Top Message

www.oblik.fi

1. ADVENTTINA // DIY



Tänä sunnuntaina sytytimme ensimmäisen adventtikynttilän. Kynttilä upotettiin lasipulloon, jonka kylkeen kuumaliimalla aiemmin marraskuussa tehtiin numerot juniorin kanssa yhteistuumin. Tämän viikonlopun aikana pullot saivat viimein spray -maalikerroksen ylleen. Haaveilin näistä jo viime joulunalusaikaan, mutta ne jäivät tekemättä. Nyt on valmista ja aika nauttia <3

Jos sinulta löytyy siis käyttämättömiä lasipulloja, kannattaa suihkauttaa ne mieluisen väriseksi (tai yhtälailla jättää sellaiselleen). Kuumaliimalla pursottaa haluttu teksti tai numerot kylkeen. Ja valmista!

Rauhallista sunnuntaita,
Jutta

NE PIENET KAUNIIT ASIAT // SUOSIKIT




Lauantai ja pitäisi pestä lattiat. Päädyin kuitenkin kuvaamaan tällä hetkellä eniten ihastuttavia asioita keittiöstämme. Tämän joulukauden suosikeiksi on noussut vanhat kristallilasit (isoisän kaapeista löydetty), pellavapussukka (H&M Home), Lily Small kulho (BEdesign), mustat Laura -lasinaluset (JUTAN), puiset kertakäyttöaterimet (Prisma), tuohikynttiläthillo ja riisipuuroainekset (Nicolas Vahé), kristallinen sokerikko (isoisän kaapeista löydetty) ja mustavalkoiset servietit (Mayn ja tinekhome).

Kuinka pienet kauniit asiat voivatkaan tehdä päivästä piskuisen paremman <3
Löytyykö näistä joitain teidän suosikkejanne joulukattaukseen?

Leppoisaa lauantaita sinulle,
Jutta

VIIME JOULUNA VERKARANNASSA.....

Tai pikemminkin joulunalusaikana meillä vieraili upeat naiset - Krista Keltanen ja Jonna Kivilahti. Tehtiin juttua Kotivinkkiin, joka kaksi viikkoa sitten julkaistiin. Näin vuoden jälkeen kuvia on mielenkiintoista katsella. Kuinka paljon onkaan kotimme muuttunut! Teen varmasti vielä hieman laajempaakin kirjoitusta aiheesta ja kokemuksesta ylipäänsä, mutta halusin kuitenkin jo nyt jakaa nämä muutamat ihastuttavat kuvat teille. 


Näiden myötä haluankin toivottaa sinulle suloista torstaita <3 
Jutta

KAIKKI KUVAT (C) KRISTA KELTANEN

PAKETOINTIPERJANTAI



Olen aloittanut toissaviikolla instagramin puolella paketointiperjantai -ideasarjan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on siis siitä, että joka viikon perjantai aina jouluun saakka, jaan jonkin paketointi-idean. Ajattelin vain käydä huikkaamassa, jos haluat tulla mukaan seurailemaan ja jakamaan omia ideoitasikin. Tägää paketointi-ideasi #paketointiperjantai, niin löydän sen helposti. 

Niin, ja meidäthän löydät nimellä @projekti_verkaranta
Maanantaiterkuin,
Jutta

SUNNUNTAIN TUNNELMIA



Märkä lumi jalkojen alla.
Harmaa taivas ja utuinen tunnelma.
Hiljaisuus ja pikkuhiljaa jäätyvä järvi.
Lapsen riemu ja kävelylenkit.
Tuoreen leivän tuoksu.
Pitkään nukutut unet.
Siisti koti ja kynttilähuuma.
Sunnuntai.

Toivottavasti sinunkin viikonloppusi oli nautinnollinen <3
Jutta

JOULUKORTTITELINE // DIY



Toteutukseen tarvittava mies löytyi työpaikaltaan, ylijäämävaneri yläkerran kaapista, maalinjämä kylpyhuoneesta, nipsut laatikon pohjalta (ostettu Tigerista), nahkanaru ja hemmetin hienot joulukortit naapurista

Ja työvaiheitakin oli vain muutama:
1. Ideoi (tähän käytin aikaa noin 5 minuuttia).
2. Sahaa vanerista (paksusta pahvista, puusta, mdf -levystä tvs.) kolmio ja  reunoihin muutamaan kohtaan pienet viillot narujen pysymistä varten.
3. Vedä naru sikin sokin ympäri telinettä, solmi lopuksi takaa.
4. Ripusta kortit pienillä nipsuilla (tai vaikka pyykkipojilla) paikoilleen.
5. Juo glögiä ja ihaile!

Huomaa boldatut kohdat - nämä toteutti allekirjoittanut itse. Muutoin teos on Pekan käsialaa :D.

Letkeetä lauantaita,
Jutta

ps. Jos säkin haluut noi törkeen hienot kortit itselles (Graafinen suunnittelu ja toteutus Siina Tanninen), niin niitä saa edukkaasti (5kpl = 5EUR) JUTAN verkkokaupasta, kas tästä.

BLONDIT ROKKAA

Allekirjoittanut on melkoinen muutosfriikki. Ainakin hiusten suhteen. Toisinaan kyllä tuntuu, että sama pätee useaan muuhunkin elämän osa-alueeseen. Viimeisten vuosien aikana hiusteni väri on muuttunut monen monta kertaa. Eikä vähiten juuri kyllästymisen vuoksi. Kun saan hiukset vaaleiksi - haluan ne jälleen ruskeiksi. Ja kun näin tehdään - alkaa vaalennusprosessi alusta. Kaksi kertaa viimeisen viiden vuoden aikana olen myöskin antanut pätkiä hiukseni joko todella lyhyiksi, tai vielä enemmän lyhyiksi. Tämän jälkeen on alkanut armoton kasvatusprojekti. Eniten aikaa olen kuitenkin viime vuosina viettänyt puolipitkässä vaaleassa hiusmallissa. Ja vaikka se tuntuukin aivan omalta, niin se kyllästyttää helposti.

Vaalennusprosessi ei aina (eli ei juuri koskaan) tee hiuksille kovin hyvää, joten voitte kuvitella paljonko käytän aikaani aamuisin siihen, että pehko ei näytä aivan kuolleelta. Aika paljon. Silti hiukseni eivät monestikaan ole millään tavalla ns.laitetut. Alla olevaan kuvaan kokosin joitakin räpsyjä vuosien varrelta, josta voitte helposti päätellä vaihtelunhaluisuuteni. Hah. Naurettavaa! Ja surullista. Aika usein nimittäin jään katsomaan vanhoja kuvia ja mietin miksi hiivatissa menin pätkäisemään aikanaan hiukseni tai minkä ihmeen takia jatkoin jälleen vaalennusta jnejnejne.... :D Joo, monta tyyliä tähän lyyliin on tosiaan muutaman vuoden aikana mahtunut. 


Onnea on kuitenkin ikioma kampaaja, joka torppaa suurimmat hullutukset, nauraa järjettömille ideoille, toteuttaa kuitenkin kaiken tyylikkäästi ja vielä auttaa hiustenhoidossa. Olen käyttänyt samaa kampaamoa kaikki nämä vuodet (tai siis kaikki viimeiset 7-8 vuotta) ja uskokaa tai älkää - siihen on mahtunut myös mustaa tukkaa ja lyhyttä rokkilettiä. Nyt kun jälleen viihdyn vaaleana, saimme blondi -ystäväni kanssa kutsun Yazz Hairin blondi-iltaan. Aika jees muuten, että meitä naisia tällä tavoin hemmotellaan täällä Turussa <3. Illan aikana käytiin läpi vaaleiden hiusten hoitoa, pesua, värjäysprosessia, hoitoaineita ja vinkkejä. Tarpeeseen tuli! 


Koko tämä kolmikko on saanut tai joutunut toisinaan kestämään tämän leidin oikutuksia. Eniten kuitenkin taitava Sirkku <3 (kuvassa yllä). Illan jälkeen päätin, etten enää värjää hiuksiani koskaan tummemmaksi, sillä koin suuren oivalluksen vaaleiden hiusten hoidossa. Itse olen käyttänyt hyvin usein shampoona jotakin sillä hetkellä sopivalta tuntuvaa hopeahohtoshampoota kellertävyyden vähemtämiseksi. Nuo eivät kuitenkaan hoida hiusta juurikaan - joten tuli iloisena yllätyksenä, että Yazziin oli saatu uusi vaaleiden hiusten hoitosarja label.m Brightening Blonde - Lontoon muotiviikkojen viralliselta kumppanilta tottakai. Label.m on minulle entuudestaankin tuttu sarja, mutta tuo vaaleiden hiusten sarja on ollut pikkuisen huono homma...

Olen testaillut saamiani tuotteita nyt viikon-pari, ja ajattelin vielä jossakin vaiheessa kertoa toimiko. Sillä uskon, että sillä puolen ruutua on useita vaaleahiuksisia naisia, joille tämä saattaisi olla se pelastus! ps. Baba Lybeck ei käytä enää mitään muita tuotteita omiin vaaleisiin hiuksiinsa ;)


Mutta sitten vielä se seuraava ja tärkeä kysymys - millainen tyyli seuraavaksi? Tekisi mieli leikata etuhiuksia (joo tiedän - kampaaja huokaisee vain syvään siellä :D) tai sitten piilokalju toiselle puolen. Mutten tiedä uskallanko. Vaaleina nämä nyt kuitenkin saavat tällä hetkellä pysyä, sillä jo nyt tunnen, että hiukseni ovat parempikuntoiset ja pehmeämmät kuin ennen näiden tuotteiden käyttöä. Ehkä nämä siis voidaan vielä elvyttää ;)

Kiitos vielä mimmit kivasta illasta, näitä tänne Turkuun lisää! 
(Naisia ei voi koskaan hemmotella liikaa ;))
Jutta

ps. Jos kaipaat ammattitaitoisia kampaajia, ja pilkettä silmäkulmaan tyylissäsi, suosittelen tätä remmiä läpimästi! Löydät Yazz Hairin kotisivujen lisäksi myös Instagramista, jonne päivitetään ennen-jälkeen-kuvia tiheään tahtiin. 

DIY LAHJAPUSSI // JOULU

On jälleen se aika vuodesta, kun pohditaan lahjoja tarhatädeille ja -sedille. Opettajiakin olisi kiva jollakin tapaa muistaa, mutta ainaiset joulukukat tai tuikkukipot ei oikein sytytä. Kevätjuhlien yhteydessä meidän juniorin luokka on toisinaan ostanut kimpassa jonkun lahjakortin, uskon että se on ollut opettajalle mieluinen juttu. Ennemmin kuin 20 pientä kivaa (ja keskenään erilaista) pikkulahjaa + kukkaa. Jouluisin kuitenkaan yhteisiä lahjoja ei olla ostettu. 

Tänä vuonna meidän opettajat saavat jouluksi jotakin itsetehtyä ja toivottavasti mieluista. Kuusipussin idea on napattu aiemmin tekemästäni talvisesta sisustustyynystä. Kuosista tuli niin hauska ja tyylikäs, että päätimme nappulan kanssa tehdä samalla ajatuksella myös näitä lahjakasseja.


Toteutus on hyvin yksinkertainen (ja edullinen). 
1. Leikkaa perunasta haluamasi kuvio
2. Sivele kangasväriä kuvion päälle ja koepaina ensin paperille tai jämäkankaalle
3. Tee kuviot pussiin (muista laittaa pussin väliin sanomalehteä tvs, jottei kangasväri suttaa nurjaa puolta turhan paljoa)
4. Anna kuivua
5. Silitä leivinpaperin läpi - nyt pussi on konepestävä!

Kangaspusseja ja -väriä ostin askarteluliikkeestä. Perunan lähikaupasta ;).

Sisälle sujautamme muutaman joulukuusenkoristeen (lapsen tekemiä, tottakai) ja lisäksi lähempänä ajankohtaa leivottuja pipareita. Toivottavasti opet eivät ole täällä lukemassa, sillä muutoin yllätys ei taida olla kovin suuri päättäjäispäivänä :). 

Mitä te annatte hoitajille/opettajille/kummeille? Voisiko tässä olla idea tälle vuodelle?
Jutta

Huomaatko muuten taustalla vilahtavan kaleterijulisteen? Naapurin Jutta ja hänen siskonsa varmistivat yhdessä sen, että vuosikalenterimme on kerrankin ajoissa hankittu. Yksinkertainen, tyylikäs, käytännöllinen. Jos sinäkin ihastuit, käyhän kurkkimassa JUTAN juuri avattu verkkokauppa. Siellä on paljon muitakin tuotteita, joita en ole voinut vastustaa (miten niin ihastunut kaimani tyyliin? ;)) 

VIISI VÄRIÄ / VIHREÄ + ARVONNAN VOITTAJA

Yksi väri - yksi päivä. Maija Pihkalasta haastoi meidät kertomaan kotimme väreistä. Ensimmäisen osan toteutimme rimaa hipoen. Nimittäin harmaalla. Toisena värinä käytimme kaksi vuotta sitten sydämeni vienyttä väriä/sävyä/materiaalia... Nimittäin kuparia!

Nyt on vuorossa tämän joulun ehdoton lemppari - vihreä. Eikä mikä tahansa vihreä, vaan kuusenhavunvihreä. Sopivasti sattui sitten viikonlopun joulutapahtumassa, että löysin Hellerannan pöydästä tämän maljakon kahdella eurolla. Ajattele mikä löytö!

Tämä lasinen kaunokainen istuu joulupöytämme koristeena aivan varmasti tänä vuonna. Sitä ennen se pitää huolen siitä, ettei ruokapöytä ole ilman tuoreita kuusehavuja kertaakaan ennen joulua. ;)




Mitä mieltä olet, olisiko vihreästä kilpailijaksi perinteiselle joulunpunaiselle? Samalla haastankin Vivin kertomaan kodin väreistä. Otatko kopin? 

Niin, ja sitten se voittaja...
ONNEA! Ja toivottavasti kirjasta on paljon apua. Laitan sinulle vielä sähköpostia tulemaan. Kiitos kaikille osallistuneille. 

Jutta

VALOKUVAUSKIRJAN ARVONTA

Oletko joskus miettinyt haluavasi oppia paremmaksi kuvaajaksi? Onko ohjekirja jäänyt lukematta, ihan vain siksi että se on kovin tylsä? Auttaisiko oppimaasi se, että näkisit selkeät esimerkkikuvat ja joku kertoisi mitä ne säädöt oikeasti edes tarkoittaa? Avot. Olet kuin minä! Ja jos osuin oikeaan, voin kertoa jo valmiiksi, että tästä kirjasta tulet pitämään!

Meillä pidettiin siis lokakuun lopulla valokuvauksen workshop täällä Verkarannassa. Aaltoja -blogin Sonja toimi ohjaajana ja oli saanut meille oppikirjoiksi tämän huikean Docendon Digikamerakoulu -kirjan, jonka on kirjoittanut Pekka Punkari. Todella miellyttävä ja helppo lukea! Omani onkin jo hiirenkorvia täynnä ;).

Sitten kävi vielä niin onnellisesti, että sain myös toisen samanmoisen kirjan, ja nyt sinulla on mahdollisuus voittaa se itsellesi! Sen kummempia arpakikkailuita ei tällä kertaa ole, vaan jokainen kommentti osallistuu yhtä suurella mahdollisuudella kirjan voittoon. 

Jätähän siis kommenttia alle mikäli sinun kotoasi löytyisi tällaiselle käyttöä (tai ehkä pukinkontissa olisi valokuvauksen harrastajalle vielä paketin kokoinen aukko). 

Arvonta alkaa NYT ja päättyy 17.11.2014. Muistathan jättää toimivan sähköpostiosoitteen kommentin mukaan, jotta voiton osuessa kohdalle löydän sinut helposti. 
Kuva: Sonja / Aaltoja -blogi (sillä huono emäntä ei muistanut kuvata kirjoja ;))

Arpaonnea tasapuolisesti kaikille, ja oikein iloista alkanutta viikkoa,
Jutta
HOX! ALEKOODI! Koulutuksen kirjat on saatu yhteistyössä Docendolta, joka tarjoaa myös Projekti Verkaranta -blogin lukijoille mm. valokuvausaiheiset kirjat tarjoushintaan. Käy katsomassa uudistunut verkkokirjakauppa Docendo.fi ja lunasta koodi ÅBLOGI, jolla saat 25 %:n alennuksen kaikista kirjoista. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin ja koodi on voimassa 30.11.2014 asti. 


PUNAISEN MATON PAIKKA



Lokakuussa maikkarilla nähtiin kotimme punaisen maton paikka ihan elävänä kuvana. Saimme tämän jälkeen Talosanomien Jenniltä myöskin haasteen kotimme parhaan paikan paljastamisesta. Kiitos Jenni! Vaikka pohdimme asiaa uudelleen - ei päätöksemme muuksi muuttunut. Valitsimme kotimme parhaaksi paikaksi olohuoneen nojatuolit ja maton ympärillä olevan tilan. Tämä alue on ehdottomasti kodin sydän! Maton ympärille on rakentunut tärkeiden kalusteiden paikka ja siinä vietämme myös eniten yhdessä aikaamme. Nojatuolit ovat löytö Pekan vanhempien vintiltä, ja daybedin olemme rakentaneet omin käsin. Tyynyt vaihtuvat mielialan ja vuodenajan mukaan. Tällä hetkellä tykkään siitä, että suurin osa on itse tuunattu. Kuusityyny ja kesällä painamat sormityynyt on superkivoja ja sopivat äärettömän kauniisti Saanan ja Ollin villi Pohjola -tyynyn kaveriksi. 

Kaikenkaikkiaan tämä kotimme valoisin paikka on oivallinen esimerkki siitä, miten yhdistämällä itsetehtyä, uutta ja vanhaa - saadaan aikaan jotakin todella tärkeää. Se syntyy kerroksellisuudesta ja tärkeistä muistoista. 

Tämä haasta on kiertänyt jo monen monta blogia, joten jätän tällä kertaa haastamatta ketään yksittäistä bloggaajaa. Sen sijaan haluaisinkin kuulla sinun mielipiteesi - mitkä asiat tekevät kodin kauneimman paikan?

Iloista isänpäivää,
Jutta

VIISI VÄRIÄ // KUPARI


Yksi väri - yksi päivä. Maija Pihkalasta haastoi meidät kertomaan kotimme väreistä. Ensimmäisen osan toteutimme rimaa hipoen. Nimittäin harmaalla. Toiset sanovat, ettei se ole väri lainkaan. Mutta oikeasti harmaatakin löytyy valtavasti eri sävyissä, eikä asia mielestäni ole lainkaan niin yksioikoinen. 

Toisena värinä on pakko käyttää kaksi vuotta sitten sydämeni vienyttä väriä/sävyä/materiaalia... Nimittäin kuparia!



Kupari viehättää kahden vuoden jälkeenkin yllättävän paljon. Siitä on itseasiassa tullut yksi suosikkini! Verkarannassa sitä nähdään erityisesti pienesineiden, kuten kannujen ja kynttiläsomisteiden muodossa. Lisäksi koko kodin herkkupala on edelleen tuo string -hylly. Muutoin kovin tavanomainen kaluste oli hilkulla tulla meille aikanaan valkoisena tai mustana. Päätin kuitenkin silloin räväyttää - ja se kannatti. Kuparin värisellä spray -maalilla on lisäksi suihkittu esimerkiksi kynäpurkkeja, vanhan Lundia -hyllyn (lastenhuoneessa) taustaristikko ja erinäinen määrä kaikenmoisia pieniä juttuja kodissa ja sen ulkopuolella :D.

Oman kodin väripaletin haastan tällä kertaa paljastamaan yhden suosikkibloggareistani - Joannan. Joko olet tämän joskus saanut? Ainakaan ensisilmäykseltä en sellaista huomannut. :)

Mitä mieltä muuten olet - onhan kupari vielä hot?
Perjantaiterkuin,
Jutta

MAAILMAN PARAS CIABATTA


En ole kummoinen leipuri ihminen. Onneksi meiltä kuitenkin löytyy innokas hiivapeukalo. Mieheni. Oli aivan pakko tulla jakamaan ohje, jonka kanssa hän on hemmotellut meitä viimeiset viikot. Uskomattoman hyvää ciabattaa tulee Myllärin ohjeilla. Eikä leipurin itsensä mielestä ole edes vaikeaa. Allekirjoittanut ei ota tähän kantaa vaan jatkaa edelleen oloaan peukalo keskellä kämmentä :D.

Miten?

7,5 dl vettä
1 pussi (1kg) Myllärin Ciabatta Leipäainesta
1/3 palaa hiivaa tai
1 tl kuivahiivaa
1/2 dl oliiviöljyä
4 tl suolaa

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää muut aineet. Sekoita taikinaa yleiskoneella 10 minuutin ajan. Siirrä taikina öljyttyyn astiaan ja anna levätä peitettynä n. 1 tunti. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja paloittele taikinasta 5 leipää ja muotoile ne hellävaraisesti. Anna leipien kohota peitettynä noin 30 minuuttia. Paista 230-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia.

Lopputuloksena on syntynyt suussasulavia leipiä, joita voisi herkutella päivästä toiseen. Ja kuinka edullista leivän leipominen onkaan - yhdestä jauhopussista saat 5 leipää!

Ei siis muuta kuin herkullista torstaipäivää,
Jutta

JOULUTAPAHTUMA 16.11.



Kaikki Turun suunnalla asuvat HOI! Åblogien kirppis oli elokuussa menestys ja jatkoa on pyydetty. Nyt kutsuun on vastattu ja seuraava tapahtuma, johon sinäkin pääset osalliseksi - on Hansatorilla ensi sunnuntaina 16.11. Olen itsekin tulossa myymään omia tuotoksia, ja mukana on muitakin huipputyyppejä! Laittelen viimeistään ensi viikolla vähän vilkaisua siitä, mitä myyntiin on tulossa. Kannattaa siis pysyä kuulolla. Itseni lisäksi meidän pöydän takaa löytyy koulukaverini Tapsa, joka on luvannut tuoda ainakin itsetehtyjä betoninuppejaan myyntiin. Voin kertoa jo valmiiksi - että niistä tulee hitti! Allekirjoittanut on tilannut jo omansa ja saan ne toivottavasti pian ;)
 
Vinkkaa myös kaverille - tästä ei kannata jäädä paitsi! Käy liittymässä  tapahtuman FB-sivuille, niin saat ensimmäisenä tietoa myyntiin tulevista tuotteista ja muutakin infoa toki sinne päivittelemme.
 
Kivaa keskiviikon iltaa ja toivottavasti nähdään ensi viikolla,
Jutta

LOKAKUU KUVINA



Lokakuussa kävin metsäretkellä lapsen kanssa ja pidin kasvatuskeskustelun järven rannalla heimoneuvoston tyyliin. Koin huonoa omaatuntoa siitä, miten paljon olin ollut poissa, jonka vuoksi yhteinen pidennetty viikonloppu tuntui taivaanlahjalta. Alkukuussa koko tehtaan alue oli syksynpunainen ja -keltainen.

Lokakuussa painoin talvi-inspiraation iskemänä uuden tyynyn, jonka seurauksena huomasin viettäväni seuraavan illan ja yön naapurin Jutan luona luovissa tunnelmissa. Luovuus jatkui pitkin kuuta ja työhuoneen suunnitelmat alkoivat nostaa päätään. Suunnitelmien edetessä yläkerran senkki muutti alas ja sai ylleen uuden harmaan sävyn. Lokakuussa inspiroiduin muutoinkin harmaasta väristä. 

Lokakuussa vietimme hitaita ja pitkiä aamuja. Ne ovat olleet koko kuukauden pelastus. Pimeät illat ovat vieneet vuorokaudesta tunteja. Tai siltä ainakin tuntuu. Pitkät illat koulussa ovat tuntuneet entistäkin pidemmiltä bussillakulkemisen vuoksi. Korjattu auto on nyt onneksi tullut takaisin ja marraskuussa matkat vievät hieman vähemmän aikaa vuorokaudesta. 

Lokakuussa on vietetty halloweenia ja juotu skumppaa. On käyty isolla kylällä työporukalla ja naurettu stand upin tahtiin Apollossa. Kuukauden koskettavin hetki oli kuitenkin Lara Fabianin konsertti äitini ja siskoni kanssa Logomossa. Uskomaton nainen, uskomaton ääni ja tulkinta.  

Lokakuussa on tehty ensimmäiset talviset asetelmat kotiin ja juotu ensimmäiset glögit. Lokakuussa olen uskaltautunut sanomaan ääneen ensimmäistä kertaa tänä vuonna sanan joulu. 

Lokakuussa on pidetty valokuvauksen workshoppia Verkarannassa åblogien naisten kanssa ja innostuin taas kuvaamaan lisää. Tämän jälkeen olen istunut iltaisin nenä kiinni saamassani opaskirjassa.

Lokakuussa on myös kävelty useampana kertana järvenrantaa ja joka kerta pysähdytty tuijottamaan hiljentyvää luontoa. Olemme olleet kiitollisia siitä, että saamme asua täällä. Televisiossa esiintyminen jännitti, mutta turhaan. Kotimme on meille kaunein ja olimme äärettömän onnellisia saamistamme arvosteluista ja ennenkaikkea siitä kaikesta palautteesta, jonka jakson jälkeen saimme eri reittejä pitkin. 

Tänään, marraskuun toisena päivänä, tehtaan alue on sumuinen ja hiljainen. Keltaisesta  ja punaisesta ei ole tietoakaan, eikä koiranulkoiluttajia lukuunottamatta ulkona liiku ketään. Koko alueen värittää usvainen harmaa.

Lokakuusta jäi kaikenkaikkiaan hyvä mieli. 
Tervetuloa marraskuu.

Jutta

 

Newsletter

Widgets