Top Message

www.oblik.fi

PROTOTYYPPI / OMAT TUOTTEET

Jaiks! Muistatteko vielä alkuvuodesta sen arvonnan ja kyselyn, jossa vastailitte tuotesuunnitteluun liittyviin juttuihin? (Jos ette, niin kannattaa lukea vielä tämä juttu: "Minä tuotesuunnittelijana + Arvonta")... Lupasin palailla tähän aiheeseen vielä myöhemminkin, joten on aika lunastaa lupaukset.

Nyt ollaan siinä pisteessä, että olen rakentanut prototyypit ensimmäisistä tuotteista ja hahmotellut, miltä nämä tulisivat aidossa käyttöympäristössä näyttämään. Mallit on rakennettu pahvista, sillä halusin testata todellisia mittasuhteita ja ulottuvuuksia. Niitä on minun ainakin hankala vain tietokoneen ruudulta hahmottaa, joten tällainen protoilu sopii itselleni hyvin... 

Mitä ja miksi? Lähdin tekemään luonnoksia ja suunnitelmia kyselyn vastausten analysoinnin jälkeen ja pohdin mitä uutta minä voin tuoda LifeSaver -konseptille. Halusin ehdottomasti suunnitella tuotteita, jotka istuvat nykyiseen valikoimaan, mutta erottuvat kuitenkin sieltä muiden joukosta jollain tapaa "Juttamaisena". Pohdin pitkään erilaisten purkkien ja säilyttimien funktiota, sekä monikäyttöisyyttä... Kolmio on muoto, joka jostakin syystä viehättää itseäni hurjan paljon. Jälkikäteen olen huomannut, että kaikki koulussa tehdyt omat projektit ovat jollakin tapaa kietoutunut kolmion muodon ympärille. Se on erikoista, sillä tietoisesti en ole tähän pyrkinyt. Näin kävi kuitenkin myös nyt. Luonnostelun ja monien viilausten jälkeen syntyi kolmen tuotteen setti, jota päästään testaamaan jo ihan pian! 

Setti pitää sisällään kolme itsenäistä ja erillistä säilytintä, jotka ovat keskenään kuitenkin modulaarisia. Yhdessä näistä muodostuu ikäänkuin pakkaus, mutta kukin osa toimii monikäyttöisesti myös yksinään. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda tuote, joka toimii työpöydän lisäksi myös kodin muissa tiloissa. Siksi päätin jalostaa ajatusta säilyttimen seinään ripustamisesta - ja se toimii hiton hyvin! Voisin hyvin nähdä jo meidän hammasharjat tuollaisessa seinään ripustettavassa purkissa, mutta yhtähyvin näen kokonaisuuden kynien ja työpöydän tarvikkeiden säilyttämisessä. Rakastan nerokkaita ja monikäyttöisiä tuotteita ja olen aika fiiliksissä, että jaksoin viilata tätä tarpeeksi pitkälle, jotta modulaarisuus ja monipuolinen käyttö toteutuvat haluamallani tavalla. Odotan jo niin innolla, että ensimmäiset koe-kappaleet on saatu uunista ulos ja pääsen hypistelemään tuotetta käsissäni. Siinä vaiheessa saattaa tulla vielä joitakin parannusideoita esille - ja varmasti tuleekin.

Nyt ajattelin kuitenkin kainosti kysyä teiltä palautetta ja kommentteja <3.  
Mitä pidät vaaleasta nuden sävystä? Olisiko sen rinnalle hyvä miettiä myös jotakin muuta väriä?
Näkisitkö tuotteen yhtenä settinä vai erikseen ostettavissa erissä?
Löytyykö ideasta jotakin hassua, jota en ehkä itse ole tullut huomanneeksi?
Ja ehkä se tärkein - näkisitkö tällaisen setin omassa kodissasi (ja jos niin millaisessa käytössä)?

Kaikkia yksityiskohtia en tuotteesta tule vielä paljastamaan (suojelen itseäni ja ideaani ;)), 
mutta sen aikakin varmasti koittaa vielä ;)

Ah, olen niin fiiliksissä!!!!!
Jutta

STRING SYSTEM OLOHUONEESSA JA SISUSTUSJUMI

Eilisessä postauksessa vilahtikin kuvakulma, jota ei ennen täällä blogissa olla nähty. Siihen on useitakin syitä, mutta päällimmäisenä lienee kuitenkin se, etten ole tuohon seinämään millään muotoa tyytyväinen. Seinää hallitsee massiivinen televisio (omasta mielestäni - perheen miehet ovat toista mieltä), jonka alla on kauan haaveilemani String System kaapit hyllyineen. 

Mielestäni kaapit näyttävät aivan lilliputilta television alla ja haaveissa onkin jatkaa tuota kalustetta vielä yhden moduulin verran. Sen aika ei kuitenkaan ole ihan vielä, sillä sen verran euroja noihin joutuu uhraamaan, ettei kaikkea voida samantien hankkia. Toisaalta siinä piilee samalla juuri se hieno juttu, että kalustetta voi muunnella ja jatkaa myöhemminkin. Stringin toiselle puolelle on eksynyt väliaikaisesti korkea hyllykkö, joka olisi kyllä tarkoitus siirtää toiseen paikkaan (kunhan vain keksin mihin ihmeeseen saan tuon alahyllyllä olevan kaiuttimen keskusyksikön/vahvistimen/soittimen tungettua). Kaappiin se ei mahdu ja on myös liian syvä hyllyille. Muutoinkin tästä seinältä puuttuu "se jokin". En saa sitä oikein valmiiksi, koska mielen päällä on jatkuvasti tuo vahvistin ja nuo inhottavat johdot, jotka on koteloitu pisin seiniä. 

Mutta yhtä kaikki - hyllyköstä pidän hurjasti! Se on samaan aikaan tyylikäs, ajaton, elegantti, siro ja hillittömän kaunis. Ja se kätkee juuri sopivan määrän tavaraa sisäänsä olohuoneessa. Muuta säilytystä en tässä tilassa kaipaa, mutta pelit, leffat, pelikonsolit ja sekalaiset lasimaljakot (jotka ei sillä hetkellä ole käytössä) haluan pitää katseilta piilossa. Onneksi nuo pelivehkeet saatiin kaappien liukuovien taakse, näin esillä on edes vähän vähemmän johtoja ja laitteita.
Ja ehdottomasti pidän myös muusta olohuoneessamme! Jotenkin vain tuo seinämä kaipaa jotakin... Onneksi sisustuksen ei pidäkään tulla valmiiksi hetkessä. Koitan pitää pientä ajatustaukoa tuosta, koska silloin saattaa olla, että vastaus löytyy kuin itsestään. 

Jutta

KOKEMUKSIA LINOLEUM -LATTIASTA

Siitä on nyt vajaa kolme kuukautta kun saimme alakerran lattiat vaihdettua. Päädyimme valitsemaan koko alakertaan (pl. kylpyhuone ja kuisti) korkkipohjaisen linoleum -laatan (Forbon Marmoleum). Jonkin verran olin tutkinut materiaalia jo etukäteen, ja parhaimman infopaketin siitä on tehnyt ehdottomasti Karin (lue juttu täältä). Itseasiassa tuo nimenomainen teksti sai minut aikanaan eniten vakuuttuneeksi siitä, että tämä kyseinen lattiapäällyste on kotiimme oikea valinta. Marssin sitten muutamaankin rautakauppaan hakeakseni lisätietoja. Yllätyksekseni en saanut yhdestäkään liikkeestä haluamaani tietoa. Materiaali oli jokaiselle vastaantulleelle asiakaspalvelijalle selkeästi melko tuntematon ja ensimmäisessä paikassa meille alettiin esittelemään vinyylilattiaa. Suu loksahti auki ja totesin myyjälle, että hetkinen - vinyyli on aivan eri materiaali kuin linoleum. Myyjän takellellessa vastausta päätimme vaihtaa liikettä. Seuraavassa paikassa todettiin jo suoraan ettei he tiedä tästä juuri mitään ja siellä niitä mallipaloja on hyllyssä. Ei auttanut kuin ottaa yhteyttä suoraan valmistajaan ja kysellä tarvittavia lisätietoja.

Päädyimme valintaamme seuraavista syistä:
- ekologisuus (Joutsenmerkin omaava Forbon Marmoleum* on valmistettu pelkästään luonnon omista raaka-aineista)
- kestävyys (koska koiratalous ja hiekkaa kulkeutuu väkisinkin tassuissa sisälle vaikka kuinka koittaisi estää)
- pehmeys jalan alla (meillä ei ole lattialämmistystä märkätilojen ulkopuolella, joten emme halunneet ns. kylmää materiaalia, joka olisi kolkko ja herkkä kopinalle)
- helppohoitoinen (joskus aikanaan lino-lattioita piti vahata aika ajoin - ei enää nykyisin)

Olen nyt pessyt lattiaa jonkin verran, tai oikeammin vain vähän pyyhkinyt kostealla. Helppohoitoisuus on todettu käytännössä todellakin todeksi. Lika ja tahrat lähtevät erittäin helposti pinnasta pois kostealla liinalla. Mitään hinkkaamista lattia ei vaadi, sillä tahrat eivät "imeydy" materiaaliin lainkaan. Tuntu jalan alla on osoittautunut myös äärettömän hyväksi. Ei kopise, eikä ole kylmä.


Asennus oli todella helppoa jopa näin ensikertalaiselle. Vaikkakaan emme todennäköisesti olisi selvinneet alkuun ilman isäni apua. Meidän valintamme oli lukkopontillinen 30x30 laatta, joka asennetaan kuten laminaatti. Suoraa pätkää tekee nopeasti, mutta kulmat ja viistot seinänpätkät vaativat hieman enemmän kärsivällisyyttä. Värisävyksi valitsimme Silver Shadow, joka on rehellisen harmaa. Enemmän kuitenkin taitaa taittaa siniseen kuin lämpimään. Rohkea olisi valinnut erivärisiä laattoja/tehnyt niillä kuvioita, mutta me otimme kuitenkin varman päälle ja valitsimme vähemmän rohkeasti vain yhtä sävyä. Pinnan kuviointi on hento, joka ei edes tietyssä valossa juuri näy. Tasavärisyyden sijaan kuviointi antaa kuitenkin enemmän anteeksi esim. pienille roisketahroille ja tuo samalla lattiaan eloa. Tykkään!

Ensialkuun olin vähän jännittynyt lattian sävystä. Tiesin ja osasin odottaa, että valittu värisävy olisi alkuun kellertävä (johtuu pellavaöljystä). Tuon vääristyneen sävyn piti kuitenkin hävitä parissa viikossa ja ensin tuntui, että lattia oli ihan vihreä. Sanoisin, että kaksi viikkoa ei kyllä riittänyt oikean värisävyn paljastumiseen, vaan aikaa kului reilu kuukausi. Tänä aikana pesin lattian pari kertaa. Nyt kun pesukertoja ja käyttöä on takana jokunen kuukausi - osaan käsi sydämellä sanoa, että valinta oli todellakin kaiken tiedon etsimisen arvoinen.


Onko teillä kokemusta tai jonkunlaisia mielikuvia linoleum -lattioista?

Jutta

PS. Kiitos vielä Karin, kun sait minut vakuuttuneeksi tästä materiaalista! <3

*lattiasta on saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan

KELLO KEITTIÖSSÄ

Ei mennyt kauaakaan, että saimme kodin ensimmäisen kellon a)hankittua b)laitettua seinälle. Paitsi, että siihen kului noin vuosi. Ensin piti tietysti löytää sopiva kello ja toiseksi sille piti löytää sopiva paikka. Täytyy sanoa, että onhan se viimein kiva, että kodissa on edes yksi seinäkello, jottei tarvitse aina kaivaa puhelinta esille ajan nähdäkseen. Vielä olisi kiva löytää yläkertaan omansa... Meneeköhän siihen jälleen vuoden verran? :D

Jutta

PYSÄHTYNEITÄ HETKIÄ

Kun valo ja varjo heijastuvat seinän pintaan...

Kun ensimmäiset hiirenkorvat heräävät eloon...
Kun järvi soljuu hiljaisesti ja linnut laulavat...

Kun maito sekoittuu mustaan kahviin...

Pysähtyneissä hetkissä on suurta taikaa... 

Onnellista alkavaa viikonloppua. Muista pysähtyä pieniin hetkiin <3
Jutta

DIY SEINÄKORISTE MESSINKITANGOSTA

Tämä tanko on itseasiassa taivutettu jo noin vuosi sitten koulun metallipajalla. Aiemmin se asusteli vanhan kodin parvella, ja siinä roikkui pari lehteä. Kun muutimme, pakkasin sen jostakin syystä joulukoristeiden kanssa samaan laatikkoon ja unohdin. Nyt löysin sen uudelleen ja mietin, mitä muuta tästä voisikaan tehdä (kuin lehtitelineen). 

Solmin muutaman eukalyptuksen oksan nahkanarulla kiinni tankoon ja se oli siinä. Ja sitäpaitsi eukalyptus on kaunis, vaikka oksat kuivahtaisivatkin.
Juuri nyt tämä keittiön nurkkaus ihastuttaa minua erityisen paljon muutoinkin. Skagerakin todella kaunis ja elegantti talouspaperirullateline  löytyi (etsin vain kaksi ja puoli vuotta sopivaa :D) Sisustuksen Koodista jokin aika sitten. Louis Poulsenin messinkisen vintagevalaisimen huusin alkuvuodesta Bukowskis -verkkohuutokaupasta, kultaiset kehykset on saatu vuosia sitten äidiltäni ja musta keramiikkakulho on bongaus IKEAn poistonurkasta. Yhdessä nämä kaikki muodostavat mielestäni todella suloisen ja harmonisen kokonaisuuden. Ja katsokaa tuota kaunista aamuisin sisään paistavaa valoa - se kruunaa kaiken <3.
Jutta

6X TERASSITUOLI

Kävi niin ikävästi, että löysimme upeat tuolit terassille ja tilasimme ne myös... No sitten tulikin ilmoitus, että tuote on vedetty takaisin laatuongelmien vuoksi ja se tulee uudelleen myyntiin vasta ensi keväänä. Uskonette, että harmittaa! Olemme siis jälleen lähtöpisteessä, jossa etsin terassille kahta-kolmea pinottavaa tuolia penkin kaveriksi. Valikoimaa ja vaihtoehtojahan toki löytyy, mutta kun kerran näkee täydelliset - sitä helposti vertaa muita juuri niihin... Tiedättekö?

Koitan nyt päästä harmituksesta yli ja kokosin vaihtoehtoja, joista joku voisi olla meidän valintamme. Toiveita olisi ainakin nämä: siro - muttei huojuva, pinottava, värinä valkoinen, musta tai harmaa (pöytä ja penkki tehdään itse ja niistä mahdollisesti tulossa tummanharmaat)... Ja olen valmis joustamaan esim. pinottavuudesta mikäli tuoli on sellainen, että voisin siirtää sen talveksi sisälle. Eli oikeasti olen aika joustava kaikessa... Kunhan ne vain veisi sydämen.


Budjetti ylläolevien osalta on kröhöm... joustava :D. Edullisin on Janinge (harmaa käsinojallinen muovituoli Ikeasta) huokealla 45 euron hinnallaan. Ja arvokkain ehdottomasti upeaakin upeampi Bertoia -tuoli. Rehellisyyden nimissä - budetti ei nyt kyllä anna sijoittaa terassituoleihin nelinumeroista summaa (per kpl!), joten ne jäävät kyllä haaveeksi. Loput keikkuvat aikalailla parinsadan hujakoilla, joka näyttäisi olevan melko keskihinta terassituoleille pikaisella selauksella... 

Löytyykö näistä teidän suosikkeja? 
Olisi myös kiva kuulla onko terassituolit teillä panosta vai pihistä -listalla?

Terassiterkuin
Jutta

OUT OF THE BOX / SISUSTUSTYYLEISTÄ

Sisustus on itselleni suuri intohimon kohde ja harrastus. Pidän siitä, että ymärilläni on kaunista ja ennenkaikkea persoonallista. Oma tyylini on vaihdellut vuosien varrella jonkin verran ja on tullut kokeiltua mm. maalaisromanttista ja "bling-bling" tyyliäkin. Kumpaakaan edellämainituista ei kotonani kauaa näkynyt ja ajan saatossa käsitys omasta tyylistä on vahvistunut. Pysyvää on kuitenkin aina ollut se, että kotonamme on ollut jotakin itsetehtyä tai tuunattua - oli tyylisuunta sitten mikä tahansa. Niistä välittyy itselleni kutsuva ja lämmin fiilis, ja sellaisten asioiden kautta sisustuksesta tulee myös läheisempi. Makuasioista ei voi kiistellä, ja tuo totuus pätee myös sisustukseen. Oma silmä on paras sanomaan mikä tuntuu hyvälle. 

Osallistuin viikonloppuna Tomi Kouvolan vetämälle sisustuskurssille, jossa tehtävänä oli suunnitella ylellinen tyyli kuviteltuun kohteeseen. Etukäteen oli määritelty tiettyjä toiveita, jotka piti ottaa huomioon (mm. kuinka monta istumapaikkaa pitäisi pöydän ääreltä löytyä, millainen perhe asunnossa asuu, mihin tarkoitukseen asuntoa käytetään ja tiettyjä asioita, joita piti mahduttaa määriteltyihin tiloihin). Niinsanottu luksustyyli on todella kaukana omastani. Tämä pakotti astumaan ulos omista normeista ja totutusta tyylisuunnasta. Tuntui kuin olisi suunnitellut aivan päinvastaista kotia kuin itselle: ei budjettirajoituksia, ei lapsiperheen vaatimuksia materiaalien ja käytännöllisyyden osalta, ei tilarajoituksia (suuret yhteneväiset tilat pienten huoneiden sijaan)... Yhtäkkiä huomasin, miten haastavaa onkaan astua "out of the box". 
Sitä tottuu niin nopeasti siihen omaan juttuunsa, että asettuminen toisenlaiseen tyyliin on haastavaa. Samaan aikaa kuitenkin hoksasin, miten opettavaista se olikaan. Sain päivän aikana aika monta ahaa-elämystä ja jäin jälkikäteen miettimään sitä omaa tyyliä vähän tarkemmin. En pysty varmastikaan koskaan asettumaan tiukasti mihinkään tiettyyn tyylisuuntaan. Eikä se toki ole tarkoituskaan. Rakastan niin monia sävyjä, tyylejä ja tunnelmia, että niiden yhdisteleminen on itselleni ominaista. Sehän tästä jutusta tekee myös hauskaa! 

Omassa kodissamme suuret elementit ja sisustuksen pohja pysyy kuitenkin usein aika pelkistettynä ja skandinaavisena. En kuitenkaan koe, että puhdas minimalistinen skandityylikään olisi ihan minua. Pidän kovasti tietyntyyppisestä runsaudesta ja syvyydestä, jota puhdas minimalistisuus ei ole. Toisaalta liika runsauskin tuo levottoman tunnelman. Siis minun mielestäni. 
On vapauttavaa, että tuntee mikä itselle sopii ja millaisessa ympäristössä itse viihtyy. Ei tarvitse asettua tiukasti mihinkään tiettyihin trendeihin tai tyylisuuntiin vaan voi sekoitella niitä juuri niin paljon kuin itselle hyvältä tuntuu. Tämän kurssin tehtävän myötä jäin myös pohtimaan mikä on kenenkin mielestä ylellinen tyyli? Toinen näkee ylellisyyden kiiltävissä pinnoissa, toinen vahvoissa väreissä, kolmas taiteen käyttämisessä jne. Onneksi oikeaa vastausta ei ole olemassakaan!

Ja sitäpaitsi - sain myös pari ideaa, joita voisin hyvin kokeilla myös omaan kotiini ripauksen ylellisyyden tunnelmaa tuomaan. Ei sen tarvitse olla sitä blingiä, ylellisyys voi tarkoittaa monia eri asioita, joista voi poimia ne itselleen eniten kolahtavat jutut ympärilleen. Sisustaminen on hauskaa kokeilua, eikä sen tarvitse olla staattinen tai pysyvä. Mukavintahan siinä on se, että tyylejä ja tunnelmia voi miksailla omiin mieltymyksiin sopiviksi, eikä se ole niin vakavaa!

Onko sinulla joku tietty valittu tyylisuunta, jossa koitat pysyä, vai koetko eri tyylien miksauksen enemmän ominaiseksi? Olisi kiva kuulla myös millä sanoin te lukijat kuvaisitte omaa kotianne tai sen tyyliä! Omaa kotiani kuvaisin juuri nyt kahdella sanalla: skandinaavisesti boheemi. Mitä se sitten ikinä kenellekin tarkoittaa :).

Jutta

MITÄ RAJATTIIN STAILAUSKUVIEN ULKOPUOLELLE?

Eilen julkaisin melkoisen kuvapläjäyksen olohuoneesta "Yksi sohva - kolme tyyliä" postauksessa. Kuten jokainen kuitenkin arvata saattaa - rajattiin kuvien ulkopuolelle jotakin kauniiseen kuvakulmaan kuulumatonta. 






Ensimmäiset kuvat ovat kuvakulmien taakse jäävä seinusta olohuoneesta ja tämä viimeinen se, johon kaikki rakennettiin. Naurattaa niin paljon itseänikin tämä pieni luova hulluus, jotta pakkohan nämä realismikuvat oli jakaa :D.
Hauskaa päivää!
Jutta

YKSI SOHVA - KOLME TYYLIÄ

Tätä postausta odotin tekeväni jo viikonloppuna, mutta koko perheen läpikäynyt vatsatauti heitti kaikki suunnitelmat uusiksi. Tänään kuitenkin päätin ottaa tämän työn alle, sillä päässä pyörivät ideat ja visiot eivät antaneet enää rauhaa. Ajatuksena oli havainnollistaa hieman sitä, mitä kaikkea piensisustuksella saa aikaan, kunhan suuret linjat kodissa on ajattomia ja pelkistettyjä.  

Valitsin stailauskohteeksi sohvanurkkauksen, sillä olohuoneessa tulee useimmiten vaihdettua tuota piensisustustavaraa vuodenajan ja ennenmuuta fiiliksen mukaan. Useinkaan tänne ei tarvita suuria muutoksia, vaan jo pienillä vaihdoksilla saa ilmeen kertaheitolla freesin näköiseksi. 

1. Maanläheinen ja lämmin (terrakotta, ruskea, korkki)

2. Raikas ja hempeä (vaaleus, pastellisävyt, keveys)
3. Murrettu ja viileä (vihreä, sininen, kerroksellinen)
Kuvissa näkyvän sohvan (Hakolan Cosy kulmadivaani*) hankimme tänne nykyiseen kotiin muutamien erityisten kriteereiden vuoksi: kotimaisuus, sirous, selkeys ja yksinkertaisuus ja kokonaan vesipestävät päälliset (myös rungon osalta). Reilun kuukauden kokemuksella osaan jo nyt sanoa, että valinta osui todella oikeaan! Sohvalla on vietetty paljon aikaa ja viimeisen viikon ajan sitä on kulutettu erityisen ahkerasti sairastelujen vuoksi. Välillä on vain toipilas vaihtunut ja tuonut omat peittonsa ja tyynysä mukanaan. Sohva on perheellemme tarpeeksi suuri (jotta kaikki mahtuvat löhöilemään siinä), muttei kuitenkaan liian massiivinen kompaktiin oleskelutilaan. 

Siro ja pelkistetty ulkomuoto antaa mahdollisuuden vaihdella tekstiileitä ja asetelmia, sillä sohva sulautuu saumattomasti mielestäni monenlaiseen tyyliin. Erityisenä plussana tulee mainita kangas (Florist, sävy 154), jossa on ilmeisen hyvä pinta lian hylkimiseen. On tässä kurakeleillä tullut vastaan yksi tai kaksikin kertaa kun nelijalkaiset ystävät ovat juosseet ulko-ovelta suoraan sohvalle hyppimään. Lisäksi olen tykästynyt ikiajoiksi noihin yksinkertaisen tyylikkäisiin puujalkoihin - ne on valtavan kauniit!

Olen jotenkin aika innoissani siitä, että meillä on pitkän tauon jälkeen ihan oikea sohva (daybed oli ihana, tiedän!). Käytännön syistä jätimme sohvan hieman irti taustaseinästä ja kiinnitimme sinne kapean laudanpätkän lasien laskutasoksi ja toki myös asetelmien tekoa varten. Sanoisin, että se oli oikein kelpo ratkaisu!

Nyt haluaisin kuitenkin kuulla, että mikä tyyli iski teihin eniten? 1, 2 vai 3?
Ja toki myös sen, vaihdatteko te sohvatyynyjä ja muita pienjuttuja fiiliksen mukaan kodissanne?

Jutta

PS. Saatoitte huomata tilassa myös uuden vaalean maton... Se odottelee yhtä jännittävää DIY-projektia, jota ajattelin kokeilla lähiaikoina. Tuollaiseksi se ei siis ole tilaan jäämässä... Kunhan nyt jäi tuohon suoristumaan ;)

* Sohvasta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

MITÄ ÄITI TEKEE KUN LAPSI SAIRASTAA?

Hän valmistaa kattilallisen mustikkakiisseliä...

 Hän petaa lapselle pedin olohuoneeseen ja koittaa lohduttaa pientä jalkapalloilijan alkua, jonka vuoden ensimmäinen turnaus jää nyt todennäköisesti pelaamatta... 
 Hän siivoaa keittiön ja pesee kylpyhuoneen, koska pelkää että kohta tautipahanen on myös hänessä ja wc:n lattiaa tulee tuijotettua lukuisia tunteja. 
Hän keittään pannullisen kahvia, sillä hän uumoilee valvovansa koko seuraavan yön...

Hän toivoo, että aamulla kaikki olisi paremmin <3

PETTYMYSTEN PUUTARHAMESSUT

Kävi sitten sillä tavalla, että vierailin ensimmäistä kertaa elämässäni Piha ja Puutarha -messuilla. Odotin ilmeisesti jotakin tajunnanräjäyttävää kokemusta, sillä poistuin vaivaisen tunnin kiertelyn jälkeen, enkä ollut saanut irti juuri mitään! Teemana oli tänä vuonna puutarhajuhlat.

En osaa sanoa, ovatko Piha/Puutarha-aiheiset messut olleet aina tällaisia, en ole vieraillut... Mutta monilla muilla messuilla kylläkin, joten odotin jotain samaa kuin niissä; messuhuuma ja läjäpäin innostavia ständejä. Rutkasti uusia ideoita ja sellaisia ahaa! -elämyksiä. Niitä odotin. En saanut.

Pari noston arvoista juttua kuitenkin löytyi: Ammattiopisto Livian suunnittelema ja toteuttama inspiraatioalue puutarhajuhlat -teemalla (WAU!), Drop-ulkoallas, Suomen kukkakauppiasliiton V-S Piirin ständi, jossa oli upeita kukka-asetelmia ja ideoita puutarhajuhlien koristeluun. KIITOS teille, jotka olitte edellämainittuihin osallisina. Olitte tehneet inspiroivia osastoja ja ständeiltänne sai hyvää palvelua. Kiitos!




Halleissa oli runsaasti taimien myyjiä, mutta niitä en sieltä lähtenyt hakemaan. Ensin haluaisin saada niitä ideoita ja inspiraatiota pihan, puutarhan ja terassin suunnitteluun - vasta sitten hankin ne mahdolliset taimet jne. Oletin ehkä hieman kattavampaa pakettia pihan kokonaissuunnitteluun, enkä vain kasveihin... Lisäksi olin todella yllättynyt miten paljon paikalla oli aiheeseen-kuulumattomia-osastoja! Joka messuilla tietysti sellaisia löytyy, mutta mielestäni se korostui täällä erityiseti, koska tarjonta oli muutoinkin melko suppea. Jos lähden etsimään ideoita pihalle, en haluaisi törmätä kymmeniin vaate- ja koruständeihin... Luulisi, että näille löytyisi joku parempi myyntitapahtuma kuin pihamessut? Mene ja tiedä.

Miksi messut tuntuivat flopilta?
- messuhallit olivat selkeästi vajaakäytöllä
- näytteilleasettajien monipuolisuus oli omiin tarpeisiini nähden suppea
- sain huonoa palvelua eräällä messuständillä
- löysin vain kaksi (kohtalaista) ideaa, joita voisin itse käyttää pihassani

Onkohan meno ollut tällaista jokaisena vuotena vai oliko tämä vain jokin pohjanoteeraus? 
Voihan se tietysti olla, että en osannut etsiä hakemaani... 
Mutta pitäisikö messuvierran sitten etukäteen osata?

Jutta

 

Newsletter

Widgets