Nyt se on tyhjä. Keittiö ja olohuone. Parvet + varastokopit täynnä tavaraa ja makuuhuoneen tyhjennys vielä edessä. En tiedä minne nekin mahtuvat. Edessä on muutto. Määränpäästä ei tietoa. Aikataulut aukeavat paremmin huomisen päivän aikana. Uusiksi menee lähestulkoon koko alakerta. Se syö. Paljon. Yli kaksi vuotta tehtyjä työtunteja. Nyt ne heitetään hukkaan. Kaikki revitään auki.
Olen pohtinut mikä harmittaa tilanteessa oikeasti eniten ja miten voisin sitä käsitellä.... Työmäärän lisäksi huomaan pitäväni epämiellyttävänä sitä, että joku vieras (jotkut vieraat) tulevat kotiimme ilman meitä. Ja purkavatkin kaiken tullessaan. Kuin leijonaemo - suojelen reviiriämme. Se tuntuu epämiellyttävältä.
Tällä hetkellä mieli on kuitenkin parempi kuin viikko sitten. Nyt tiedämme että asia hoidetaan juuri niin kuin se kuuluukin. Saamme terveen kodin ja odotus siitä, että joku edes vaivautuu paikalle - se odotus on nyt loppunut. Edessä on pitkä kuukausi. Tai kaksi. Sen ajaksi blogi saattaa hiljentyä. Tai sitten ei. Ken tietää.
Haikein mielin katson tätä kotia. Se on kolkko ja kylmä tyhjänä. Meille rakkaat esineet ja tavarat on pakattu laatikoihin. Juuri ne, jotka toivat sen lämmön ja tunnelman.
Tyhjä olo.
Jutta