5

LOMAN LOPPU + MESSULIPPUJEN VOITTAJAT

2013/09/29

No haudi! Kotona ollaan, järkytyksestä suurinpiirtein selvitty (lämpötilan muutos) ja ensimmäiset tavarat purettu. Seuraavaksi saakin sitten alkaa takkien etsiminen ja hanskojen esille kaivaminen. Tänne Suomeenhan oli tullut lomamme aikana ihan super kylmä syksyinen keli. Huih!!

Muutamia (kröhöm, yli 500) kuvia lomareissulta tuli otettua ja niitä oli vielä hurjasti enemmän ennen kuin siirsin niitä koneelle. Tarkempaa matkakokemusanalyysia luvassa ensi viikolla, kunhan ehdin totuttelemaan arkeen ensin ja plokkaamaan otoksista ne muutamat harvat ja valitut ;). Tässä kuitenkin yksi valikoitu muisto lomalta; näkymä hotellin terassilta. Aika mahtavaa, eikö? Pikkaisen on jo ikävä takaisin. Ainakin aurinkoa ja lämpöä :)


Ja sitten se tärkein juttu tälle illalle. KotiVisio -messulippupakettien arvonta oli käynnissä koko lomamme ajan, ja aikaa osallistumiselle oli tähän päivään klo 18 saakka. Tällä kertaa voittajia arvottiin kaksi, joista kumpainenkin sai itselleen kaksi lippua messuille. 

Onni suosi seuraavia henkilöitä: 

Pirkko. Kommentillaan:
Mukana arvonnassa :)
(25.9.2013 klo 22.22)

Sekä;
Kati. Kommentillaan:
Oooh, mä niin haluan tänne!!! :)
(20.9.2013 klo 23.11)

Laitatteko mulle yhteystietonne osoitteeseen projekti.verkaranta@gmail.com, niin saadaan liput postiin viimeistään keskiviikkona!!

Facebookin puolella oli lisäksi oma arvontansa, jonka voittaja löytyy Projekti Verkarannan FB-sivuilta (pääset sinne kätevimmin nyt ja jatkossakin oikean sivupalkin kohdasta FACEBOOK). 

KotiVisio on kerännyt sivuilleen myös inspiroivia sisustus-/remontointiaiheisia blogeja. Käykäähän kurkkimassa, sieltä löytyy todella upeita blogeja, josta saa ammentaa messuille jo etukäteen sisustushuumaa! Ja kyllä, myös Projekti Verkaranta löytyy näiden seitsemän blogin listalta, klik.

Hauskaa iltaa sulle, kiva että oot pysynyt mukana matkassa blogitauosta huolimatta :)
- J -

23

ARVONTA// KotiVisio -messuliput

2013/09/20


 



KotiVisio 2013 -messut tarjoavat uusia ideoita ja persoonallisia ratkaisuja viihtyisään kotiin. Uusi kotona viihtymisen messutapahtuma KotiVisio järjestetään 4.–6. lokakuuta 2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Samaan aikaan järjestetään myös Tampereen Taidemessut ja Keräily Syksy -tapahtuma.


Jos siis parin viikon päästä kalenterissasi olisi tilaa lähteä haistelemaan uusi tuulia sisustuksen saralla, kannattaa jättää kommenttia, jolloin olet mukana messulippupakettien arvonnassa.

Mitä arvotaan? 2 lippupakettia (kummassakin 2 kpl lippuja messuille valitsemanasi päivänä)

Miten osallistut? Kommentoimalla tähän postaukseen olet automaattisesti mukana. Anonyymit - muistakaa laittaa alle tunnistettava nimimerkki.

Säännöt? Jokaiselle kommentoineelle sama mahdollisuus voittaa liput. Olet sitten satunnainen lukija, vakkari taikka facebookissa tykkääjä, saat yhden arvan itsellesi kommentilla. Arvonta käynnistyy N Y T ja päättyy sunnuntaina 29.9. klo 18.

Tsemppiä arvontaan kaikille tasapuolisesti!

Tämä mimmi jättää blogin nyt viikoksi tauolle. Sillä aikaa tavoitteena on saada itselle alkusyksyn kevyt rusketus, levännyt mieli ja intoa alkavaan lokakuuhun. Mukavaa syksyistä viikonvaihdetta teille kaikille!!!

- J -

46

KOTIKIERROS // Hahmotusta

2013/09/18

Päätin jakaa muutaman kotikuvan teille. Sellaiset, joista hieman hahmottaa missä mikäkin yksittäinen tila sijaitsee. Itse kun hahmottaa niin kovin hyvin aina mitä nurkkaa täällä rempataan ja puuhataan, mutta en oikein tiedä olenko osannut hahmottaa teille kokonaisuutta?

Tämä kuva on otettu ulko-oveltamme. Näkymä aukeaa 2,5 metrin mittaisen eteiskäytävän jälkeen suoraan työpisteelle ja olohuoneeseen. Vastapäätä ulko-ovea on parveke. Huomatkaa valkoinen karvapallero, joka näkyy olevan hyvin aktiivinen kotivahti ;)
 
Keittiöstä katsottuna työpiste sijaitsee vastakkaisella seinällä. Olohuone/Avokeittiö -tila on yhteensä n. 70m2. Tämä lohkaisee jo valtavan määrän 124 neliöstämme, joiden ympäröimänä asumme. Tässä kuvassa mittasuhteet näyttävät jotenkin hassuilta. Ihan kuin mikään ei olisi suorassa minkään suhteen. Todellisuudessa tämä ei minua (ainakaan tähän saakka) ole häirinnyt lainkaan, tai oikeammin - en ole edes moiseen kiinnittänyt huomiota. Kuvakulma saattaa olla myös jotain muuta kuin suorassa. :D
Lastenhuone näkyy kuvan parvella. Tämä parvitila on 17 m2 kokoinen ja sinne tokaluokkalainen muutti kimpsuineen ja kampsuineen parisen viikkoa sitten. Aikaisemmin tuolla parvella piti majaa TV-huone. Kuvasta näkyy pyöreä peili, joka on siis eteiskäytävän päädyssä. Peiliä vastapäätä, eli lastenhuoneen vasemman puoleisen päädyn alapuolella on n. 3-4 m2 pieni vieras WC. 
Toinen parvitiloista näkyy siis tässä kuvassa oikealla. Mediahuone on suuruudeltaan n.15m2. Tämän parven alla on meidän aikuisten makuuhuone. Kylpyhuone ja sauna sijaitsevat lastenhuoneen alapuolella, suoraan kuvassa näkyvän senkin takana. Ja heti kun olin nämä kuvat jo lisännyt, tajusin, että keittiöhän näistä puuttuu kokonaan. Mutta sovitaan niin, että teen tästä vielä erikseen omaa postausta jossakin vaiheessa ;)

Olisi kiva kuulla, onko pohjaa ollut hankala/helppo hahmottaa yksittäisten huonekuvien muodossa, vai loksahtiko nyt jotakin palasia paikoilleen näiden kokonaisuuskuvien jälkeen? Haluatteko nähdä täällä blogin puolella enemmän tai vähemmän kotikuvia? Joskus nimittäin tuntuu hullulta kuvailla näitä samoa nurkkia kerrasta toiseen ;)

- J -
PSSSSSST!!! Kannattaa käydä kurkkaamassa Projekti Verkarannan FB sivuilla, täällä, sillä joku onnekas saa itselleen pari lippua lokakuun alussa pidettäville Kotivisio -messuille! Arvonta pyörähtää käyntiin myös täällä blogin puolella myöhemmin. Ensimmäisenä kuitenkin päätin jakaa kaksi lippua Facebookin puolella! Itse olen menossa messuille myöskin,  toivottavasti  nähdään siellä!!

8

KUVAKILPAILU// Vihdoin viileää!

2013/09/16


KARNEVAALIKAUSI järjestää kesän loppu -kuvakilpailun. Ja kyllä - tämä amatöörikuvaaja aikoo siihen myöskin ottaa osaa! Oikeastihan minun oli tarkoitus ikuistaa joku aamu linssin läpi tuo superihana sumuinen järvimaisema. Mutta miten se kamera aina unohtui sisälle kiireisellä aamulenkillä koirien kanssa? Eikä yhtenäkään aamuna "ollut aikaa" kääntyä takaisin sitä hakemaan. 

No mutta. Tänään meillä oli hoidossa reilun vuoden ikäinen Ruuti -tytsä. Voitte ehkä kuvitella sen riemun kun tämä kaunotar astuu ovesta ja meidän innokkaat pojat pääsee mimmin kanssa peuhaamaan. Suurimpien höyryjen päästämiseksi karvapallerot pääsivät ulos puuhaamaan. Mikä ilo - siellä voi jälleen kesän jälkeen juosta ja hengittää! Ainoa tästä kolmen pesueesta, joka edes jotenkuten pysyi kuvausten aikana paikoillaan, pääsi osalliseksi Sonjan hienoon kilpailuun. Tässä hän nyt on. Onnellisena siitä, että syksy tuo mukanaan myös jotakin hyvää - VIHDOIN VIILEÄÄ.

Onko siellä muita koiraharrastajia ja ennenkaikkea koiria, joita tämä ilmojen viileneminen jopa hieman hymyilyttää? Kesä oli ihana, mutta jotakin hyvää myös alkaneessa syksyssä ;)

- J -

35

Vilkaisu valmistuvaan makuuhuoneeseen// Our bedroom

2013/09/15

Pieni vilkaisu valmistuvaan makuuhuoneeseen, jonka remonttia täällä ollaankin melko ahkerasti seurattu. Kaikenlaista sisustusjuttua vielä puuttuu ja kehyksiäkin on ostettuna, muttei vielä paikkaa niille päätettynä. Nukkua täällä kuitenkin jo voi ja suurimmat remppapuuhat saatu päätökseen. Mitä nyt listoja ja sensemmosta kaipailee huone yhä ja edelleen. ;) Nyt näyttää siis kuitenkin tältä...





Vauhdikas viikonloppu takana kaikin puolin. Mihin se taas oikein meni?? Enää kuitenkin jäljellä viisi työpäivää ennen lomaa! Ah, odotan! Toivottavasti myös teillä on ollut mukava viikonvaihde :)
- J-

38

BEHIND THIS BLOG // JuttaEmilia

2013/09/11

Olen saanut todella monta haastetta viime aikoina, jossa monissa on ollut punaisena lankana kertoa jotakin itsestään. Tartun näihin. Kaikkiin. Kerralla. Koska Projekti Verkarantaan on liittynyt super monta uutta lukijaa viime aikoina, ajattelin aloittaa alusta. Kertoa siitä, kuka olen, mikä tämä blogi oikein on, ja millaisia ajatuksia täällä kanssanne jaan. Sydämellisesti siis tervetuloa kaikille uusille lukijoilleni, ja toivottavasti pysytte matkassamme mukana. Välillä tie on töyssyinen, mutta useimmiten ne töyssyt otetaan huumorilla vastaan ;) Ja moikka teille kaikille jo jonkin aikaa mukanamme kulkeneille, olette huippuja!! Alla oleva postaus on pitkä kuin nälkävuosi, ja kuviakaan ei juuri mukana ole. Lukekoon ken jaksaa ;)

Mutta aloitetaan.


JuttaEmilia on nuori nainen (kuinka kauan voi muuten sanoa nuori ja koska tämän adjektiivin tilalle olisi laitettava aikuinen?), joka on äiti ihanalle kohta kahdeksanvuotiaalle pojalle. Hän on avopuoliso maailman parhaalle miehelle. Hän asuu Varsinais-Suomessa, tarkemmin Littoisissa. Hän kuvaa itseään sanoilla; hetkessä eläjä, pirskahteleva, äkkipikainen, tempperamenttinen, hullutteleva ja innostuva.

ÄITI.. Se on JuttaEmilian tärkein tehtävä elämässä. Äidiksi hän tuli jo nuorena. (Nuorihan hän on edelleenkin :D). Hän pitää omaa valintaansa äidiksi tulemisesta elämänsä käännekohtana. Jos lasta ei olisi silloin maailmaan tullut, olisi JuttaEmilia varmasti nyt elämänsä kanssa jossakin aivan muualla. Mutta hyvä näin. Hän on onnellinen päätöksestään. Hän on onnellinen upeasta pojastaan, jonka kasvatuksessa on joskus itseään epäröinyt. On ollut aikoja, jolloin JuttaEmilia on pohtinut osaanko minä, pystynkö minä. Hurmaava nuori herra on kuitenkin esimerkillinen poikalapsi. Hänestä on kasvanut hyväkäytöksinen, ystävällinen, iloinen, nauravainen ja erinomaisesti koulussa menestyvä poika. Sellainen, joka on kaikkien kaveri. Tästä JuttaEmilia on eniten ylpeä elämässään. 

PUOLISO. On oppinut parisuhteesta lukemattomia asioita vuosien varrella. Sellaisiakin, joita ei olisi ikimaailmassa uskonut oppivansa. Pitää tärkeimpänä asiassa parisuhteessa(kin) hetkessä elämistä. Vastaus on tylsä, mutta se on totta. Haaveili pienenä omakotitalosta, aviomiehestä, lapsista, perhe-autosta ja lemmikkieläimistä. Hän sai tämän kaiken. Eikä silti ollut onnellinen. JuttaEmilia kuvitteli (kuten melko monet muutkin sanonpahan vaan!) että näiden haaveiden toteutuminen toisi onnen mukanaan. Hän ei osunut siinä aivan oikeaan. Hän unohti, että pohja tälle kaikelle on rakennettava omasta hyvinvoinnista. Omista unelmista ja oman itsensä tuntemisesta. Nämä asiat hän tosin oppi myöhemmin. Kantapään kautta. JuttaEmilia ei kuitenkaan kadu elämässään tehtyjä asioita. Ne on tehneet hänestä sellaisen, joka hän on tänään. Onnellisen. 

Puolisossaan hän arvostaa heittäytymistä, toisen unelmien tukemista, vierellä kulkemisen taitoa, tasa-arvoisuutta ja yhteisiä piirteitä. Hän pitää tärkeimpänä asiana sitä, miten puoliso saa hänet nauramaan. Hymyä ja tunnetta, joka valtaa jokaisena aamuna kun hän herää. Nyt hän muistaa, että tärkeintä on olla onnellinen. Eikä suinkaan vain se, että joku odotti hänen tekevän niin. Toisten odotukset tuntuvat nykyään mitättömiltä. Toisten ajatukset siitä miten perinteisesti elämä olisi rakennettava, ne kannattaa JuttaEmilian mielestä unohtaa. Hän rakastaa miestään, hän rakastaa tätä niin paljon ettei tiennyt sellaisen olevan mahdollista. 

Parhaana yksittäisenä asiana JuttaEmilia mainitsee puolisossaan luovan hulluuden/ ennakkoluulottoman asenteen. Toisinaan asioita tehdään hetken mielijohteesta, ja harvoin mietitään niitä järjellä. Yhdessä he haluavat elää hetkessä mieluummin tunteella. Näin myös usein tehdään. 


TYÖ. Päivät JuttaEmilia viettää töissä, rahoitusalalla. Hän on ollut finanssisektorilla töissä kohta kuusi vuotta (mihin aika on oikein kadonnut, kysyn vaan??), joista nykyisellä työnantajallaan kaksi ja puoli. Pienenä hän haaveili tekevänsä työkseen jotakin luovaa. Siitä hän totuuden nimissä haaveilee silloin tällöin edelleen. Syytä rahoitusalalle päätymiseen hän on miettinyt monen monta kertaa. Siihen ei edelleenkään ole löytynyt vastausta. Se oli sattumaa, ja se tapahtui yllättäen. Näillä sanoin hän kuvaa ammatinvalintaansa. :D

Ansiotyön lisäksi on JuttaEmilia perustanut hiljakkoin yrityksen. Sellaisen, josta varmasti kuulette vielä. Mutta juuri nyt asioita on vielä paljon levällään ja kovin huono keskeneräisyyden sietäjä ei halunnut tästä sen suurempaa mainintaa tässä kohtaa.

KOTI. Se on JuttaEmilian tärkein paikka. Siitä hän nauttii, sitä hän pitää turvasatamanaan. Jos kotona ei kaikki ole hyvin, ei ole missään. Siksi koti on paikka, jossa jokaisen tulisi nauttia olostaan. JuttaEmilan koti on kerrostalossa. Se on vanha tehdas, joka huokuu tunnelmaa. Siellä on 124 neliötä ja huonekorkeutta viisi metriä. Tiloja on kahdessa tasossa; alakerran lisäksi kun löytyy kaksi parvea. Kodissa ei ole väliovia. Koko koti on yhtenäistä tilaa. Ainoat ovet, jotka hänen ja perheensä kodista löytyy - vievät joko wc-tiloihin, taikka ulos. Tämä on perheelle symbolinen merkki siitä, mitä he kodiltaan haluavat. Yhdessäoloa ja avoimuutta. 

Koti on ostettu joulukuussa 2012, jolloin alkoi tee-se-itse-remontti, ja sen kulkua on voinut seurata myös hänen blogissaan. Projekti Verkarannassa. Kumpikaan perheen aikuisista ei ollut (eikä ole edelleenkään!) remontoimisen ammattilainen, tai edes lähelle sitä. Kun muuttokuorma oli kannettu sisään, ei perheessä ollut edes porakonetta tai sahaa. Kaikki, mitä on tehty, on tehty kuitenkin kaikesta huolimatta itse. On opeteltu, on otettu selvää, on kokeiltu. Monesti on myös onnistuttu. Toisinaan ei ensimmäisellä kerralla, mutta sekin on opettanut. JuttaEmilia ja hänen miehensä ovat kunnianhimoisia kummatkin. He ovat suunnattoman periksiantamattomia ja juuri siksi kodista on alkanut muokkaantumaan aivan oman näköinen. He ovat ikionnellisia siitä pähkähulluudesta, joka on ajanut heidät tähän tilanteeseen ennakkoluulottomasti. Asenne ratkaisee. Aina.


BLOGI. JuttaEmilia kirjoittaa blogia Projekti Verkaranta (a-haa, siis juuri tämä, jota paraikaa luet!). Hän aloitti sen pitämisen hetken mielijohteesta. (Kuten moni muukin bloggaaja.) Hän ei ajatellut kirjoittavansa ikinä tuntemattomille ihmisille. Hän aikoi kirjoittaa päiväkirjaa itselleen. Blogi kasvoi, ja siitä tuli osa tämän naisen arkea. Hän on monesti miettinyt syitä blogin pitämiselle ja toisinaan jopa harkinnut sen lopettamista. Ei kuitenkaan ole koskaan ajatusta pidemmälle asian kanssa ajautunut. Blogista on tullut JuttaEmilian verkosto. Siitä on tullut paljon uusia ulottuvuuksia asioihin. Hän kokee oppineensa blogin aikana niin monia asioita, ettei olisi kuuna päivänä osannut kuvitellakaan. Hän uskoo kuitenkin, että tie on vasta alussa, ja tämä matka on pitkä. Hän kiittää sitä ystäväänsä, joka potkaisi ajatukselle vauhtia. (Mari - kiitos! )

Blogin kategoriointi on tuntunut toisinaan haastavalta. Mistä hän sitten kirjoittaa? Kodista, sisustuksesta, arjesta, elämästä, remontoimisesta, DIY -projekteista ja mistä milloinkin. Blogi sai nimensä siitä, mikä on elämässä tärkeintä Verkaranta, se on JuttaEmilian koti. Se vanha tehdas, Verkatehdas. Projekti kuvaa sitä matkaa, jolla te olette nyt mukana. Matkaa siitä, kun asunnosta tehdään koti. Sitä he oikeasti blogin takanakin tekevät, kotia. Eikä se ole varmastikaan koskaan valmis. 

Muodikkaasti JuttaEmilia toteaisi kaiken yllä olevan nivoutuvan yhteen sanaan: Kotoilu.

HUH! Se oli siinä. Se oli paljastus tämän blogin taustoista, ja ehkä ennenkaikkea tämän blogin kirjoittajasta. Minusta. Haasteet, joissa itsestä piti kertoa sain näistä blogeista: Daralandia, Hopealusikka puussa, Kamarin nurkassa, Ms Ordinary. Jos nyt unohdin jonkun, pahoittelen. Koitin poimia näitä tässä muistin syövereistä ja tuolta kommenttilaareista. Tein tämän haasteen nyt tavallani. Omalla sellaisella. Niin minä teen usein. Asioita itselleni hyvältä tuntuvalla tavalla. Juuri nyt tuntui tältä :) Kiitos jokaikiselle blogille, jolta haasteita sain!!! Eteenpäin tämä ei tällä kertaa lähde erikseen kenellekään. 

Olisi muuten kiva kuulla sinulta ajatuksia niistä asioista tai syistä, joiden vuoksi blogiini olet aikanaan, tai hiljakkoin eksynyt ja mitä juttuja täältä ennenkaikkea haluat jatkossakin lukea. On upeaa, kun olette mukana tässä projektissa! Ja olette huippuaktiivisia vielä kommentoimaankin. On niin hienoa omistaa teidän kaltaisia lukijoita. Niin teitä vakkareita, kuin satunnaisia vierailijoitakin, teette tästä niin upeeta.

Ja ainiin. Nimeni on Jutta. ;)

- J -

40

SYNTYMÄPÄIVÄ // My day

2013/09/10

Tänään vietin syntymäpäivääni. Ikäkriisistä ei näillä numeroilla kannata vielä edes puhua. Mutta silti. Tämä on aina se päivä kun pohtii miten nopeasti aika kuluukaan. Miten niin siitä on jo vuosi kun viimeksi syntymäpäivääni vietin? Sehän oli ihan vasta! Päivä oli tavallinen, ei sen kummempaa juhlahumua siis ilmassa. Juniorin päivää vietetään ensi viikolla ja lähdemmekin juhlistamaan meitä molempia lomamatkalle. Se olkoon lahjoista parhain. Yhdessäoloa rakkaideni kanssa. <3

Mutta sain minä muutakin ;). Täydellinen mieheni on lukenut blogia minulta salaa! Onkinut tietoa pitkin kesää ja alkusyksyä. Mistä suuresti ilahtuisin, ja jota lahjaksi voisi hankkia. Sain U P E A N islannin lampaan taljan ja kaksi istuintaljaa myöskin. Täydellinen valinta TV-huoneeseen. Ja täydellinen lahja! En ikimaailmassa olisi itse raaskinut noita ostaa! Että kiitos vain sinulle, oma salapoliisini! Viime viikkoinen haavepostaus oli ollut ratkaiseva tekijä lahjanvalinnassa, jota oli jo pohtinut, mutta silloin teki lopullisen päätöksen. :D Eli kiitos vielä Modernisti Kodikkaan Kertulle haavehaasteesta ;). Kuvia tulossa myöhemmin, kunhan saan niitä joskus päiväsaikaan otettua.

Lahjaksi saapui myös sopivasti syntymäpäivän aattona vihdoin iMac. Uusi kone on ollut itseasiassa hankintalistalla jo pitkän tovin. Oli tosin täysin sattumaa, että se tuli meille juuri nyt :). Jo näin päivän kokemuksella voin todeta, että valinta osui niin nappiin kuin olla ja voi. Miten ihmeessä joskus kuvittelin, että Maccia olisi jotenkin vaikea käyttää winkka -koneen jälkeen?? EI OLE! Ja lisäksi upeaa oli myöskin käyttöönoton helppous. Ei ollut palturia "töpseli seinään ja valmista tuli" -myyntipuhe. Se oli toden totta. Kauhean paljon en vielä ole ehtinyt uuteen tulokkaaseen perehtymään, mutta ajan kanssa saan siitä varmasti vielä todella paljon enemmän irti. Yhtä asiaa vain ihmettelen. Miksi emme hankkineet tätä aikaisemmin??

Olen onnellinen. Olen sitä nyt, tästä päivästä. Olen sitä koko kuluneesta vuodesta. Tämä on ollut huikea! 

Nyt tämä ikionnellinen sankari käpertyy rakkaansa kainaloon, see you!
- J -

28

ASETELMA SEINÄLLE // Home Office

2013/09/08

Joku saattaa vielä muistaa, miten upeita aarteita keväällä mummin luota löysinkään. Tänään, syyskuussa, niistä viimeinenkin on löytänyt paikkansa. Puhelin, jonka tarinan voit muuten käydä lukemassa täältä klik, on nyt virallisesti päässyt paraatipaikalle. Seinään kiinnitettynä, kuinkas muutenkaan. 



Olin jo jossakin kohtaa päättänyt, että puhelin muuttaa eteiseen. Sain paljon ehdotuksia silloin toukokuussa, ja eteistä ehdotti moni muukin. Siinähän aikanaan lankapuhelinten paikka on usein ollut. Meidän eteiseen se ei kuitenkaan ikinä päässyt, enkä oikein löytänyt sille sopivaa kohtaa pienestä käytävästämme. Nyt se odottelee soittoa työpisteellä :)

Pahviset kirjamet (joista muuten oli tarkoitus tulla muotit sementtikirjaimille) on nyt kiinnitetty seinään sellaisenaan. Nyt ei vain ole ollut aikaa näiden kirjainten tuunaamiseen. Tai inspiraatiota. Tiedä häntä. Siinä ne nyt nököttää. Raakileina. Hauskoina sellaisina. ;). Ehkä niistä joskus vielä sementtikirjaimet tulee :D

Viikonloppu on muuten ollut ihan huikean kesäinen. Niin tuli ikävä alkukesää, ja sitä kun kaikki lämpö ja aurinko, lomat ja luonnon herääminen oli vielä edessä. Nyt nautiskellaan tästä ja yritetään löytää hyviä puolia alkavasta syksystä! Miten sinun viikonloppusi meni, nautitko auringosta ja loppukesästä vai valmisteltiinko teillä jo syksyn tuloa?
- J -

4

Helppo ja edullinen välimerenpasta

2013/09/06

Tätä en usko oikein itsekään. Kirjoitan teille ruokaohjetta. Tällaista ei ole ennen tapahtunut, enkä ole aivan vakuuttunut tapahtuuko tätä jatkossakaan. :D Tässä se nyt kuitenkin on. Helppo, edullinen ja nopea tehdä! Hyvääkin vielä ;)


 Pippuri? En tiedä mihin se viimeinen a -kirjain katosi, mutta ymmärtänette mistä on kysymys ;)


Mukavaa viikonloppua, nautiskellaan vielä hetki näistä ihanista auringonsäteistä! 
- J -

(ps. kommentit on ollut hieman hitaalla näköjään allekirjoittaneen puolesta. Lukenut olen kyllä jokaisen, mutta vastaamaan asti en ole vielä ennättänyt. Asia korjataan kyllä :) )

17

INSPIRAATIO// Lastenkutsujen suunnittelusta

2013/09/04

Noin kuukauden kuluttua meillä vietetään 8 -vuotiaan pojan syntympäiväjuhlia. 
13 samanikäistä kaveria, paikkana koti, teemana SIRKUS


Tarjolla JÄÄTELÖ- JA KARKKIBUFFET. 
Mahdollisesti myös cake popseja. Kakkua kuitenkaan ei.

 Ohjelmassa PHOTO BOOTH JA TAIKURI.


 

Pieni(?) sankari on opetellut jokusen tempun myös itse vierailleen esitettäväksi. 
Idea lähti siitä ajatuksesta, että juhlat pidetään tänä vuonna kotona. Lasten synttäripaikat tuntuu olevan jo niin koluttu täällä päin, ettei enää millään haluaisi pitää samoissa mestoissa, joissa on juhlittu vuoden sisään kavereiden kemuja jo useamman kerran. Tiedättekö sen tunteen? Kotisynttäreillä meidän nuori herra on päässyt käymään vain pari kertaa. Siksipä me juhlimme tänä vuonna kotona! Suostuttelua tähän ei juurikaan tarvittu, sillä taikurin tilaaminen tuntui niin coolilta! Meille, taikuri?? Ei oo totta, vähän siistii!!! 

Missä teidän lasten syntymäpäiviä vietetään/on vietetty? Onko kotisynttärit teillä päin IN vai OUT? Jos lapsilta kysyttäisiin, niin miten juhlat teillä pidettäisiin?

- J -

16

KUVAKULMIA// Mitä sä äiti oikein teet??

2013/09/03

Itselleni vasta hiljakkoin löytynyt ihastuttava blogituttavuus, Blogi Vaniljan Sanna  antoi minulle haasteen esitellä uusia kuvakulmia. Kiitos Sanna!! Oheinen haaste on muuten lähtöisin KOTILA -blogista, jossa siitä kerrotaan kutakuinkin näin:
- Ota valokuva tai useampikin kodistasi, tai muusta blogisi aihepiiriin liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty.
- Kiitä sitä bloggaria, jolta olet haasteen saanut ja käy laittamassa linkki postaukseesi myös KOTILA -blogiin (kotilablogi.blogspot.fi).
- Laita haaste eteenpäin viidelle bloggarille.
- Have fun!

Tällä kertaa jääköön sisustuskulmat kuvaamatta, sillä musta tuntuu etten ole juuri muuta täällä taas aikoihin kertonutkaan/kuvannutkaan. On lattiaa, sisustusta, sisustushaaveita, työpöytää, sen stailausta ymsymsyms... Eikä sillä, tykkään niistä, ja toivottavasti säkin, mutta uuden kuvakulman löytäminen tuntuu juuri nyt haasteelliselta :D. Alla olevat kuvat otin ihan muuten vain, tätä haastetta sen enempää ajattelematta. Kuvia katsellessani kiinnitin kuitenkin huominota yhteen erikoiseen seikkaan. Huomaatko näissä jotakin hassua?


Uskotte varmasti ilmeestä, mitä lapsi kysyy äidiltään läksyjä tehdessä? MITÄ IHMETTÄ SÄ ÄITI OIKEIN TEET? ;) Miten niin on erikoista kuvata tehtäviä tekevää lastaan? Ei minusta! :D

Mutta se erikoisuus... Niin...Miten tuo lapsi oikein kirjoittaa? Vasemmalla kädellä!! Hän on aina kirjoittanut oikealla. Ja yhdessä näissä kuvissa kuitenkin huomaan, että kynä onkin jälleen oikealla... Erikoista! Siispä, uusi kuvakulma haaste vietiin eteenpäin tällä kollaasilla, joka oli itselleni erilainen ja silmäänpistävä. Ilman kameraa olisi tämäkin asia jäänyt todennäköisesti huomaamatta...

Eteenpäin tämä haaste lähtee seuraaviin blogeihin:


- J -

12

Sisustushaaveita // (Lahjaideoita itselleni?)

2013/09/02

Olkapäällesi istahtaa sisustuskeiju 2500 euron kanssa. "Saat mitä haluat, mutta aikaa ei ole paljon. Kaikki pitää käyttää (syksyiseen) sisustukseen omaan kotiisi. Kerro toiveesi!"


Modernisti Kodikkaan ihanan pirteä Kerttu heitti sisustuskeijun kyläilemään meille tänne Verkarantaan. Oi että, mikäpä tässä parempaa ajanvietettä potilaalle olisikaan kuin haaveilla sisustusjutuista? No, eipä juuri mikään! ;)

Toi valaisin... Se on kuin rakkautta. Mutta se on niiiiiiin tavoittamattomissa. Siis hintansa vuoksi. Muuta miinusta en siitä ole tullut löytäneeksi. Meidän olkkari melkein huutaa sitä pimeneviin syysiltoihin. Miksi, siis miksi se vaan ei tule??? Drum -pöytä onkin sitten ihan tuore ihastus itselleni. Voisko olla passelimpi pöytä sohvan viereen lasia pitelemään? Ei.
Onko tästä haaveesta edes pakko sanoa mitään??? Ruokailuryhmän lisäksi tuoli kyllä sopisi myös työpisteelle..... Eli käyttötarkoitusta on selkeesti mietitty ja sitä on laajennettu. Käytännöllinen hankinta siis?
Ihanat eläinkuosiset tyynyt on jostakin syystä alkanut miellyttämään tän daamin silmää. Syytä en tiedä, ja pelkään jo nyt vetäväni niillä överit. Tiirinkosken torkkupeitto olisi niin mun täydellinen syntymäpäivälahja. Kuuleeko kukaan??? Jollei kuule, kannattaa lukea: äiti, sisko, isä, mummi, rakas puolisoni, tai kuka tahansa, joka on ajatellut minua jotenkin syntymäpäivänäni ensi viikolla muistaa... Teen tehtävänne helpoksi! Tykkään tästä peitteestä. Se ois täydellinen. Jos tätä ei kuitenkaan onnistuta saamaan - muutkin kollaasien haaveet kannattaa laittaa korvan taakse... ;))

Haavelistan budjetti ylittyi 34,95 eurolla. Mutta käytän Daisey tyynynpäälliseen jonkin alekupongin. Ai ei riitä? No voin myös pikkaisen pihistää pöydästä, otan vaikka sen pienemmän, Silloin koko budjetti jopa alittuu. Hyvä minä!

Sisustuskeijun lähetän seuraavaksi menemään ihaniin koteihin, joista kirjoitellaan näissä osoitteissa:


Mulla on pari muutakiin haastetta tuolla jonossa odottamassa. Koitan paneutua niihin vielä tän viikon aikana!! Nyt tää jalkapuoli koittaa saada tänä yönä edes muutaman tunnin unta palloon, kun se viime yönä oli täysin mahdotonta... Puss, ja ihanaa iltaa!!
- J -

Kollaasien kuvat: Vepsäläinen, Finnish Design Shop, Ellos, Designbox ja Tiirinkosken Tehdas.

40

MUUTOSKOHDE// TV-huone minimibudjetilla

2013/09/01

Tsau! Viime kerralla jo kerroinkin miten meidän remppa levisi käsiin ja muutoksen alle "joutui" yllättäen myös TV-huone. Noh, nyt se näyttää juurikin tältä:
Ja tältä huone näytti ennen muutosta:
 Ja näin muutos saatiin aikaiseksi:
- Lattian maalaus valkoiseksi (45e)
- Listojen maalaus (menee ylläolevaan euromäärään)
- Portin poistaminen (0e)
- Seinässä olevien reikien tasoitus/täyttö + kaikkien seinien maalaus (20e)

Kalusteet + sisustus
- Ekotorilta löydetty vanha rottinkituoli (5e) ja sen maalaus (0e, maalia kotona valmiina)
- Varastosta edellisen asukkaan jättämä Lundia -hylly (0e) puuosat maalattiin mustaksi kotoa löytyneellä maalilla. Metalliosat sprayattiin kuparin väriseksi (0e, spraymaalin jämät jäänyt aiemmista projekteista)
- Lehtiteline (Kirpputori, 12e)
- Vanhat matkalaukut ja keinutuoli tuotiin olohuoneesta
- Vanhat kenkä- yms laatikot päällystetty Tigerista löytyneellä hyllypaperilla (muistaakseni 4e)
- Nahkahattu isoisältä
- Nahkatossut (huuto.net, 5e)
- Kynttilänjalka (osto- ja myyntiliike Parainen, 7e)
- Tv-taso, tyynyt, viltti, elektroniikka jo aiemmassa tv-huoneessa olleita.

Yhteensä muutoskohde söi siis euroja yhdeksänkymmentäkahdeksan (98!!!). Tavoitteeksi asetettiin alle sata, ja siihen päästiin. Mattoa vielä uupuu, ja tauluja, mutta nekin löytyy valmiina kotoa. Maton kanssa pitää kuitenkin hetki odotella, ettei lattiaan tule suurta neliönkokoista jälkeä. Pikkumatot oli tässä vaiheessa pakko kuitenkiin jo heittää tuolien alle naarmujen välttämiseksi. 

Mitäs tykkäätte pikkubudjetin muutoksesta? ;)

- J -
 

oblik. © All rights reserved · Theme by Blog Milk · Blogger