Miten pitkältä talvi onkaan tänä vuonna tuntunut. Vaikka toisaalta aika lentää siivillä, niin tuntuu kuin viime syksystä ja kesästä olisi jo pieni ikuisuus aikaa. Menneenä talvena emme päässeet käymään mökillä kunnolla kuin kerran. Edellistalvena kävimme 1-2 kertaa kuukaudessa, joten ikävähän tässä ehti tulla. Syy on ollut puhtaasti keleissä. Tämä talvi oli todella paljon kylmempi kuin edellinen ja lisäksi lumitilanne oli sellainen, ettei auton kanssa ollut pienelle mökkitielle asiaa kovin montaa kertaa. Mökillä on kyllä ylläpitolämpö päällä, mutta näin kovilla pakkasilla torpan sisälämpötilaa ei saa pysymään kovin inhimillisissä lukemissa... Lisäksi ulkohuussi ei oikein houkutellut viidentoista asteen pakkasella :D. Välillä Pekka on käynyt katsomassa töiden jälkeen, että paikat on kunnossa, mutta muuten ollaan tyydytty vain muistelemaan viime kesää. 

Tänä vuonna mökkikausi korkattiin pääsiäisenä, jolloin yövyimme siellä ensimmäisen kerran tänä vuonna. Tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus päästä jälleen rentoutumaan puusaunan lämpöön keskelle hiljaisuutta. Tarkoitus olisi myös saada makuuhuoneen syksynä jäänyttä remonttia askeleen eteenpäin ja asentaa juniorin mökkihuoneeseen tekstiililaatta lattiaan. 

Olen monta kertaa miettinyt millaisia mökkiläisiä me oikein olemme ja mitä me tuolta paikalta tahdomme. Välillä on tuntunut siltä, että aina on jokin projekti menossa ja huono omatunto siitä, että mökillähän pitäisi vain maata laiturilla. Toisaalta olen samaan aikaan hyväksynyt sen, että me kaikki emme ole sen tyyppisiä ihmisiä, jotka rentoutuvat vaakatasossa. Jos tiedätte mitä tarkoitan? Toki myös meillä tahti on reilusti verkkaisempaa mökillä kuin kotona. Lisäksi televisiota, pelikonsoleita tai tietokoneita ei tuonne olla mukaan koskaan otettu (viime kesänä tein tosin etäpäiviä myös välillä mökillä...). Silti tunnistan itsestäni sen, että rentoudun myös tekemisen parissa. Ja se on ihan ok. 

Mökillä on ihan oma vuorokausirytmi. Siellä ei koskaan herätä kellonsoittoon eikä katsota kelloa oikeastaan juuri muutenkaan. Valoisuudesta päättelemme koska on hyvä aika aloittaa saunan lämmitys, silmäluomet kertovat milloin kannattaa käpertyä peiton alle lukemaan ja nukahtamaan. Aurinko herättää aamuisin, eikä muutenkaan tuolla tunnu millään muotoa siltä, että olisi kiire. 

Nautimme molemmat puuhastelusta. Kaipaan käsillä tekemistä ja sellaista kivaa touhuamista, jolla ei kuitenkaan ole mikään aikataulullinen paine. Jätimme suosiolla loppukesänä/alkusyksynä muutaman asian kesken, koska... koska miksi ei! Inspiraatio alkoi hiipumaan ja mieli suuntaamaan kohti talvea. Päätimme, ettei se haittaa yhtään vaan jatketaan sitten taas kun siltä tuntuu. No nyt tuntuu ja en malttaisi odottaa millään taas tulevaa viikonloppua <3 <3 <3.

Tämän kesän toiveena olisi saada jonkinlaista terassia aikaan, alakerran yksiö kuntoon ja sitten viimeistellä ne viime kesäiset sisäprojektit loppuun (esim pakastavalle käymälälle oma tila vanhaan keittokomeroon). Osaako joku muuten suositella sopivaa pakastavaa mallia? Kokemuksia olisi kiva kuulla. 

Sellaisia ajatuksia täällä tällä hetkellä pyörii päässä. Mitä teillä olisi suunnitelmissa tulevaan viikonloppuun? Ainakin tänne Varsinais-Suomeen on luvattu ihan mahtavia kelejä, joten energiatasot saadaan varmasti taas tankattua auringosta <3.

Jutta

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

Yksi todella iso osa mökin uudistunutta ilmettä on yksivärisyys. Aiemmin mökki on puna-vihreä ja vihreitä sävyjäkin oli kahta erilaista: aavistuksen tummempi puuosissa ja hieman vaaleampi maalatussa sokkelissa. Tämä loi rakennukselle omaan silmääni melko levottoman yleisilmeen. Mökin maalisävyä pohtiessamme olimme ehdottomasti sitä mieltä, ettei sokkelia enää haluta eriväriseksi kuin puuosat, vaan julkisivusta haluttiin rauhallisempi. Vaaleissa julkisivuissa tilanne on toinen, sillä tummempi sokkeliosa luo koko talolle ryhdikkyyttä ihan toisella tavalla. Mustan kanssa ei kuitenkaan enää sitä efektiä tarvittu, joten päädyimme täysmustaan lopputulokseen. 

Maalattu sokkeli pestiin puuosien kanssa samaan aikaan ja huonosti kiinni oleva maali harjattiin pois  kevyesti teräsharjalla. Hieman epätasainen sokkeli haluttiin uudistaa kunnolla, joten sokkelimaalin sijaan valittiin Tikkurilan Yki Rouhepinnoite sokkelin pintaan. Epäröin hieman alkuun, miten osaamme tuota levittää, jotta lopputuloksesta tulisi siisti.... Mutta tämä epäröinti osoittautui onneksi ensimmäisen neliön pinnoituksen jälkeen turhaksi. Levitykseen tuli nopeasti hyvä ote ja se kävi kahdestaan todella sukkelasti. Ensin Pekka levitti teräslastalla pinnoitetta pienelle alalle, jonka jälkeen minä tulin perässä paksun siveltimen kanssa (käytin sitä hankaamiseen ja hiersin tasoitetta sen kanssa pyörivin liikkein). Ohjeissa suositellaan muovisen hiertimen käyttöä, mutta valitettavasti pinnoitetta hakiessa sellaiset olivat loppuneet, joten päätimme testata pienelle alalle josko saisimme hierrettyä pinnan tällä tavoin. Ja saimmehan me! Saattaa kuitenkin olla, että tuolla hiertimellä tasoitus olisi ollut aavistuksen kevyempää käsille :). Kuljimme suurinpiirtein neliö kerrallaan eteenpäin, jotta pinnoite ei ehtinyt kuivumaan liikaa toisen mennessä edellä. Jokaisessa siirtymässä sekoittelimme massaa, jotta se pysyisi tasaisen värisenä. Levityksen jälkeen tasoite näytti märkänä hieman siniseen taittavalta ja jonkin verran vaaleammalta, kuin puupinnat (sävytimme pinnoitteen siis samalla värillä kuin maalitkin: 564X). Tarkemmat työohjeet maalatun sokkelin pinnoittamiseen löydät Tikkurilan sivuilta. Siellä on myös listattuna kaikki tarvittavat työvälineet esivalmisteluista viimeistelyyn, joita  työn edetessä tarvitset. 

Kuivuessaan sinisyys kuitenkin häivyttyi ja pinta tummeni, jolloin pinnasta tuli juuri sellainen kuin toivoimmenkin. Erityisiä kikkoja tai osaamista ei siis vaadittu, vaan pinnoitus onnistui helposti näin ensikertalaisiltakin. Katsokaapa vaikka näitä ennen-jälkeen kuvia! 

Lopputulokseen olemme äärettömän tyytyväisiä! Sokkelilla on oikeasti ihan hurjan iso merkitys, sillä epäsiisti sokkeli ottaa kyllä heti silmään - huonolla tavalla. Nyt pinta on kuin uusi, ja samalla koko mökistä tuli eheä kokonaisuus toisistaan irrallisten ja erilaisten pintojen jälkeen. Tykkäämme hurjan paljon täysin mustasta mökistämme ja emme lakkaa ihastelemasta sen jylhää olemusta erityisesti täältä rannan suunnasta, jossa rakennus on korkeimmillaan. Mökki kun laskee rinteestä rantaan, ja järven suunnasta näkymä on ollut aiemmin erityisen kirjava erilaisten sävyjen johdosta. Vielä olisi toiveena rakentaa alakerran yksiön eteen kapea terassi, jolloin sen edessä olisi mukavampi istuskella ja katsella rannan suuntaan. Tämä mahdollistaisi myös paljain varpain kulkemisen terasseja pitkin yläkerrasta vierastupaan, joksi tuota alakerran yksiötä nimitämme :).

Mitäs olette mieltä, oliko musta sokkeli oikea valinta?

Jutta

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

Jes! Olen odottanut kuin kuuta nousevaa mökin maalausprojektin valmistumista ja myös sitä, että saan jakaa lopputuloksen myös teille. Tässä postauksessa onkin luvassa kuvia lopputuloksesta, mutta iiks - myös video meidän maalaustalkoistamme, jossa näkyy mökki ja sen ympäristö ihan kokonaisuudessaan. Kannattaa siis lukea postaus ihan loppuun saakka ;).

Viime kesän lopulla ostettu mökki on nyt tosiaan viimeinkin maalattu ja voi pojat, miten olenkaan samaan aikaan ihan mielettömän helpottunut ja tyytyväinen. Helpottunut siksi, että pelkäsin jonkin verran liian synkkää vaikutelmaa - joka kuitenkin osoittautui todellakin vääräksi. Onneksi! Jo alusta alkaen meillä oli vahva visio mökin maalaamisesta ja sen uudesta väristä. Lopulta päädyimme valitsemaan värisävyksi Puutalot-värikartasta todella tumman harmaan, tai pikemminkin hiilenmustan sävyn 564X. Ikkunapokiin ja oviin taasen valitsimme vielä astetta syvemmän mustan 0202. Värin valinnasta ja sen oikean mustan sävyn löytämisestä kirjoittelin aiemmin täällä.

Maaliksi valitsimme Suomen suosituimman talomaalin, eli Ultra Classicin. Suurin syy juuri tämän maalin valintaan oli musta väri. Syistä kerroin myöskin tuossa aiemmassa postauksessa tarkemmin. Maalikerroksia pintaan sudimme kaksi, jotta saimme tarpeeksi peittävän lopputuloksen, josta pohjan punainen ja vihreä ei paista auringon valossakaan läpi. Toisen maalikerroksen jälkeen ihastelin lopputulosta silmät soikeina. Puuosat näyttävät kuin uudelta ja kokonaisuus on todella selkeä ja yhteneväinen. Ensialkuun jännitin myös sitä, erottuvatko nämä kaksi valittua värisävyä lopulta tarpeeksi toisistaan (ikkunoiden ja ovien tummempi musta tuosta muusta julkisivusta), mutta mielestäni siinä onnistuttiin loistavasti. Emme halunneet korostaa ikkunoita tai ovia millään tavalla, muttemme halunneet niiden olevan täysin taustaan häviäviäkään. Pieni sävyero toi todellakin toivotunlaisen lopputuloksen. Ikkunoiden ja ovien maalaukseen käytimme vesiohenteista Unica Akva maalia. Samoin kuin muihin puuosiin, vedettiin näihinkin kaksi kerrosta maalia, jotta lopputulos olisi peittävä ja puupintaa tarpeeksi suojaava. Vesiohenteiset maalit olivat meille tärkeitä tuon tummien värien haalistumisen minimoimiseksi, mutta myös siksi, ettemme halunneet mökillä alkaa pelaamaan liuottimien kanssa. Kumpikin valittu maali levittyi helposti ja tarttui pintaan loistavasti. Sokkelin pinnoitimme myös tässä yhteydessä uudelleen, mutta siitä kerron myöhemmin sitten ihan omassa jutussaan (koska jo tämäkin meinaa karata pituudellaan käsistä :D).

Koko maalausurakka oli äärettömän palkitsevaa (kuten maalaus yleensäkin), koska näkyvää muutosta saadaan aikaan suhteellisen nopeasti. Suurin ja meille epämieluisin homma olikin esivalmistelut, kuten pesu, ikkunapokien hionta, huonoksi menneiden karmilistojen vaihto ja muut pienet korjaustyöt, jotka veivät aikaa, mutta eivät isossa kuvassa saaneet suurta muutosta ilmeeseen, sillä ne jäivät uuden maalipinnan alle. Pohjatöihin on kuitenkin talon maalauksessa syytä panostaa, sillä urakka on kieltämättä suurehko, eikä sitä tee mieli tehdä ensi kesänä uudelleen vain siksi, ettei etukäteistyöt kiinnostaneet. Jälkikäteen sitä taputteleekin mielellään itseään olalle, että jes, me jaksettiin!

Kuvasin työvaiheet talon maalaukseen liittyen tänne ja sieltä löydät myös tarkemmat työohjeet. Saman linkin takaa näet myöskin paljonpuhuvan ennen-jälkeen kuvaparin, joten kurkkaa tuonne ihmeessä. Voin vain todeta - onneksi jaksettiin paahtaa tämä projekti loppuun. Ja onneksi saimme ihan hurjan paljon apua ystäviltä ja perheeltä talkoohengessä. Iso iso kiitos vielä kaikille teille, jotka autoitte meitä tekemään tästä valmiin. Me jatkamme mökillä nyt hetken ihan vain hengaillen, mutta kesän aikana olisi tarkoitus uusia vielä tuota etuterassia ja samalla vähän laajentaa sitä suuremmaksi. Mutta nyt keräillään voimia hetki ja nautitaan työn tuloksista <3.

Ja tosiaan - se jo alussa mainostettu video. Se on tässä! Videon tekeminen oli muuten jännittävää puuhaa, ja itselleni melko uutta. Tästä syystä otin työparikseni tähän juttuun Akin, jonka kanssa olen tehnyt yhteistyötä aiemminkin ja uskalsin luottaa ammattimaiseen lopputulokseen ja oikeanlaisen fiiliksen syntymiseen. Työparin kun on oltava sellainen, jonka kanssa yhteistyö on mutkatonta ja sujuvaa. Akin kanssa se on aina. Lämmin kiitos kaikesta joustavuudesta ja pilkkujen viilaamisesta kuuluu siis tottakai myös Akille! Mielestäni onnistuimme tämän tekemisessä melkoisen hyvin. Vai mitä te olette mieltä?

Mitäs te olette mieltä, sykähdyttääkö täysin musta mökki sinun silmääsi ja sydäntäsi?

Jutta

PS. Vaikka me päädyimmekin mustaan mökkiin, niin minusta on mahtavaa, että suomesta löytyy mitä kirjavin joukko erivärisiä taloja ja mökkejä. Käynnissä on myös parhaillaan Suomen suurin värikartta -kilpailu, jossa kerätään suomalaisia mukaan koko maan kattavaan ulkovärikarttaan. Ideana on laittaa oman talon tai mökin sävy kartalle ja samalla osallistuu 2000 euron Kolin aktiiviloman arvontaan. Käyhän laittamassa teidän talonne sävy karttaan ja kurkista minkä värisiä taloja Suomesta löytyykään. Itse jopa vähän yllätyin kuin näin nuo värit kartassa. Pääset lisäämään oman talosi värin täältä.

Kaupallinen yhteistyö | Tikkurila

Moikka! Olen kirjoitellut mökin julkisivun uudistusjutuista monta kertaa ja nyt alkaa viimeinkin tapahtua. Pohdin viimeksi täällä mökin julkisivun uutta väriä, mutta senkin jälkeen ollaan vielä jahkattu. Testasin tuolloin Color Up värisuunnitteluohjelmaa ja aloin olla melko varma päätöksestä... Jotenkin heti alkujaan tuntui luontevalta valita puuverhoillun rakennuksen pintaan musta sävy, mutta sitten jäimme talven ja kevään aikana miettimään myös muita vaihtoehtoja. Teki ihan hyvää hetken pohtia vielä asiaa eri kanteilta, vaikkakin sitten lopulta siihen alkuperäiseen ajatukseen kallistuimme. Laudoituksen pinta on mökillä pääosin hyvässä kunnossa (pl.saunarakennus, jota nyt ei tässä yhteydessä edes maalata), mutta uutta maalia puu kuitenkin kipeästi kaipasi pintaa suojaamaan. 

Mutta sitten alkoi asian tarkempi suunnittelu.... Mikä olisikaan paras mustan sävy ja millä maalilla punavihreä mökki pitäisi sitten maalata, jotta lopputuloksesta tulisi onnistunut?

On pakko myöntää, että kun sävykoodi piti lyödä lukkoon, meni itseltäni sormi suuhun. Olen aika tarkka värien ja niiden eri sävyjen kanssa, joten koin kaipaavani tähän jeesiä. Vaikka olemme maalanneet paljon, niin emme ikinä julkisivuja ja tästä syystä en luottanut omaan värisilmääni sata lasissa. Luonnonvalo, ilmansuunnat, ympäröivä luonto ja oikeastaan ihan kaikki ympärillä kun vaikuttavat julkisivupintojen värivalintaan ihan todella paljon. Täysin eri tavoin kuin sisällä. Varovaisesti kysyin Tikkurilalta saisinko kääntyä heidän puoleensa sävyn valinnassa ja etsiä hieman vahvistusta omiin ajatuksiin ja ideoihin. Onnekseni asialle näytettiin vihreää valoa ja samassa olinkin jo kirjoittelemassa värisuunnittelijalle sähköpostia. Lähetin muutaman kuvan ja toiveitani Irina Hanhisalolle, joka nappasi asiasta samantien kopin. En muuten tiennyt tätä ennen, että Tikkurilalla on tosiaan olemassa värisuunnittelupalvelu. Mutta nyt tiedän! Irina osasi kysyä juuri oikeita kysymyksiä ja antaa kattavia perusteluita. 

Pohdimme esimerkiksi sitä, mihin sävyyn mustan halutaan taittavan. "Aivan kuin harmaan eri sävyissä, myös mustassa värissä nähdään erilaisia vivahteita, sillä täydellisen puhdasta mustaa pigmenttiä ei oikeastaan ole vaan niistä löytyy ns. alivivahde. Mustassa se on usein hieman sinertävä ja jos sävystä ei haluta sinitaittoista, se sitten taitetaan pois jollakin muulla vivahteella kuten punaisella tai keltaisella. Mitä harmaampi sävy on sen selkeämmin vivahde erottuu." Näin asiaa minulle avattiin ja aloin olla jo vähän enemmän perillä mustan värisävyn muodostumisesta. Tässä vaiheessa alettiin päätymään siihen ajatukseen, että sävyn halutaan taittavan mahdollisimman vähän mihinkään suuntaan, ja jos johonkin niin ennemmin kylmään kuin lämpimään. Näin meille annettiinkin kahden erilaisen mustan sävykoodit, jotka ovat kumpikin ns. mahdollisimman vähän muihin sävyihin taittavia perusmustia. Sävyt olivat 564X ja 0202. Näistä jälkimmäinen aavistuksen syvempi sävy kuin ensin mainittu.

Testailujen jälkeen (testasimme myös hieman vaaleampaa harmaata rinnalle) päädyimme valitsemaan nuo meille suositellut sävyt. Pääväriksi 564X ja ikkunanpuitteisiin + oviin tuo hivenen syvempi 0202. 

Maaliksi valitsimme puolihimmeän Ultra Classic talomaalin, joka itseasiassa täyttää jo 30 vuotta! Tämän kunniaksi maalia myydään muuten tällä hetkellä pakkauksissa, jossa asiakas saa 30% enemmän. Ison pönikän ostaja saa siis yhdeksän litran sijaan 11,7 litraa Ultra Classicia samaan hintaan. Syy juuri tämän maalin valintaan oli suurimmaksi osaksi värisävy. Koska musta (ja tummat sävyt yleensä) haalistuvat vaaleita nopeammin, oli selvää että maalin piti olla sellainen, jonka pigmentti pysyy mahdollisimman pitkään muuttumattomana. Ultra-maalien sideaineen uusin polyakrylaatti-teknologia antaa maalille paremman värin- ja kiillonkeston. Tämä taasen johtuu siitä, että sideaineen kovuus ja joustavuus on sovitettu tarkoin siten, että maali joustaa puun päällä halkeilematta ja hilseilemättä koko sen käyttöiän. Sopiva kovuus puolestaan auttaa pintaa pysymään puhtaana pidempään, koska lika ei paistu kesähelteelläkään kiinni pintaan. Näiden syiden vuoksi päädyimme lopulta valitsemaan Ultran. 

Luulin värin valintaa jotenkin kokonaisuudessaan huomattavasti helpommaksi, mutta se olikin loppujen lopuksi melko monimuotoinen asia. Onneksi tajusimme kysyä apua (kysyimme Tikkurilan Maalilinjan lisäksi vinkkejä maalin ja sävyn valintaan myös luotto-rautakaupaltamme, eli Skanssin K-Raudalta - kiitokset kuuluvat siis myös heille).

Huh, paljon tekstiä, mutta halusin kuitenkin kertoa eri vaiheita ja syitä mahdollisimman tarkkaan, sillä itse en löytänyt googlen avulla juuri apuja tähän pulmaan. Monia mustia rakennuksia kyllä, mutta aniharvassa oli laitettu sävykoodia ylös tai pohdittu sen valintaa sen tarkemmin. Lienenkö sitten liian tarkka - tiedä häntä, mutta itselleni tämä oli todella merkittävä asia, en nimittäin halua ottaa koko hommaa uusiksi ensi vuonna. Ja nyt täytyy kyllä sanoa, että voi hitto miten tyytyväinen olen sävyyn. Mökki on nyt kokonaan pesty ja maalausurakkaa aloiteltu. Voin kertoa, että siitä tulee kyllä upea! Tällä viikolla taas jatketaan urakan parissa! :)

Maalausterveisin,

Jutta

ps. ISO ISO ISO kiitos myös meitä auttaneille talkooväelle, jotka tarjositte apuanne tähän hommaan. Ei tästä tulisi kyllä mitään yksin! 

pps. Ensimmäisestä talkoopäivästä on tulossa myöhemmin myös video, jota kuvailimme viime viikolla ;)

Jaiks! En malttaisi millään odottaa tästä urakasta kertomista. Tai oikeastaan en malttaisi odottaa sen etenemistä, sillä töitä tällä saralla on vielä enemmän kuin reilusti.

Joko arvaatte mitä täällä tehdään seuraavat viikot? ;) Pieni vinkki siitä löytyy ainakin täältä.

Aurinkoista lauantaita!

Jutta