Viime postauksessa pohdin makuuhuoneen värivalintoja ja uudistusta. Koska remonttimme suurin muutos tulee koskemaan lattiaa (teetämme samassa hartsipinnan myös makuuhunoneen puolelle), tulee nykyisille seinille tehdä jotakin (syitä on pohdittu paremmin tuossa edellisessä tekstissä).
Lähdin viemään ajatuksia ja suunnitelmia eteenpäin vastakohdat -ajattelulla, sillä betonimainen pinta vaatii rinnaalleen mielestäni jotakin pehmeää.
1. Kalklitir seashell, duo-living // 2. Koko iäksi -matto, Mum´s // 3. Pellavalakanat, By Pia´s // 4. Villapeitto, By Pia´s |
Toin kotiin kahden viikon ajan lukuisia värilastuja ja lopulta pääsimme täydelliseen yhteisymmäryykseen taustaseinästä. Betoninharmaan vastapuolella toimii väriympyrästä oranssi/keltainen/punainen. Sitä kohden siis. Tämä varmistaa sen, ettei värisävyt lattiassa tai seinässä vääristy liikaa, eivätkä sävyt ole lähellä toisiaan. Vaikka olenkin kova harmaan ystävä, tulisi huoneesta aivan liian kylmä pelkällä harmaalla värillä seinistä lattiaan. Sopivan murretun oranssin/lohenpunaisen sävyn löytäminen oli kiven alla. Sitten se löytyi. Tikkurilan Omenankukka. Siitä seuraava ongelma olikin, että toivoimme taustaseinään tasaisen pinnan sijaan hieman tuntua, muttemme kuitenkaan kivipintaa. Löytyi kalkkimaali. Mutta niiden sävyt nousivat ongelmaksi. Viime vuoden Kalklitirin värivaihtoehtona oli kuitenkin yksi juuri sopiva ja googlailin pitkään kuvia sävystä eri tiloissa. Ei muuten hurjan monia löytynytkään. Olisin toivonut lisää tilakuvia väristä, jotta olisi helpompi hahmottaa miten eri valoissa ja tiloissa se taittaa mihinkin sävyyn. Kotona ehdoksi oli asetettu tiukasti se, ettei seinästä tulisi vaaleanpunainen. Aprikoosi/puuteri/nude oli toiveemme.
Otin yhteyttä duo-livingiin ja he ystävällisesti selvittivätkin nopeasti valmistajalta saatavuutta, sillä tällä hetkellä kesävärejä ei heilläkään ollut. Näyte kuitenkin löytyi, jota sitten vertailtiin lukemattomia kertoja eri valoissa kotona ja myymälässä. Oli päätöksen aika ja hui että, miten hirvitti. Nyt se on kuitenkin tilattu ja jauhe matkalla Suomeen. Jännittävää! Tämä voi koitua täydelliseksi flopiksi tai unelmien täyttymykseksi. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan aikaa, jolloin pääsemme seinän kimppuun.
Makuuhuoneessamme ei ole ollut mattoa laisinkaan. Emme oikeasti ole kokeneet juurikaan edes tarvetta sille. Nyt uuden lattian myötä haluan tuoda tilaan lisää pehmeyttä ja haaveissa olisikin Koko iäksi -villamatto. Tuota uskomattoman kaunista mattoa olen ihastellut monesti. Joskus mietin sen hankkimista olohuoneeseen, mutten ikinä sitä tehnyt. Syyt ovat hyvin yksinkertaiset: arvokas vaalea villamatto koirataloudessa, paikalla jossa kulutus on kovimmillaan. Ei kiitos. Lisäksi tuo suurempikaan koko ei olisi olohuoneeseemme sopivan iso. Matto jäi muhimaan ajatuksiin, kunnes nyt jälleen sen muistin! Sängyn vierellehän se sopisi täydellisesti betonipinnan päälle, eikö totta? Lisäksi kulutus on huomattavasti pienempää ja likaantuminen vähäisempää tässä tilassa, josta ei läpikulkua tapahdu. Vaikka varmasti matto kestääkin hyvin kulutusta, en haluaisi varoa vaaleaa väriä jatkuvasti olohuone/keittiö -tilassa.
Lakanatilanteemme kaipaisi myös lisäpäivitystä. Meillä on käytössä yksi yhteinen suuri peitto. Se on todella miellyttävä, mutta tiedän kesän tullen jälleen, että toinen meistä haluaisi nukkua ilman peittoa (pelkällä pussilakanalla) ja toinen peiton kera. Olisi tarvetta saada yksittäispeitoille uudet petivaatteet. Löysin By Pia´s valikoimista kauniit kevyet pellavaiset vuodevaatteet. Vaaleanharmaan sävyssä toisi ne olisivat kuin tehdyt vuoteellemme.
Päiväpeittoa tämä perhe ei omista edelleenkään. Eikä sellaista tule myöskään hankkimaan (käytäntö/arki/todellisuus) sillä kukaan ei käytä niitä. Toisinaan kaipaan kuitenkin jotakin vilttiä tai huopaa, jonka voisi heittää huolettomasti vuoteen päälle petauksessa. Katsellessani lakanoita tuli vastaani aika herkullisen sävyinen muhkea villapeitto. Perfect! Tämä olisi samalla sopiva pari seinälle, jottei sen sävy olisi liian yksinäinen tuossa tilassa. Ensin kuitenkin pitää päästä maalaamaan seinä, jotta todellisuus tulee ilmi mihin suuntaan tuo aprikoosi väriään taittaa meidän alkovissa ja onko sävyt tämän peiton kanssa edes lähellä toisiaan.
Mitäs sanotte - mennäänkö jo liian herkullisen puolelle vai vieläkö pysytään hyvän maun rajoilla? Itselleni tuon aprikoosin käyttö on iso iso askel. Siksi se varmasti pelottaakin. En osaa ajatella seinilläni muuta kuin mustaa, valkoista ja harmaata. Mutta haluan silti kokeilla, muuten en tule koskaan tietämään kuinka kaunis siitä voikaan tulla. ;)
Lauantaiterkuin,
Jutta