Tiedättekö muuten mikä on kaikista vaikeinta omassa blogissa? Kaikki ulkoasuun ja ilmeeseen liittyvät asiat. Olen päässyt syksyn aikana pohtimaan näitä juttuja parin muun blogin osalta, ja tuntuu että se on huomattavasti helpompaa. "Ulkopuolisena" hahmottaa asioita täysin toisella tavalla ja havainnoi oleelliset seikat. Omassa blogissa tuntuu taas, ettei pysty erottamaan selkeästi tyyliä, tapaa kirjoittaa tai sitä identiteettiä ja persoonaa joka väistämättä varmasti välittyy teille lukijoille. Sitä tulee liian sokeaksi ollessaan tässä jutussa itse sisällä.

Oli se vaikeaa tai ei, päätin jo kesällä, että istun hetkeksi miettimään millainen on tämä blogi, sen tyyli, sen identiteetti ja visuaalinen ilme. Päädyin lopulta monien vaihtoehtojen ja sekasotkujen jälkeen siihen, että ilmeen tulee olla pehmeä ja yksinkertainen. Ei liian vahvoja elementtejä, ja pelkkä mustavalkoisuus ei tuntunut täysin omalta. Halusin ilmeen olevan raikas ja selkeä. En tiedä onko se sitä edelleenkään täysin siinä mittakaavassa kuin toivoisin, mutta olemme nyt lähellä sitä mielikuvaa, joka päässäni on muhinut. Uudistin siis bannerin, vasemman sivupalkin ja alasivujen navigoinnin. Lisäsin myös pitkään mielessä olleen esittelytekstin ja sitten.... Astuin epämukavuusalueelle ja aloitin pienimuotoisesti lisäämään tekstien perään yhteenvedon (yhden-kahden lauseen mittaisen) englanniksi. Tästä koen suurinta painetta ja tuskaa. Kielioppi ja minä emme ole nimittäin parhaita ystävyksiä. Mutta ajattelin samalla pakottaa itseni oppimaan ja opettelemaan. Jos siis näet virheitä tai hassusti sanottuja asioita, älä välitä - se olen vain minä joka treenautan itseäni ja koitan oppia virheistäni ;)

Mutta nyt - tässä me nyt olemme! Minä ja tämä piskuinen blogi. Hempeänä ja yksinkertaisena.