SILLOIN KUN KAIKKI OLI VIELÄ EDESSÄ...

Olen hyvin pitkälti ihmisenä sellainen suunnittelijatyyppi. Rakastan uusia alkuja ja sitä tunnetta, kun kaikki on vielä edessä ja mitään ei tarvitse lyödä vielä lukkoon. Tämä pätee todella moneen elämän osa-alueeseen matkustelusta kodin remontointiin, tuotesuunnitteluun tai sisustukseen. Pelkään sitä tunnetta kun kaikki alkaa olla ikäänkuin valmista tai lomamatkan ensimmäinen päivä on vietetty. Haluaisin elää sitä pientä kutkuttavaa odotusfiilistä ihan koko ajan.


Olen parhaimmillani silloin, kun innostun jostakin ja aivoissa alkaa pyörimään miljoonat ideat. Silloin eletään sellaista luomisen alkuvaihetta ja hillitöntä huumaa. Pirskahtelen ja innostun ihan jokaisesta jutusta juuri niinä hetkinä. Se on ihanaa! Tunnen ja tiedän olevani koukussa siihen olotilaan. Niihin viipyileviin hetkiin ja kutkuttavaan odotukseen, kun tuntuu että kaikki on vielä edessä - kaikki on mahdollista.
Olen tällä viikolla koittanut todellakin unohtaa kaiken kotiin liittyvän suunnittelun ja sen mukanaantuoman hyvänolon tunteen. Olen koittanut tietoisesti vain istahtaa alas ja katsoa tätä kaikkea, mitä olemme saaneet aikaan. Olen ostanut kukkia ja juonut paljon kahvia. Olen yrittänyt nauttia vain tästä hetkestä ja olla ylpeä siitä, että jaksoimme. Olen yrittänyt päästää irti siitä adrenaliinikoukusta, jonka tämä remontti ja muutto saivat aikaan. Huomaan olevani vähän jumissa, koska moni asia on saatu jo maaliin. Tuntuu, kuin olisi tipahtanut tyhjän päälle.

Suunnittelijatyyppinä elo on toisinaan raskasta. Silti olen todella iloinen siitä, että olen juuri tällainen - pirskahteleva ja kaikesta uudesta innostuva. Millainen sinä olet?

Jutta


24 kommenttia

  1. Voit lukea omia ajatuksiani blogistani. Tein vähän aika sitten rakennuttamiseen liittyvän postauksen. Minusta olisi helpompaa suunnitella toisille asioita. Nautin omasta rakennuttamisestakin, mutta mieluiten haluaisin nopeasti valmista, kuin odottaa kuukausikaupalla että rakentaminen tulee vihdoin valmiiksi. Nopeampi aikataulu kuin 1,5 vuotta sopisi itselleni paremmin. Hyvää alkavaa viikkoa, nauti uudesta kodistasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin itsekin ajattelen. Sitä on niin vaikeaa hahmottaa omia juttuja ja ennenkaikkea odottaa. Kaunis kiitos kommentistasi ja mukavaa uutta (jo seuraavaa) viikkoa myös sinulle <3

      Poista
  2. Ihana sinä <3 <3

    Mulla on ollut paljon mielessä viime aikoina ( tiedätkin ) ja sattumoisin myös tämä alkuvuosi on ollut superkiireinen! Viime viikkojen aikana olen huomannut, että ylibuukattu kalenteri on alkanut ahdistamaan ja huomaan tarvitsevani hengähdystauon! Samaan aikaan tajuan myös, että tämä on osa minua...tekeminen, suunnittelu, häsläys, jne. En pystyisi vain ja ainoastaan olemaan!! Jotenkin sen asian tajuaminen sai taas jonkun asian loksahtamaan paikoilleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän sen on. Osa meistä ihmisistä kaipaa sitä hektisyyttä ja toiset pelkää sitä kuollakseen. Tärkeintä on toki itse tunnistaa itsensä ja elämäntapansa... Itse oot ihana <3

      Poista
  3. Hyvä Jutta! Ihania kuvia. <3

    Mä olen kyllä tosi positiivinen tyyppi ja kiihdyn nollasta sataan hetkessä. Koskee niin sisustamista kuin parisuhdetta. Ystäville olen tasaisempi ja mies sekä muu perhe usein ihmettelee, kun ystäväni kutsuvat minua äidilliseksi ja lempeäksi. Luulen, että tempperamenttini ei heille saakka aivan välity. Se onkin ihanaa ja äärettömän mielenkiintoista, kuinka meistä jokaisesta löytyy monta puolta - ja jokainen niistä aivan yhtä totta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ihan sama juttu! Vaikka ei mua moni kyllä äidilliseksi ole kutsunut :D Olen kaukana sellaisesta pullantuoksuisesta seesteisestä perheenäidn stereotypiasta. Mä oon tällainen herkästi räjähtävä ja nopeasti leppyvä samalla :D. Ja oon kyllä sun kavereiden kanssa samaa mieltä - susta tulee kyllä superlempeä mielikuva <3

      Poista
  4. Olen ihan samanlainen! Innostun helposti ja lähden mukaan uusiin juttuihin. Ja silloin kun tulee hiljaisempi vaihe, olo on tyhjä. Mutta tiedän, että uusi innostus tulee taas jostain. :) Tärkeää on muistaa levätä välillä. Parhaat ideat syntyvät minulla joutenolon tilassa ja sitten mennään taas... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ihan totta. Monesti se vaatii sen hetken tyhjyyden, jotta uudet ideat taas lähtevät eteenpäin... Ihanaa, että meitä on muitakin tälaisia projektityyppejä <3

      Poista
  5. Kuulostaa tutulta, vaikka juuri tuota vain olemisen taitoa olen tietoisesti opetellut viime vuodet. Vaihtelevalla menestyksellä... paitsi rauhallisista kahvihetkistäni en enää tingi;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemisen taito on toki tärkeää. Silti todella usein saatan kyllästyä vain siihenkin. Pitäisi olla aina jotakin mitä odottaa... Ja sitten kun se lopputulos häämöttää oven takana, sitä vain pelkää että kohta se hurmio on ohi. Mutta tasapainoilua kaiken välillä... Sitähän tämä elämä on <3

      Poista
  6. Kaunis sinä :)

    MUtta se innostus, tunnistan sen itsestäkin - saan oikein säväreitä, kun päässä ideat laukkaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin! Sellaisia ihmeellisiä tunnesäväreitä, jotka pitää mut elossa :D Hullua!

      Poista
  7. Kuulostaapas tutulta. Lähden todella helposti kaikkeen uuteen innolla mukaan. Rakastan suunnitteluvaihetta vaikka en tosin malttaisi odottaa valmista. Meidän elämä on ollut ainakin tähän saakka hyvin meidän näköistä, ei olla jääty empimään vaan aina tehty se mitä ollaan haluttu. Välillä ehkä vähän hulluja päähänpistoja ja välillä taas vähän rauhallisempia. Vaikka tämä remontti on vasta alkutekijöissään, mielessä pyörii jo monen monta uutta ideaa :D onneksi olen löytänyt sielunkumppanini joka on tosi samanlainen.

    Ihana kuvia sinusta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin just! Suunnittelu on paljon kivampaa kuin lopputulos... Ainakin usein. Sama pätee matkustukseen, remppaan, mihin vain... Itsekin olen tuollainen nopeatempoinen ja spontaani, eikä siinä ole mitään väärää. Mieskään ei ole luonteeltaan kovin staattinen, joten aika vaarallinen kombo myös täällä. Välillä sitä vain jaksaa ihmetellä miten haluaa aina olla suunnittelemassa jotakin... Toiset hengästyisi - minä nautin :D

      Poista
  8. Ihana Jutta <3! Se kyllä myös on luettavissa rivien välistä blogissasi! Itse olen myös samanlainen innostuja ja niin tunteella eläjä. Joskus kaipaisi vähän enemmän järkeäkin peliin, mutta ihan hyvähän tästä on tullut näinkin. Hajamielisyys aina välillä vähän sotkee pakkaa. Mutta itselleen täytyy osata myös nauraa ja olla armollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa niin! Täytyy osata todellakin nauraa ja olla armollinen. Siitähän kaikessa on kysymys. Oli sitten millainen luonne tahansa, niin itsensä kanssa pitää olla hyvä olla <3

      Poista
  9. Olen ollut ihan samanlainen (ja kai välillä vieläkin), aina uusi suunnitelma päässä ja ajatukset innokkaana tulevassa. Mutta nyt vanhemmiten olen yrittänyt opetella myös olemaan onnellinen hetkessä, nauttimaan just tällä hetkellä olevasta hyvästä ja tuntemaan tyytyväisyyttä siitä, että tämä riittää sekä istumaan sen kaffekupin tai skumppalasin kanssa torkkupeitto korvilla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En koe etten olisi onnellinen hetkessä... Lähinnä koen tällä hetkellä olevani sellainen projektiluontoinen tyyppi. Nautin ihan tosi paljon kaikesta uuden fiilistelystä ja odottelusta. Odottaminen on myös sitä hetkeä. Silti välillä voisi kyllä useammin istua sen kahvin ja skumpan kanssa kyllä sohvan nurkassa - niitäkin hetkiä tarvitaan <3

      Poista
  10. Kuulostaa niin tutulta!
    Tällä hetkellä vaan suurimman osan energiastani syö vauva ja ihan perusarjen pyörittäminen eikä jaksamista riitä kaikkeen mihin haluaisi. Pää täynnä miljoonia ideoita, mutta kun ei vaan pysty. Ehkä
    Vähän ja pikkuhiljaa kerrallaan. Kun vaan pystyisi sen hyväksymään:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta sekin on tarkoitettu niin. Nyt on aikaa ideoida, ja jonkun ajan kuluttua sitten toteuttaa. Eikä ne ideat aina toteutusasteelle pääse, siinähän osa viehätystä onkin. Suunnittelu on vain niin kivaa :) Tsemppiä ja iloa arkeesi <3

      Poista
  11. Tunnistin itseäni hyvin paljon kirjoituksestasi! Siinä odotuksen ja suunnittelun kutkuttavassa tunteessa on jotain niin koukuttavaa, joka saattaa joskus jopa olla parempaa kuin itse loppuun saatettu projekti, työ, lomareissu tai joku muu.
    Tiedostan kyllä hyvin, että joskus pitäisi vaan malttaa olla ja nauttia, odottaakin, mutta tällaiselle luonteelle se tuottaa usein hankaluuksia ja aiheuttavan jopa enemmän stressiä kun itse tekeminen!
    Huomaan monesti ajattelevani, että sitten kun tämä on valmis, hengähdän, mutta siinä vaiheessa kun edellisen asian olen saanut valmiiksi, olenkin keksinyt jo seuraavan valmiiksi saatettavan! :D Ehkä sitä joskus oppii tai sitten ei. Ja toisaalta, tällainen minä olen ja se on ihan hyvä sekin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just se tunne! Se on todella kutkuttava ja ennenmuuta koukuttava. Olen myös samaa mieltä, että usein se saattaa olla jopa tosiaan parempaa kuin lopputulos. Ja hei - niin tuttua tuo (sitten istun ja nautin valmiista lopputuloksesta...) :D Harvemmin toteutuu kun uudet tuulet puhaltavat jo.

      Poista
  12. Ihana kirjoitus! Kuulostaa hyvin tutulta. :) Välillä toivon, että asiat menisi ikään kuin 'nopeammin eteenpäin', jolloin pitää muistuttaa itseään, että tärkein on se matka ja pysähtyä hetkeen. Juuri kuten kirjoitit! Huomaan myös kaipaavani toisinaan uutta alkua myös kodin suhteen, etenkin kun työn puolesta pääsee näkemään niin erilaisia toinen toistaan kauniimpia ja erilaisia koteja, niin alkaa haaveilemaan uudesta helposti. Vaikka samalla pidänkin todella paljon ajatuksesta, että tämä olisi toivottavasti perheemme koti vuosikymmenten ajan ja eläisi meidän mukana. Kiitos kauniista muistutuksesta ja mukavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matka on tosiaan se tärkein, ja vaikka sitä kovasti odottaa välillä että valmistuisipa jo, tai tulisipa se lomamatka jo... Niin usein parasta onkin se odottava fiilis :) Uudet alut ovat ihania. Niin puhdistavia ja täynnä energiaa. Samaa koen itsekin työssäni tällä hetkellä ;)

      Poista

KIITOS KUN LUIT JA ILAHDUTAT KOMMENTILLASI <3

© oblik.
Maira Gall