KOIRIEN REMMIPUSSI // DIY

Eteisessä tapahtuu tällä hetkellä jännittäviä asioita; Pekka on purkanut vaatekaapin pois ja seinätkin saatiin eilen paklattua sekä maalattua. Nyt tila on ihanan tyhjä, saa ikäänkuin aloittaa puhtaalta pöydältä. Mikä fiilis!

Samalla kun mies tekee eteistilassa isoja linjauksia, puuhastelee nainen tietysti pienten näpertelyiden kanssa. Näin aikaan saadaan parasta mahdollista jälkeä (?). Yläkerran kaapista löytyi vanhaa verhoilunahkaa, jonka isoisäni on aikoinaan jostakin veneestä taikka autosta purkanut. Nahka löysi tiensä aikojen saatossa isälleni, ja noin vuosi sitten osa tuosta päätyi meille. Ai miksikö? Meinasin tehdä niistä keittiön laatikoihin kahvat. En vielä ole saanut aikaiseksi. Ja onneksi näin, sillä nyt keksin niille paloille oivan tarkoituksen!

Koirien remmit ovat meillä sellainen juttu, että ne lojuu milloin missäkin. Joskus niille on yritetty laittaa kaappiin oma laatikko, toisinaan on sovittu että koitetaan laittaa ne naulakkoon (kaapin sisälle) roikkumaan. Ja roikkuihan ne hetken seinällä olevissa nupeissakin. Se ei ollut kaunista, kuten saatat arvata. Narut heitetty miten sattuu ja remmit roikkuivat nupista lattiaan saakka sikinsokin. Taluttimille tulisi olla sellainen sopivan "helppo" sijoituspaikka, jotta ne tulisi sinne myös laitettua. Tästä tarpeesta syntyi nahkainen koirien remmipussi, joka saa olla esillä ja sinne on mahdollisimman kätevää heittää kummankin taluttimet sisään tultaessa.
Mitä sitten tarvittiin? Sakset, paksu neula, paksua lankaa, ruskeaa nahkavoidetta ja vanhaa nahkaa. Ensialkuun töitä sai tehdä vanhojen niittien poistamisen kanssa, melkoista puuhaa! Tämän jälkeen poistin vanhat ompeleet ja leikkasin sopivan palan, jonka käsittelin ruskean sävyisellä nahkavoiteella. Tämä teki vaaleasta nahasta sopivasti konjakkisemman ja lisäksi jopa aavistuksen patinoituneemman näköisen. Todella onnistunut "värjäys" sanoisin! Voide suojaa pintaa lialta ja kosteudelta, jonka lisäksi aine sisältää mehiläisvahaa, joka antaa pinnalle luonnollisen kiillon. 

Pussukan ompelin kasaan käsipelin. Ompelukoneeseen olisi varmasti pitänyt vaihtaa joku neula, jottei se olisi rikkoutunut ja tämä haiskahti liialliselta työltä (eli suomeksi; en tiennyt kuinka sen tekisin, joten päätin jättää vaihtamatta kokonaan ja tyytyä parsimiseen).
Ompelussa en tarvittu kovin suurta taitoa, kärsivällisyyttä kylläkin. Paksu nahka kun ei ollut helpointa/kevyintä mahdollista ommeltavaa. Leikkasin siis kolme eri palasta, joista tulee siis kolme pussia. Yhteen pussiin ei tarvita erillisiä osia, yksi suorakaiteen mallinen riittää. Ensin taitoin ja ompelin yläreunan "koristetikkauksilla". Tämän jälkeen käänsin nahan nuinkurin ja ompelin sivut yhteen. Jäljelle jäi vielä pohja - ristipistoilla kiinni ja se oli siinä. Leikkasin vielä pienen suikaleen ylijäämäpalasesta ja taitoin siitä kahvan pussukkaan, josta se saadaan eteisen uuteen tankoon roikkumaan. 
Kaikki tarvikkeet löytyi kotoa kaapeista. Onnea on projekti-ihmisen luonne, joka keräilee kaikenlaista "tulevia tarpeita" varten kaappeihin. Tai sitten ei :D. Tällä kertaa kiitin kuitenkin itseäni, etten ollut jo heittänyt nahkaa pois, vaikkei se kahvoiksi koskaan päätynytkään. Mikäli ostat valmiin uuden palasen, pääset huomattavasti vähemmällä työllä ja voit jättää niittien repimisen, ompeleiden purkamisen sekä mahdollisesti myös pinnan käsittelyn laskuista pois. Ompelutyö itsessään taisi viedä puolisen tuntia, joten melko simppeli ja nopea idea! Ja sitäpaitsi, voihan tässä muutakin säilyttää kuin karvatassujen remmejä ;)

Idearikasta maanantaita, 
Jutta

22 kommenttia

  1. Mahtava pussi, tollasella olisi käyttöä meilläkin kun neljän koiran remmit vaatii jo aika tilan kodinhoitohuoneesta. Meillä ollaan muuten vähän samoissa puuhissa kun teillä. Pienestä eteisestä lähtee VALTAVAN iso kaappi pois ja tilalle jotain paljon kauniimpaa. Kiva siis seurata mitä teillä eteiseen tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin. Ja kun pussi on päältä auki, ei sinnelaittaminenkaan ole "liian vaikeaa". Koska on niin totta, että miten helpoimmalla vain pääsen, niin teen. Joten jos remmit pitäisi ripustaa johonkin vaikeaan paikkaan (esim takkien taakse kaappiin) niin jää kyllä tekemättä. Näin on nyt hyvä ja silmääkin se miellyttää!

      Oi, kuulostaa mielenkiintoiselta tuo teidän projekti! Meillä on usein tällainen "pura kaikki kiinteä" -meininki, joten katsotaan mitä tilalle tulee. Vielä ei siis ole suunnitelmat lyöty lukkoon. Pekka päätti että puretaan ensin, nähdään tila tyhjänä ja sitten vasta tehdään päätökset miten edetään. Saa nähdä kannattiko :D

      Poista
  2. Kiva idea! Meillä roikkuu Niilon remmi omassa naulakossaan tuulikaapissa..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli todellinen tarve tällaiselle ratkaisulle, kun kaapit purettiin pois :). Vaikka helposti ajattelee, että kyllähän ne aina johonkin menee ja mahtuu niin huomaan ainakin itse, että jos niille ei ole omaa osoitettua paikkaa, tulee helposti mentyä siitä mistä aita on matalin ja heitettyä minne sattuu. :D

      Poista
  3. Aivan loistava, meillä on remmi myös aina roikkumassa missä lie ja on kyllä ruma :) tuo nahkapussi on kyllä tosi hieno ja saa kyllä vapaasti olla esillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä just eikä melkein omastakin mielestäni. Ja todella saa olla esillä! :)

      Poista
  4. Onpas kiva idea! Meillekin todennäköisesti kesällä muuttamassa koira, joten tällaiset postaukset on kyllä todella mieleisiä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, millaista koiraa olette katsoneet? Pentuaika on ihanaa <3 Koirien huomioiminen kotona tuntuu ainakin meillä välillä olevan todella haasteellista, sillä sopivan kauniita tarvikkeita ei vain ole osunut silmään. Pitäisi kai oikein paneutua asiaan ja seuraavaksi meillä edessä onkin uuden pedin hankinta. Väliaikainen matkalaukkusysteemi kun ei sittenkään ollut oikein hyvä...

      Poista
  5. Kätevä emäntä keksii keinot, vaikka melkein vannon, että olisit päässyt helpommalla vaihtamalla sen neulan ompelukoneeseen :)
    Toki kone ei tee yhtä kivaa koristepunosta reunaan. Mäkin välttelen koneen esiinottoa, ei siksi etten osaisi, vaan siksi että inhoan ompelua ;)

    Kiva pussi tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tuo on varmaankin ihan totta! Mutta kun ei tiedä mitä tekee, se tuntuu enemmän työltä ;)

      Meillä taas usein kone jää kaappiin siksi, että kauhee homma pienen jutun takia kaivaa se esille, laittaa langat jne. Siinä ajassa pienet jutut tekee jo käsinkin. Ehkä pitäisi raas ryhdistäytyä, sillä saisi kyllä kätevästi kaikkea kotiin tehtyä :)

      Poista
  6. Tosi kiva :). Nahka on kyllä yliveto materiaali pussukoiden tekoon, kun on niin näyttävä itsessään...ja mitä patinoituneempi, sen parempi. Mä olen yrittänyt metsästää kirppareilta nahkatakkia esim. pussukan/ kassin tekoon ja laatikon päällystämismatskuksi...vielä ei ole tullut vastaan sopivan näköistä/ hintaista, mutta eipä asialla ole kiire!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, mitä patinotuneempi, sen parempi! Yleensä aina kun jotakin kovasti etsii, ei sitä millään löydä. Tsemppiä etsintään, se oikea tulee varmasti jossakin kohtaa vastaan :)

      Poista
  7. Niin kaunista tuo vanha kulunut nahka. Onnekas ja taitava sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä samaa mieltä. Nyt oikein mietin, miksi sitä nahkaa niin kauan tuolla kaapissa panttasin, kun kerran näin kivoja juttuja siitä saa aikaiseksi kun ottaa vain asiakseen aloittaa :)

      Poista
  8. Siis aivan ihana!!! Suorastaan kateellinen tuosta pussukasta! :) Meidän koirien remmit roikkuu tuulikaapissa omissa naulakoissaan melko siististi. Riippuu vähän kenen jäljiltä ne on ripustettu siihen;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Jos meidän kaapissa olisi enemmän tilaa, varmasti ne olisikin ihan siististi roikkuneet (ehkä), mutta kun se on täynnä takkeja, kenkiä, pipoja, hanskoja jne niin ne tuli vain heitettyä sinne tänne kaapin perälle tai koukkuun roikkumaan :D Syy saattaa olla myös laittajassa :D

      Poista
  9. Täällä ilmoittautuu uusi lukija! Tosi kiva pussukka idea hihnoille, meilläkin neljä koiraa ja lenkin jälkeen remmit aina pitkin poikin eteistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa mukaan! Tuttu ongelma siis sielläkin :) Mikäköhän siinäkin on, että aina valitsee sen "helpoimman" tien ja viskoo ne sinne tänne. Ainakin siis meillä. Eikä aina voi lastakaan syyttää, itsekin tähän usein syyllistyn. :D

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Oi kiitos :) Niin minustakin, superkiva että nahkakin löytyi ylijäämänä kaapista :)

      Poista

KIITOS KUN LUIT JA ILAHDUTAT KOMMENTILLASI <3

© oblik.
Maira Gall