Missä me asumme?
Vuonna 1823, Littoinen
Littoisten Verkatehdas oli toimiessaan Suomen toiseksi vanhin verkatehdas.
Se perustettiin vuonna 1823. Sitä ennen Littoistenjärven rannalla oli Turun verkavanuttamo. Turun verkatehtaan kankaat kuljetettiin pestäväksi Littoisiin, koska poikkeuksellisen pehmeävetinen Littoistenjärvi kirkasti kankaan värit ja viimeisteli laadun.
Parikymmentä vuotta perustamisen jälkeen Littoisten Verkatehtaasta tuli
Turun seudun suurin työllistäjä ja hetkeksi Suomen toiseksi suurin teollisuuslaitos. Myöhemmin tehdas kohosi muutamaan otteeseen Suomen suurimmaksi verkatehtaaksi.
Littoisten kylä syntyi Verkatehtaan ympärille, sillä työntekijät tarvitsivat asuntoja. Ensimmäiset työväen asunnot rakennettiin tehtaan perustamisen jälkeen, viimeiset 1920-luvulla. Lisäksi tehtaan läheisyyteen nousi konttorirakennuksia, kirkko, koulu ja ruokala huolehtimaan yhteisön hyvinvoinnista.
Kylän syntyminen ja Littoisten henki
Littoisten kylä oli tiivis ja omavarainen 50-luvulle saakka. Kylässä vallitsi kuuluisa
Littoisten henki,
joka tarkoitti toisten asioihin sekaantumista niin hyvässä kuin pahassa. Parhaimmillaan se tarkoitti toisista välittämistä ja yhteen hiileen puhaltamista. Myös vapaa-aikaa vietettiin yhdessä. Tehdas ja paikalliset yhdistykset ylläpitivät vireää urheilu- ja kulttuuriharrastustoimintaa.
Tehdastyö merkitsi kylän eristäytymistä omaksi saarekkeekseen kahden maatalouspitäjän välissä. Asukkaiden hyvinvointi ei ollut riippuvainen suotuisasta säästä kuten maanviljelijöillä, vaan kankaan menekistä ja tehtaan toiminnasta. Tämä sai aikaiseksi sen, että
littoislaiset nimittivät itseään littoislaisiksi, ei kaarinalaiksi tai lietolaisiksi.
Kylä hiljenee
Verkatehtaan toiminta loppui halpatuonnin ja Neuvostoliiton kaupan puristuksessa 1968, ja se oli dramaattinen kuolinisku suurelle osaa kylää.
Tehtaan portit suljettiin vuonna 1969.
Kun tehtaan kutomakoneet lakkasivat paukkumasta, ruoho alkoi kasvaa tehdasrakennuksen ympärille ja työväenasunnot tyhjentyivät hiljalleen asukkaista. Kohta puolityhjä teollisuustaloksi muuttunut tehdas rapistui ja puutalot joutuivat ilkivallan kohteeksi. Liedossa alettiin käydä vakavaa keskustelua siitä, pitäisikö vuosien 1840-1920 aikana rakennettu Tehtaanmäen puutaloalue purkaa ja rakentaa tilalle rivitaloja.
Kulttuurihistorialliseksi arvokohteeksi -70 luvun lopulla
Tehtaanmäen pelasti arvojen muutos.
Museovirasto luokitteli Littoisten Verkatehtaan ja sen ympärillä olevat alueet kulttuurihistoriallisesti merkittävien teollisuusmiljöiden joukkoon. Museoviraston mukaan Verkatehtaan alue on poikkeuksellisen hyvin säilynyt tehdasmiljöö Suomessa.
Loft –asunnot valmiiksi
Puolityhjän teollisuustalon kohtalo sinetöityi, kun Olli Ojala osti tehdasrakennuksen kovan kohun saattelemana vuonna 1994 ja alkoi kunnostaa sitä asunnoiksi. Tehtaanmäen asukkaat pelkäsivät rauhallisen kyläidyllin katoavan, jos alueelle muuttaa liikaa ihmisiä.
Huonokuntoisesta teollisuustalosta tuli kuitenkin omaleimainen
350-400 asukkaan koti 2000-luvun alussa.
Verkatehtaan alue, entinen Littoisten sydän, on nykyään pieni osa yli 7000 asukkaan Littoista, joka on levinnyt laajasti Liedon, Kaarinan ja Piikkiön kuntien alueelle.
Meidän kotimme
Yksi näistä upeista asunnoista muuttui kodiksemme vuonna 2011. Ei kulunut aikaakaan, kun aloimme jo etsiä suurempaa kotia tehtaasta. Tällä hetkellä ympärillämme on 124 neliötä.
Viiden metrin huonekorkeus saa tilan tuntumaan vieläkin avarammalta.
Puitteet ovat mielettömät, ja ennen kuin saamme kodistamme oman näköisen, menee projektiin aikaa. Meillä ei ole kiirettä mihinkään, vaan nautimme olostamme ja elämästämme täällä Littoisten sydämessä.
