TÄLLAINEN ON UUSI KOTIMME

Heippa, ja kivaa alkanutta viikonloppua! Vaikka tulevasta kodistamme ei sisäkuvia olekaan olemassa, halusin kertoa teille hieman siitä, millaiseen paikkaan olemme vielä tämän vuoden puolella asettumassa. Kuten tässä tekstissä kerroinkin, osaan nähdä kauneutta monenlaisissa ja eri aikakaudella rakennetuissa asunnoissa tai taloissa. Jokaiselle aikakaudelle löytyy niitä tyypillisiä piirteitä, joista voi aistia rakennusajalle tärkeitä asioita. Välillä näistä tyypillisistä piirteistä on haluttu eroon, mutta onneksi - siis todellakin onneksi - yhä useammin ominaispiirteitä ja yksityiskohtia halutaan myös säilyttää. Minusta se on äärettömän tärkeää ja inspiroivaa.

Meidän tuleva kotitalomme on kerrostalo, jossa on vietetty harjakaisia vuonna 1951. Keltainen roiskerappauspinta ja liuskekivisokkelit kertovat omaa tarinaansa ja tuo esiin juuri tuon aikakauden arkkitehtuuria. Talo on sijoitettu metsän reunalle rinnettä mukaillen ja siitä löytyy sirot metallikaiteiset parvekkeet. Kaikki tämä on oikeastaan erittäinkin ominaista 50-luvun kerrostaloille. Talon pihapiiri on idyllinen ja puiset ovenpielustat toivottavat lämpimästi tervetulleeksi porraskäytävään, jossa onkin heti vastassa rapun asukkaiden kirjanvaihtopiste. Miten ihana idea vielä tänä päivänä!


66-vuotias kaunotar hehkuu tyylipuhtaana ja somana eikä tee itsestään kovin suurta numeroa. Itseasiassa rakennus jää aika lailla piiloon ohikulkijoilta etenkin kesäaikaan lehtien ollessa puissa. 50-luvulla kodeista tehtiin käytännöllisiä, kompakteja ja mittasuhteiltaan ihmisten kokoisia. Usein neliöitä ennemminkin säästeltiin, kuin että niitä olisi mitenkään erityisesti tuhlailtu. Meidän kotimme on noin sadan neliön kokoinen ja siinä on 4 huonetta + keittiö. Huonekorkeutta on 270 cm ja lattiat ovat puuta. Syvät kiviset ikkunalaudat huokuvat oman aikakautensa parhaita paloja, kuten myös olohuoneessa oleva avotakka. Asunto on sijoitettu talon päätyyn, jolloin ikkunoita on kolmeen suuntaan ja löytyypä yhdestä huoneesta myös sympaattinen nurkkaikkuna.

Kuten tuon aikakauden asunnoissa yleensä, on myös meidän tulevassa kodissa erittäin pienet wc- ja suihkutilat. Toisaalta taas oleskelutilat ovat tilavia ja avaria. Nämä juontavat juurensa siihen, että tuolloin pyykkiä pestiin, kuivatettiin ja mankeloitiin taloyhtiön yhteisessä pyykkituvassa. Pyykkitupa ja yhteiset saunatilat löytyvät edelleen myös täältä. Minusta se tuntuu erittäin järkeenkäyvältä ja hyvältä. Mahtuu asunnon suihkutilaan toki myös oma pesukone, mutta voin ihan yhtä hyvin käyttää yhtieisiä tiloja esimerkiksi lakanoiden kuivaamiseen (kuivausrumpukin kun tuolla yhteisessä tilassa on olemassa). Varastotilaa on runsaasti ja bonuksena vielä muita yhteiskäyttötiloja, kuten kuntosalihuone ja mikä ihaninta: askartelutila, jossa mahtuu vaikkapa kunnostamaan kalusteita. Mitä luksusta!


Ja tunnelma. Tunnelma tässä kodissa ja sen ympäristössä on hurmaava. Se on sellainen asia, joka vie voiton kaikesta. Mieheni sanoin "en ole koskaan käynyt niin kodikkaan oloisessa kerrostalossa, jossa on jo rappukäytävässä niin hyvä henki". Niin. Sellaista tunnelmaa on aika vaikea ohittaa.

Sellainen se on. Meidän tuleva kotimme.
Jutta


14 kommenttia

  1. Hieno talo. Miten tuo esteettömyys pääseekö kotiin myös huonoilla jaloilla? Tällaisena liikuntarajoitteisena se aina kiinnostaa mutta muut ihmiset eivät aina sitä huomaa. Tämän takia siis kysyn. En siis halua arvostella tai loukata.
    Voin kuvitella tuon talon tunnelman. Onnea teidän perheelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kuten tyypillisesti, myöskään tässä 3-kerroksisessa 1950-luvun talossa ei ole hissiä. Näin ollen esteettömästä rakennuksesta ei voida puhua. Oma elämäntilanteemme on sellainen, jossa esteettömyyttä ei ole tarvinnut pitää valintakriteerinä. Mikäli sellainen olisi meille tarpeellista, emme toki olisi voineet tällaista kotia edes harkita. Jos sellainen joskus meitä kohtaa, niin toki joudumme harkitsemaan tällaisia asioita uudelleen. Nykyisellään siihen ei meillä ole tarvetta ja itsellemme kotia olemme ostamassa :). Kiitos onnitteluista! :)

      Poista
  2. Siis aah! Kuulostaa upealle! Itteäni houkuttelisi ajatus rakentaa kokonaan oma koti,mutta tiedän, ettei siihen ole nyt mahdollisuutta. Ehkäpä eläkepäiviksi oma tupa jonnekin :) Tuskin maltan odottaa kuvia sisältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiitos :). Haaveilu on onneksi ilmaista ja usein niillä haaveilla on tapana myös toteutua jos oikein kovin toivoo ja uskoo. Ei välttämättä pian, mutta ehkäpä joskus myöhemmin <3. Lähetän myötätuulia haaveidesi toteutumiseen <3

      Poista
  3. Kuulostaa aivan ihanalle ja ihan varmasti sitä myös on! Itse olen täysin 50-70 luvun talojen fani, vaikkakin old ladymme osottautui homepommiksi, mutta kerrostaloasunto on varmasti turvallisempi vaihtoehto. Niin paljon samoja elementtejä, voi miten tutunoloista! Meidän unelma muuttui, mutta olen silti iloinen siitä mihin päädyttiin. En malta odottaa, että näen teidän uudesta kodista sisäkuvia ja sitä kaikkea, mitä sinne loihdit! Katson niitä sitten varmaan tietynlaisella haikeudella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitäpä se tosiaan onkin, todellinen kaunotar ja oman aikakautensa helmi. Muistan ihaillen teidän alkua uudessa kodissa, mutta jälkipyykki ei sitten niin kaunista ollutkaan. Harmillisesti. Mutta jotakin hyvää myös siitä seurasi vihdoin ja viimein - teidän uusi koti on todella kaunis ja varmasti arjessa toimiva! Ihana seurata myös teidän projektia, jossa talo muuttuu käsissäsi kodiksi <3.

      Poista
  4. Voi miten viehättävä talo ja ympäristö! Meillä jatkuu edelleen yritys houkutella isäntä kerrostaloon vaan tulosta ei tunnu tulevan. Meidän rivari on kahdessa tasossa ja tilaa ihan liikaa kahdelle ihmiselle - ja piha, jota pitäisi hoitaa. Meillä on kuitenkin Sauvossa se farmi, jossa pihapuuhia riittää ihan tarpeeksi.
    Tsemppiä muuttopuuhiin - ja teidät tuntien ainakin jonkinlaiseen remonttiin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tähän houkutteluun ei paljoa voimia tarvittu, sillä molemmat tiedostivat nyt mökin jälkeen, että tämä kahden pihan ylläpito ei vain juuri nyt ole sopivaa elämäntilanteellemme. Nyt pystymme hyvällä omalla tunnolla vain sulkemaan oven perässämme mökille lähtiessä, eikä tarvitse huolehtia nurmikosta, haravoinnista tai muista pihatöistä kuin siellä yhdessä paikassa. Ja hei - kiitti tsempeistä, sitä tarvitaan varmasti :)

      ps. Arvaat ihan oikein ;))

      Poista
  5. 50-lukulaisissa on kyllä oma taikansa :) Muistelen lämmöllä meidän vanhaa 1955 rakennetun talon kaksiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaan mieltä! Jokin sellainen arkinen luksus niistä huokuu. Ei liian hienostelevaa, mutta kuitenkin sitä jotakin. Ah!

      Poista
  6. Upea löytö, olen terveesti kade:) -50 -60 -70- luvut, ne vaan ovat niin kodikkaita! Odotan ihan yhtä paljon kuin muutkin niitä tulevia kotikuvia, remppoineen, mukavaa odoteltavaa siis. Minulta meni ohi tuo insta-stoorissa mainitsemasi kirja -50 luvun sisustuksesta, pliis kerrotko kirjan nimen uudestaan!
    Mukavia hetkiä odotukseen!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikö! Samaa sanoi myös mies, että jotenkin siinä talossa on erityisen kodikas fiilis. Sitä on vähän vaikea sen paremmin kuvailla, kuin se että tuntuu hyvältä. Ja niin tosiaan kirja oli Ulla Seppälä-Kavénin Sisustuksen ajat, jossa on käyty läpi suomalaisten koteja ja sisustustyylejä/asumisen normeja useammalta eri aikakaudelta. Todella mielenkiintoista luettavaa, suosittelen! :)

      Poista
  7. Ihanaa päästä seuraamaan uuteen kotiin liittyviä juttuja! Remontoitteko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, pikkuisen. Kuten aina :D Ja kiitos, kiva kun ootte mukana seuraamassa :)

      Poista

KIITOS KUN LUIT JA ILAHDUTAT KOMMENTILLASI <3

© oblik.
Maira Gall