataulumme onkin paljon ajateltua tiiviimpi. 

Meille oli tärkeää kunnioittaa talon henkeä ja aikakautta keittiötä suunnitellessa. Tästä syystä päädyimme valitsemaan keittiöön kehysovet ja alusta alkaen oli jotenkin selvää, että valkoinen väri on liian pliisu tuohon taloon ja tilaan... Talossa on maalatut vaaleat puulattiat, joten halusimme välttää liian valkoista kokonaisuutta viimeiseen asti. Tunnelma olisi tosin ollut aivan toinen, jos lattia olisi ollut vaikkapa puunsävyinen tai jotakin muuta. Mutta halusimme jättää vaalean pinnan lattiaan (joskin huoltomaalaamme ne tässä samassa).

Näinpä siis kaapistojen sävyksi valikoitui G487, eli lämmin vaalea greigen sävy. Tämä on astetta tummempi sävy kuin oma luottovalkoiseni, eli F487 Höyhen. Lattiat tullaan muuten maalaamaan tällä sävytetyllä vaalealla höyhenen sävyllä. Tätä olen käyttänyt monessa kodissamme eri pinnoilla ja se on osoittaunut varsin mainioksi vaaleaksi yleissävyksi.

Välitilaan on tulossa kaapistojen sävyä aavistuksen tummempi laatta (näillä näkymin tämä Scale Fan, Greige mutten ole saanut varmistusta toimistusaikataulusta yms., joten pienellä varauksella vielä), mutta vain sen aavistuksen, jottei koko allasseinästä tule liian plattu ja tasavärinen. Näin siis keittiön sävyt rakentuvat hiekan ja mudan sävyjen ympärille eri kiiltoasteita ja tummusasteita vaihdellen. Irtokalusteita ei tilaan juuri tule, vain pieni aamiaispöytä ja pari tuolia. Aamiaispöydän materiaali on vanhaa tiikkiä ja väriltään harmahtavan ruskea, eli reippaasti kaapistoja tummempi, jonka vuoksi se tuo kaivattua kontrastia tilaan. Pyöreä rustiikkinen aamiaispöytä oli täydellinen löytö muutoin vaaleaan tilaan.

Kaapistot ovat lähteneet jo tilaukseen, jotta ne saadaan paikan päälle heti ensimmäisellä viikolla avainten luovutusten jälkeen. En malttaisi odottaa! Ja hei, olisi kiva kuulla ensimmäisiä ajatuksia keittiön tyylistä ja värivalinnoista :)

Jutta

Täällä alkaa olla pikkuhiljaa uuden kodin suunnitelmat viimeistelyjä vaille valmiit. Tai ehkei nyt kuitenkaan valmiit, mutta suurimpien linjojen myötä selkiintyneet. Tässä jutussa kerroin teille siitä, millainen on tulevan olohuoneemme tunnelma ja suunnitelmat. Tänään ajattelin vilauttaa teille keittiömme ideoita ja ajatuksia sen tyylistä. Ensimmäiseen kuvaan poimin niitä sävyjä, joita keittiössä tulee olemaan.

Keittiö on remontoitu muutama vuosi sitten täysin ja suurempia uudistuksia sinne ei ole luvassa. Muutamia pieniä muutoksia kuitenkin kaavailemme sinne, kuten yläkaappien poistamista ja mahdollisesti myös ovien maalauttamista. Musta/harmaa keittiö sijaitsee aamuauringon puolella ja vaikka rakastan mustaa väriä keittiössä, on mieleen hiipinyt kuitenkin idea mustien puuviilutettujen ovien maalauttamisesta vaaleammiksi, lämpimän harmaan tai jopa neutraalin beigen sävyisiksi. Haluaisin nimittäin tuoda tilaan hieman lisää tilan- ja valontuntua. Selvittelemme kuitenkin vielä tähän liittyviä asioita, ja voi ihan yhtä hyvin olla, että mustat alakaapit jäävät sellaisenaan keittiöön. Seinien sävy tullaan lyömään lukkoon vasta kun saamme tämän kaapistoasian pähkäiltyä loppuun.

Kaappitilaa tässä keittiössä on tosiaan ihan sopivasti meidän tarpeiksi ja ovien malli miellyttää silmää kovastikin. Kyseessä on Kvikin Mano Sera, jonka ovet ovat malliltaan täysin nykyisen keittiömme kaltaisia. Vain tuo pinta ja väri eroavat täällä nyt olevista kaapeista.

Tilan katseenvangitsijana toimii esiinkaivettu vanha punatiiliseinä, jota haluaisimme korostaa valaistuksella. Millaisella - se on vielä pohdinnan alla. Lattiamateriaalina on vanha puulattia, joka tuo ihanasti lämpöä ja kodikkuutta keittiöön. Jos tätä keittiötä pitäisi kuvailla parilla sanalla, olisivat ne ehdottomasti lämminhenkinen ja skarppi.

Suurempi ruokapöytä sijoitetaan olohuoneen yhteyteen, mutta keittiöön on tulossa kuitenkin nykyinen ruokapöytämme, josta otamme jatkopalat pois. Näin siihen mahtuu sopivasti meidän kolmen hengen perhe aamiaista ja arkiruokaa syömään. Tuoleja tilaan tulee kolme, joista yksi on tämä täydellinen Bertoia -löytö, jonka bongasin meille aiemmin syksyllä. Muut kaksi tuolia ovat niinikään valkoisia, mutta vielä en ole lyönyt lukkoon mitkä ne voisivat olla. Todennäköisesti kaksi nytkin keittiössä olevaa wieniläistuolia. Varmaa on kuitenkin se, että niitä saatetaan vaihdella tilasta toiseen myöhemminkin. Nyt keittiössämme oleva Hakolan Lempi on myös tulossa näillä näkymin täälläkin kodissa keittiöön (olen pyöritellyt kuitenkin sen laittamista myös olohuoneeseen, mutta epäilen kallistuvani ensimmäiseen vaihtoehtoon).

Arvatkaa, kuka ei malttaisi millään odotella täällä sitä hetkeä, kun saamme avaimet uuteen kotiin? Muutto ja uuden suunnittelu on aina yhtä jännää ja inspiroivaa! Enää pari viikkoa siihen, kun avaamme ovet ensimmäistä kertaa omilla avaimilla <3.

Kivaa marraskuun ensimmäistä viikonloppua!

Jutta

Hoksasin joku päivä sitten, etten ole vielä kertaakaan kuvannut teille juniorin huonetta. Kohta nelosluokkansa päättävä koululainen on ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen, että hänelläkin on viimein myös ovi, jonka takana saa rauhassa touhuilla omia juttuja niin yksin, kuin kavereidenkin kanssa. Loft-asumisen yksi miinuspuolista oli avoimet tilat (jotka toki toisissa yhteyksissä luen plussaksi). Lastenhuone sijaitsi aiemmassa kodissamme parvella, josta oli suora näkymä olohuoneseen ja keittiöön. Vaikka vielä ei suuremmin ehtinyt tulla siitä sanomista (avoimesta tilasta), niin pidimme uutta kotia etsiessä tärkeänä, että kohta esiteini ikään saapuva poikalapsi saattaa kaivata jatkossa myös omaa rauhaa ja oven, jonka saa sulkea perässään.

Värimaailma jatkuu täysin samana kuin aiemmassa kodissakin oli (löydät vanhan kodin lastenhuonekuvia esim. täältä ja täältä). Mitä sitä turhaan hyväksikoettua väri- ja sävymaailmaa muuttamaan. Tehosteeksi valitsimme yhdessä juniorin kanssa valokuvatapetin* Photowallin valikoimista. Tapetti laitettiin sille seinälle, joka on vastassa heti aamulla herätessä ja illalla silmät sulkiessa. Leopardi nukkuu kuvassa levollista unta, joka onkin mielestäni oikein mainio tapettiaihe juuri sänkynurkkaukseen.

Suurin haaste tämän tilan suunnittelussa oli huoneen malli ja pienehkö koko. n.10m2 huoneessa on pieni syvennys ja lisäksi toisella seinustalla tilavuutta vie yläkertaan johtavat portaat. Tämän vuoksi säilytystila oli meille suuri päänvaiva. Lopulta päädyttiin ainakin omasta mielestämme toimivaan, käytännölliseen ja myös visuaalisesti silmää miellyttävään ratkaisuun; tehtiin korotettu sängynrunko, jonka alle mahdutettiin IKEAn säilytyslaatikostoja. Näppärää! Samalla nuori miehenalku sai kauan kaipaamansa leveämmän sängyn (120cm). Sängystä voisin tehdä erikseen vielä juttua jossakin vaiheessa.

Kymmenvuotiaalla ei ole enää yhtä paljon leluja kuin joitakin vuosia sitten. Tuntuukin, että suurimmassa kulutuksessa on jalkapallon lisäksi kuulokkeet musiikkia varten ja Aku Ankan taskukirjat. Tämän vuoksi säilytystilan tarve on vähän erilainen kuin aiemmin. Kovin mielellään juniori myös piirtelee, ja siihen haluttiin varata sopiva paikka. Maalipöytä rakennettiin jo edelliseen kotiin, ja se palvelee häntä myös täällä.

Kun juttelimme yhdessä huoneen toiveista ja tarpeista, tuli esille myös haave omasta lepotuolista, jossa voisi pyöriä ja kuunnella letkeästi musiikkia kuulokkeet korvilla. Emme olleet vielä päässeet suunnittelussa kovin pitkälle asian suhteen, kun yllätykseksemme eteen sattui tuo supermukava sininen nojatuoli. Nojatuoli muutti meille kuin tilauksesta Anniinan kotoa ja vaihturina tarjosin hänelle matkaseuraa ja kyydin alkukeväästä eräälle kurssille. Aika kiva vaihturi minun mielestäni! Tilanne oli siis ehdottomasti win-win.

Olohuoneessa ollut matto muutti tänne lastenhuoneeseen oikeastaan täysin käytännöllisyyden vuoksi. Tiedostan sen olevan turhan suuri ko tilaan, mutta kun täällä potkitaan tuota pehmeää palloa maaliin melko usein, niin toimivuuden kannalta raskas ja suuri matto on ehdottomasti paras ratkaisu. Alunperin pienempi ja kevyt matto oli jatkuvasti rullalla kun pallo kaivettiin esiin. Tämän maton kanssa ongelmaa ei ole ollut. Katsotaan sitten jossakin vaiheessa uudelleen, kun potkuttelu ei enää niin kiinnosta (sisätiloissa), että josko sen vaihtaisi keveämpään. Vaikka toisaalta suuri matto tuo kokolattiamaton kaltaista pehmeää tunnelmaa koko tilaan. 

Loppuun on pakko laittaa pari ennen-jälkeen kuvaa lastenhuoneesta

Jälkikäteen voin sanoa, että huh mikä muutos! Kaikki seinäpinnat uusittiin, kiintokaapit purettiin, lattia vaihdettiin ja kiinteä sänky rakennettiin. Valaisin vielä uupuu (odottaa maalaamista kaapissa), mutta muutoin alkaisi olla koululaisen valtakunta aikalailla valmis. Koko perhe on tyytyväinen tähän tilaan. Ja sehän se parasta onkin :)

Touhukasta torstaita, ja muistakaahan vielä osallistua tähän huippukivaan arvontaan!

Jutta

*Tapetti saatu

Eilen julkaisin melkoisen kuvapläjäyksen olohuoneesta "Yksi sohva - kolme tyyliä" postauksessa. Kuten jokainen kuitenkin arvata saattaa - rajattiin kuvien ulkopuolelle jotakin kauniiseen kuvakulmaan kuulumatonta. 

Ensimmäiset kuvat ovat kuvakulmien taakse jäävä seinusta olohuoneesta ja tämä viimeinen se, johon kaikki rakennettiin. Naurattaa niin paljon itseänikin tämä pieni luova hulluus, jotta pakkohan nämä realismikuvat oli jakaa :D.

Hauskaa päivää!

Jutta

Tätä postausta odotin tekeväni jo viikonloppuna, mutta koko perheen läpikäynyt vatsatauti heitti kaikki suunnitelmat uusiksi. Tänään kuitenkin päätin ottaa tämän työn alle, sillä päässä pyörivät ideat ja visiot eivät antaneet enää rauhaa. Ajatuksena oli havainnollistaa hieman sitä, mitä kaikkea piensisustuksella saa aikaan, kunhan suuret linjat kodissa on ajattomia ja pelkistettyjä.  

Valitsin stailauskohteeksi sohvanurkkauksen, sillä olohuoneessa tulee useimmiten vaihdettua tuota piensisustustavaraa vuodenajan ja ennenmuuta fiiliksen mukaan. Useinkaan tänne ei tarvita suuria muutoksia, vaan jo pienillä vaihdoksilla saa ilmeen kertaheitolla freesin näköiseksi. 

1. Maanläheinen ja lämmin (terrakotta, ruskea, korkki)

2. Raikas ja hempeä (vaaleus, pastellisävyt, keveys)

3. Murrettu ja viileä (vihreä, sininen, kerroksellinen)

Kuvissa näkyvän sohvan (Hakolan Cosy kulmadivaani*) hankimme tänne nykyiseen kotiin muutamien erityisten kriteereiden vuoksi: kotimaisuus, sirous, selkeys ja yksinkertaisuus ja kokonaan vesipestävät päälliset (myös rungon osalta). Reilun kuukauden kokemuksella osaan jo nyt sanoa, että valinta osui todella oikeaan! Sohvalla on vietetty paljon aikaa ja viimeisen viikon ajan sitä on kulutettu erityisen ahkerasti sairastelujen vuoksi. Välillä on vain toipilas vaihtunut ja tuonut omat peittonsa ja tyynysä mukanaan. Sohva on perheellemme tarpeeksi suuri (jotta kaikki mahtuvat löhöilemään siinä), muttei kuitenkaan liian massiivinen kompaktiin oleskelutilaan. 

Siro ja pelkistetty ulkomuoto antaa mahdollisuuden vaihdella tekstiileitä ja asetelmia, sillä sohva sulautuu saumattomasti mielestäni monenlaiseen tyyliin. Erityisenä plussana tulee mainita kangas (Florist, sävy 154), jossa on ilmeisen hyvä pinta lian hylkimiseen. On tässä kurakeleillä tullut vastaan yksi tai kaksikin kertaa kun nelijalkaiset ystävät ovat juosseet ulko-ovelta suoraan sohvalle hyppimään. Lisäksi olen tykästynyt ikiajoiksi noihin yksinkertaisen tyylikkäisiin puujalkoihin - ne on valtavan kauniit!

Olen jotenkin aika innoissani siitä, että meillä on pitkän tauon jälkeen ihan oikea sohva (daybed oli ihana, tiedän!). Käytännön syistä jätimme sohvan hieman irti taustaseinästä ja kiinnitimme sinne kapean laudanpätkän lasien laskutasoksi ja toki myös asetelmien tekoa varten. Sanoisin, että se oli oikein kelpo ratkaisu!

Nyt haluaisin kuitenkin kuulla, että mikä tyyli iski teihin eniten? 1, 2 vai 3?

Ja toki myös sen, vaihdatteko te sohvatyynyjä ja muita pienjuttuja fiiliksen mukaan kodissanne?

Jutta

PS. Saatoitte huomata tilassa myös uuden vaalean maton... Se odottelee yhtä jännittävää DIY-projektia, jota ajattelin kokeilla lähiaikoina. Tuollaiseksi se ei siis ole tilaan jäämässä... Kunhan nyt jäi tuohon suoristumaan ;)

* Sohvasta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Tänään kotona näyttää ja tuntuu parhaalta tummat sävyt. Vaikka alakerran oleskelutilat ovat vaaleat, tuo makuuhuoneen syvä sininen kotiin sitä tunnelmaa, jota kaipaan. Olohuoneessa tai käytävillä tummat sävyt saattaisivat ahdistaa, mutta levon kannalta merkittäviin tiloihin luo sininen ja harmaa merkittävää viihtyisyyttä.

TAPETTI: William Morris

LIINAVAATTEET: Jotex + H&M Home

SÄNGYNPÄÄDYN TAUSTAVERHO: IKEA AINA -pellavakangas (värjätty) 
KUKKAPÖYTÄ JA KORURASIA: Löytöjä isovanhemmilta

Puhutteleeko tummat sävyt sinua, vaikka mennäänkin kohti kevättä ja kesää?

Jutta

Kaupallinen yhteistyö: Lundia

Yläkerran aula on saanut viimeinkin kalusteet ja ajattelin kertoa teille muutamalla sanalla (ja kuvalla), miten onnistuimme. Kun posti kuljetti meille jokin aika sitten ison määrän laatikoita, voin sanoa että ensin iski epätoivo. Apua - muutamassa hyllyssä on noin paljon kasattavaa! Mutta ei siinä auttanut kuin alkaa pala kerrallaan katsomaan mitä laatikoista paljastui. 

Ensimmäisenä laatikoista paljastui ohjeet ja ihastuttava viesti:  

Kiitos, että valitsit Lundian. Minä pakkasin pakettisi ja toivon, että tuotteemme elää 

kanssasi pitkään ja antaa sinulle paljon iloisia hetkiä. Terveisin Hausjärveltä.... 

On pakko myöntää, että tässä vaiheessa nousi hymy huulille. On mahtavaa olla tukemassa suomalaista työtä ja tuntea, että valinnoillamme on oikeasti merkitystä. Tällaiset pienet asiat ovat oikeasti todella iso juttu! 

Mutta sitten itse asiaan... Jo kasauksen alkumetreillä alkoi hahmottumaan miten homma kannattaa hoitaa ja miten mikäkin osa loksahtaa paikoilleen. Sanoisinkin, että neljän moduulin kasauksessa eniten pohtimista vaati ensimmäinen osa ja loppuihin ei ohjeita enää tarvittukaan (aika usein varmaankin näin on). Loppujen lopuksi tuntui, että homma oli selvä kuin pläkki ja jopa mies ihasteli kaikkia yksityiskohtia,  joita oli otettu huomioon. Laatikoiden kiskot, hidastimet ovissa, moduulien muunneltavuus ja monen monta muuta seikkaa, joita on selkeästi mietitty pitkään. Tässä huomaa todella hyvin, miten pitkää kokemusta huonekalujen valmistuksessa on osattu hyödyntää.

Laatikot olivat valmiiksi kasattuina, mutta niiden kiinnitys sivupaneeleihin jäi itselle. Miksi kalusteet sitten kootaan osittain itse? Lundia Classic koostuu tikkaista, tasoista, sekä mahdollisesti ovista ja laatikoista. Tällaista järjestelmäkalustetta ei voida kuljettaa valmiiksi koottuna. Se ei olisi ensinäkään turvallista ja kaluste olisi varmasti kolhiiintunut saapuessaan oikeaan osoitteeseen. Ja viimeiseksi tietysti vielä se muunneltavuus... Näistäkin osista olisi saanut monenmonta erilaista kokonaisuutta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että koko muunneltavuudesta menee juju, mikäli osat olisivat kiinteästi kasattuina. 

Mikäli itseltä ei olisi löytynyt ruuvinväännintä, aikaa tai taitoa kokonaisuuden kasaamiseen, olisi palvelun saanut myös ostaa Lundian kautta. Tällöin kalusteasentaja olisi tullut paikalle toimituksen jälkeen ja koonnut kokonaisuuden täysin valmiiksi saakka. Halusimme kuitenkin testata, miten onnistumme ja tämän vuoksi jätimme kalusteasennuksen ja kokoamisen itsellemme. Jälkikäteen ajateltuna ratkaisu oli ihan oikea. Kokoaminen oli todella helppoa ja nopeaa! Aina ei kuitenkaan tarvittavaa aikaa tai tahtoa kokoamiseen itseltä löydy, jolloin ammattilainen hoidetaan Lundian toimesta paikanpäälle. Kaikki on siis todellakin mietitty loppuun saakka. 

Kalusteet ovat nyt paikoillaan ja en malttaisi odottaa, että saan kaikki tavarat järjestykseen tuossa tilassa. Pian päästäänkin siis jo kurkkaamaan lopputulosta ja paaaaaljon kuvia yläkerran aulasta. Pysyhän linjoilla ;)

Mukavaa maanantain iltaa!

Jutta

Iloa viikonloppuusi!

Jutta 

 

- -

Few pics from our master bedroom. Happy weekend <3