Top Message

www.oblik.fi

Indiedays Inspiration - Huray!

Täällä ollaan!
idinspiration



YKSI SIVUSTO, 300 BLOGIA, TUHAT IDEAA
Indiedays tarjoaa lukijoilleen uuden tavan seurata blogeja elämyksellisen kuvavirran avulla. Olemme kutsuneet portaalimme blogimaailmaan 300 laadukasta blogia, joista löydät joka päivä uutta inspiraatiota elämääsi. Sivuiltamme saat ideoita pukeutumiseen, ruoanlaittoon, sisustamiseen ja oman elämän piristämiseen vaikkapa uudella meikillä tai kampauksella. Portaalimme sisällön monipuolisuuden takaavat 300 Indiedays Inspiration -blogia, jotka on kutsuttu yhteisöömme laadukkaan ja inspiroivan sisältönsä ansiosta.

MITEN INDIEDAYS SYNTYI
Vuoden 2009 syksyllä Indiedaysin perustajat huomasivat Suomen verkkosivustojen epäkohdan: vaikka monilla blogeilla oli suuri määrä lukijoita, eivät bloggaajat itse hyötyneet menestyksestään taloudellisesti. Näin syntyi idea koota useita laadukkaita blogeja samalle sivustolle, jolloin bloggaajat voisivat saada tuloja sivuston mainosmyynnistä. Uusi blogiportaali avattiin tammikuussa 2010, jolloin Indiedaysista tuli yhdessä yössä Suomen suosituin muotisivusto. Indiedays on itsenäisten bloggaajien yhteisö. Indie on lyhenne englannin kielen sanasta independent, mikä tarkoittaa itsenäistä. Indiedays-nimi viittaa riippumattomaan elämän vaiheeseen, jossa etsitään, kokeillaan ja kehitytään.
http://www.indiedays.com/blog/dreamtomorrow-livetoday 

Oikeasti? 
Minä ja tämä piskuinen blogi ollaan nyt osana Indiedays Inspiration -yhteisöä. Viimeinen kuukausi on ollut täyttä hulinaa ja myllerrystä, tuntuu että elämässä puhaltaa lämmin tuuli jatkuvasti - ja se vie kaikenlisäksi hirmuisella vauhdilla eteenpäin. Aika ihana tunne muuten!
Nyt meidät löytää siis tämän blogspotin alustan lisäksi Indiedaysin sivuilta ja edellispäivän jälkeen myöskin Facebookista! Mikään ei käytännössä kuitenkaan muutu - osoite ja sisältö pysyy täysin samana kuin ennenkin. 
Kannattaa käydä kurkkimassa Indiedays -sivuilla, siellä asustaa monta muutakin hurjan hienoa blogia!
Iloisin mielin,
- J -

Projekti Verkaranta on nyt Facebookissa!

Eli. Jos tykkät, käy peukuttamassa. 

idlogo.jpg

Miksikö? 
Aika kätevä tapa pysyä menossa mukana myös jatkossa. Ja kaiken huipuksi sivuille saattaa ilmaantua materiaalia, joka ei ikinä pääse tänne blogiin saakka. Jos susta tuntuu, että sun kaveritkin tykkäisi tästä, en varsinaisesti kiellä sitä jakamasta. Itseasiassa olisin tosi hurjan iloinen, jos haluat kutsua ne tyypitkin meistä tykkäämään. ;) Yli 100 kirjautunutta lukijaa sivustoilla jo blogin puolella. Joten. Hetimiten kun samainen sata saadaan täyteen Facebookin puolella - pistetään kaikkien tykänneiden kesken pystyyn arvonta. Huisia.

Ihan parasta tiistai -iltaa!
- J -

 Kuva

Haaste: kymmenen asiaa (ja yksi paljastus)

Minulla jo aiemmin kiertänyt haaste pompahti tänne Verkarantaan vielä kertaalleen. Mikäs siinä! Tällä kertaa sen tänne heitti IMAGE, blogista IMAGE black and white. Voi että miten muuten pidän tuosta blogista! 

Tällä kertaa ensimmäinen kysymys sai minut pysähtymään tähän hetkeen. Panostin siihen. Vastasin muihinkin. Ensimmäinen sai kuitenkin minut ajattelemaan asioita ääneen. Eikun. Kirjoittamaan ;)

Kysymykset haastetulle:

MIKÄ ON MIELESTÄSI ELÄMÄN TARKOITUS?
Olla rohkea. Uskaltaa. Nautiskella. Tehdä asioita, jotka saa hyvälle tuulelle.
via
Rohkeus on ollut tämän kesän teema. Ihan kaikessa. Se oli teema myös edellisenä, 
ja sitä edellisenä vuonna. Mutta mihinkäs hyvää vaihtamaan. 

2011 keväällä uskalsin tehdä ison päätöksen. Avioeron. Ei se ollut helppoa, eikä se siinä 
hetkessä niin rohkealtakaan tuntunut, lähinnä pelottavalta. Nyt tiedän, että se teki minusta ehjemmän. Pelkäsin turhaan. Minusta tuli jälleen minä. 

2012 keväällä uskalsin rakastua (vaikka vannoin ettei niin enää voi ikinäkoskaanmilloinkaan tapahtua). Kannatti antaa sille mahdollisuus. Kannatti jättää luulot ja ennakkoodotukset nurkkaan. Kannatti kuunnella sydäntä. Opin itsestäni hurjan monta asiaa viime vuonna. 

2013 uskalsin tehdä jotakin unelmani eteen. Otin ensimmäisen askeleen, se askel on nyt patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttävänä. En olisi uskaltanut ilman perheeni tukea. En myöskään ilman ystäväni kannustusta. En olisi rohjennut edes yrittää. Kaikki tiet ovat vielä kulkematta ja katsomatta, mutta ovet on avattu. Se on jo jotain. 

Ja hei, jos mietit - niin tämä oli se otsikossa luvattu paljastus :)

MIKÄ ON MIELESTÄSI SUURIN VIRHE, MINKÄ SISUSTAMISESSA VOI TEHDÄ?
Tehdä kodista paikka vieraita varten. Ennenkaikkea pitäisi lähteä ajatuksesta keitä meillä asuu, mistä me pidämme, mitkä asiat meidän arkea helpottavat, mikä on meidän mielestä kaunista ja persoonallista. Ja niin, toinen virhe on olla persoonaton!

MISTÄ AMMATISTA HAAVEILIT LAPSENA?
Parturi-Kampaaja.

MILLAINEN ON MIELESTÄSI TÄYDELLINEN PÄIVÄ?
Kiireetön. Lauantai tai joskus myös sunnuntai. Päivä yhdessä perheen kanssa. 

JOS SAISIT TAVAT YHDEN IHMISEN, ELÄVÄN TAI KUOLLEEN, KENET HALUAISIT TAVATA?
Tansaniassa asuvan PLAN -kummityttömme.

MITÄ SANOISIT TÄLLE HENKILÖLLE?
Ole rohkea ja usko unelmiisi. Vain siten voit ne myös saavuttaa. 

KOLME TÄRKEINTÄ TAVARAASI?
Puhelin, käsilaukku, fööni.

VOIKO MAKUASIOISTA KIISTELLÄ?
Tottakai! Miksi ei?

MINNE HALUAISIT MATKUSTAA?
 Oikeastaan mikä tahansa paikka, jossa olisi valkoista 
hiekkaa, bungalowi ja letkeetä menoa.

MIKÄ AJATUS ON USEIMMITEN 
MIELESSÄSI KUN HERÄÄT?
Miksi torkkupainike ei käännä samalla kelloa taaksepäin?

Tämän haasteen saa tästä napata kaikki, joilla tämä vielä ei ole kiertänyt! 
Vinkkaa, jos nappaat, olisi kiva tutustua teihin muihinkin taas vähän enemmän :)

- J -
Kiitos kun olette siellä, kaikki te 102! Se on ihan hurjan iso luku. Olen niin otettu <3. 

Sunnuntain inspiraatio: Mielenkiintoinen koti

Pitkästä aikaa inspiraatiokuvia. Tästä kodista erityisen mielenkiintoisen tekee 
sopivasti leikittelevä fiilis ja hieno värien käyttö. Pisteitä irtoaa myös uuden ja vanhan yhdistelemisestä.


Osa huoneista on jopa moderneja, osasta taas huokuu vahva retro -fiilis. Vaikka itse en oikein 
osaa värejä käyttää, antaa tämä vahvaa signaalia myös minulle, että värien kanssa kodista 
saadaan todella eläväinen ja persoonallinen. Ja vaikka tässäkin kodissa tehostevärejä on 
useampi kuin yksi - ei tunnelma ole mielestäni missään nimessä levoton.


Muutamia ideoita, joita näistä kuvista tekee mieli napata käyttöön meidän kotiimme:

- Värikkäät hyllyt pikkutavaroille - voi jummin miten hauska idea. 
Ehkä pienesti muokattuna tästä ideasta saisi meillekin jotain vänkää ;)

- Värikkäät maljakot. Hauska tapa saada väriä kotiin, 
ja helposti saa myös hillitymmän ilmeen maljakot vaihtamalla.

- Viherkasvit (mutta öööö, miten ne saisi pysymään hengissä?)

Mitä ajatuksia nämä teissä herättää? 

Letkeetä ja kiireetöntä sunnuntaita!
- J -

Kaikki kuvat lainattu Loftenberg.com.

Makuuhuoneen maalattu parkettilattia sekä ongelmanurkkaus

Hoi! Täällä ollaan, vaikka hiljaista on kuin huopatossutehtaalla. Nappula on tämän viikon mummolassa lomani loppumisen vuoksi, joten arki menee rataa: töihin, kotiin, ruokaa, remonttia, koirien ulkoilutusta, lisää remonttia ja nukkumaan. Mutta nyt on hyvä painaa kun juniorilla on puuhaa koko viikoksi. Ensi viikolla tahti hieman rauhoittuu kun mies jää toiselle lomapätkälleen ja pikku-mieskin palaa kotiin.

Tällä viikolla ollaan hiottu ja maalattu makuuhuoneen lattiaa. Aiemmin me jo maalasimmekin sen kahteen kertaan ennen kuin kannoimme vuodenvaihteessa tavaroitakaan tähän asuntoon. Olohuoneen osa maalattiin kolmannen kerran talviloman aikaan, mutta huonekalut oli pakko säilöä silloin johonkin, joten makuuhuone jäi maalaamatta. Nyt kun kiinteä vaatekaappikin purettiin, ja sen alta paljas parkettilattia tuli esiin, oli hyvä aika tehdä viimeinen maalipinta makuuhuoneen parketin päälle.

Hionta oli vain kevyt pintaraapaisu tässä kohtaa. Sen jälkeen koko lattiapinnan huolellinen pesu. Kaapin alta maalattiin ensin kahteen kertaan, jotta pohja saatiin peittävän valkoiseksi. Tämän jälkeen koko huone telattiin Betoluxilla kertaalleen. Nyt on jälleen kiiltävä ja peittävän valkoinen sekä ennenkaikkea tasainen pinta koko huoneessa.


Samalla voidaankin sitten palata tähän varsinaiseen ongelmaamme. Tuohon pieneen nurkkaukseen, jossa oli vaatehuonen ennen (ja näköjään varasto nykyään). Edelleen on tuo yksi palanen seinää poistamatta, sillä emme ole vielä keksineet miten kyseisen kohdan koteloimme. Yläkertaan menevät portaat paistavat rumasti näkyen koko huoneeseen. Ideoita? Emme haluaisi kovastikaan enää madaltaa tilaa, mutta luulen että pelkkä maalauskaan ei oiken riitä. Vai riittäisikö?


Parkettihan päättyy vanhan vaatehuoneen ovelle, näinollen palanen lattiastakin puuttuu edelleen. MUTTA, meillä on piirretty, suunniteltu, kuvattu, piirretty, laskettu ja suunniteltu... Katsotaan miten suunnitelmat etenevät, mutta noin kolmasosan huoneesta syövä sängyn korotuspalanen on siihen todennäköisesti tulossa. Pintamateriallina vaneri ja koko korotusosan alle säilytystilaa. Ai että, ollaan innoissamme! 

Mites siellä puolen ruutua on viikko kulunut? Toiset onnelliset viettävät vielä lomaansakin, ja osalla se taitaa olla vielä jopa edessä. Tässä vaiheessa itse miettii, miten hyvä idea olikaan pitää loma jo heti alkukesästä :D.

Nyt takaisin maalauspuuhiin, ovilistat on odottaneet kirsikan värisinä uutta valkoista maalipintaa jo 7 kuukautta. Heh? :D
- J -

Betonitaiteilijat

Maalari maalas taloa, harmaata ja harmaata. Illan tullen sanoi hän; nyt mä lähden tästä pelistä pois. Puh pah pelistä pois!



Mitä tehtiin?
- Tasoitettiin lasikuitutapetit vihreällä Presto R tasoitteella
- Maalattiin kaikkien seinien pohja kaksi kertaa Harmony -maalilla, sävy Bungalow
- Piirrettiin viivaimen ja lyijykynän avulla seinään 80x80 neliöt
- Maalattiin neliöiden ääriviivat sävyllä Graniitti
- Sekoitettiin yllämainittuja sävyjä veden kanssa ja "pestiin" seinä Neste -huoltoasemalta löytyneellä sienellä
(koska rautakaupassa luonnosieni maksoi 20e! Ja tämä itikoiden pesemiseen tarkoitettu sieni 2,90e)
- Sekoitettiin Graniitti ja Toro -sävyjä veteen, hangattiin samaisella sienellä tummempaa reunoille ja sinnetänne muuallekin
- Lantrattiin Toroa veden kanssa, ja pestiin sillä vielä alareuna. 
- Häivytettiin kulmia ja ääriviivoja erilaisilla suhteilla vettä ja kaikkia mainittuja sävyjä
- Paineltiin vielä päälle pelkällä vaalealla seoksella elävöittämään pintaa ja imitoimaan betonin saumoista tulevaa liimaa
- Kastettiin käsi (kumihanskat suositeltavaa) Toro-vesi-seokseen, puristettiin suurimmat ämpäriin ja alettiin ruiskimaan sormenpäistä pieniä pisaroita seinään (ja lattiaan, ja kattoon jajajaja.... :D). 
- Pestiin katto, lattia, kädet, jalat ja kaikki välineet vedellä
- Maalattiin kummankin taiteilijan toinen käsi sävyllä Graniitti ja painettiin takaseinään merkiksi;
ME TEIMME SEN, JA IHAN ITSE!

Ja nyt se on valmis. Siis seinä. Ei makuuhuone. 
Ehkä ensi viikolla pääsemme lattian kimppuun ja listoja kiinnittelemään. :) 
Rattoisaa sunnuntaista iltaa,

- J -
Ps. seinä näyttää kuvissa hurjan tummalta, mitä se todellisuudessa kuitenkaan ei ihan ole. Jotenkin myös nuo värierot on huomattavan paljon selvempiä kuvissa, kuin luonnossa. Mutta nämä kelvannee todisteeksi siitä että tehty on! ;)

DYMO - liika on jo liikaa?

        Jokin aika sitten tunnustinkin teille, miten juuri sitten ostamastani DYMO -tarrakirjoittimesta on loppunut jo ensimmäinen rulla. En kyllä ikinä usko, että se muka olisi ollut kolme metriä pitkä! Huijausta sanon minä. Tai sitten ei. On nimittäin pikkuisen tullut tarroitettua. Niin tarpeellista, kuin tarpeetontakin esinettä/purnukkaa/tavaraa/laatikkoa... Kohta tulee korvista ulos. Vai tuleeko?

        
Keittiön lautasetkin saivat väistyä dymo-hulluttelijan alta pois. Tilalle tuli nimikoidut maustepurkit. Kätevää, kun muuten noista lasipurkeista ei näekään yhtään mitä ne sisältää ;). 


Ainoa kysymys kuuluu: 
Kuka pyyhkii jatkossa pölyt keittiössä? ;)

Överiterkuin,
J

Seinien värivalinnat - Makuuhuone

Pohja on nyt maalattu kahteen kertaan. Värinä Tikkurilan vaaleanharmaan sävy G500 (Bungalow). Betonimaista kuviota koitetaan saada ensi viikon aikana tehtyä kahdella eri sävyllä tuohon päälle - K499 (Graniitti), sekä Y497 Toro.

Kuvassa Bungalow näyttää hieman tummemmalta, mitä se todellisuudessa tuossa seinäpinnassa onkaan. Graniitin sävyllä on ajatuksena häivyttää ja pehmentää äärirajoja, sekä sienen kanssa saada sopivan epätasaista/pehmeää värivaihtelua.


Toron väri on lähes musta, ei kuitenkaan pikimusta. Tällä ei ole tarkoitus tehdä kuin ääriviivoja ja roiskeita (?). Se, miten roiskiminen lopulta onnistuu - on arpapeliä, mikäs sen jännittävämpää ;). Lopuksi koko komeus on ajatuksena "pestä" jommallakummalla (tai molemmilla) vaaleammalla värillä siten, että veteen sekoitetaan pieni määrä maalia, ja sillä seoksella koko pinta sienen kanssa käydään läpi. Tämä häivyttää entisestään ääriviivojen jälkiä, ettei maalaus näytä liian "tehdyltä" ja siveltimensuorat jäljet hieman häiventyisi. Ainakin näin olemme pienessä kahden hengen kotiremppaajat -hengessä asian pohtineet.

Taustaseinä jätettiin nyt tosiaan vähemmälle hiomiselle juurikin siksi, että maalausjälkien alta näkyy epätasaisuutta, ja samalla tuo pinnasta hieman elävämmän. Toivottavasti :). Maalit odottavat nyt vain taiteilijaansa, mutta näin töihinpaluun jälkeen tuntuu että arki-ilta on liian lyhyt tuon kokeilemiseen, sillä en usko että sitä voisi jättää oikein keskenkään.

Ja niin muuten, jos jollakin olisi vielä tullut mieleen joku kikka kolmonen meidän avuksemme, olisi tosi kiva niistä kuulla. Alkuperäisen laastin/kalkkimaalin/Tunto-maalin ideat hylättiin lopulta niiden poistamisen/päällemaalaamisen vuoksi. Sillä on tunnettua, miten tässä taloudessa mieli voi joskus myös muuttua. En halua alkaa hiomaan pari vuotta kuivunutta laastia tuosta isosta seinästä poiskaan. :D. Jos siis joskus ajatus tapetoinnista tuntuisikin loistavalta, niin maalilla tehtyjä kuvioita on huomattavasti helpompi käsitellä päälle, kuin rosoista, kivimäistä pintaa.

Näillä lähdetään siis kokeilemaan, huih! 
- J -

Mustavalkoista säilytystä ja second hand -löytöjä

Tällä viikolla meille on muuttanut second hand -tuoli, vanha puinen kynttilänjalka, huuto.netistä huudetut nahkaiset tossut (jotka muuten löytyi unelmien makuuhuone -kampanjan avulla). Lisäksi Tigerista ihastuttavaa salmiakkikuvioista hyllypaperia.

Ja tässä kohtaa pitää kiittää Kotoisasti kaksiossa -blogin Petraa, jolta hyllypaperivinkin nappasin. Kiitos - en olisi osannut etsiä tätä sieltä aarrekaupasta ilman sinun vinkkiäsi. Näitä ei nimittäin Turussa ainakaan enää montaa rullaa ollut, ja nekin hyvin visusti piilossa.
Mustaa D-C Fix -kontaktimuovia meiltä löytyikin kotoota jo entuudestaan. Hyllypaperilla ja kontaktimuovilla päädyttiin tuunaamaan yksi vanha kenkälaatikkoa, yksi Ikean vaaleanpunainen säilytyslaatikko, ja yksi Lancomen puhdistusaineiden mukana tullut pahvipakkaus, josta sekä kansi, että pohja päällystettiin. 

Huomaa muuten salaa meille hiipivä ruskea väri. ;) Vaikkakaan tuolin kohtaloa ei vielä olla sinetöity... 
Ehkä se voisikin olla musta?

Rentouttavaa sunnuntain jatkoa sinulle, täällä aletaan laskemaan tunteja töihinpaluuseen. Lomat on vietetty ja ensi vuonna sitten uudelleen. Kampaa ei kannata varmaankaan vielä ostaa seuraavaa kesälomaa odotellessa, siihen kun taitaa mennä noin, höm,  kolmesataaseitsemänkymmentä päivää. Tai jotain. 
- J -

Kaappi tuli taloon (surkuhupaisa DIY -projekti)

Pitkän etsinnän jälkeen tämä metallinen pukukaappi löysi meille tiensä lähempää kuin osasimme etsiäkään. Jo alkuvuodesta aloin koluamaan netistä tällaista vanhaa kaappia, ja löysin kolmen kuukauden etsinnän tuloksena niitä kaksi. Toinen oli tuunattu kamalaksi ja toisesta (alkuperäiskuntoisesta) pyydettiin yli 300e! Siis voitteko kuvitella, yli 300 euroa tuollaisesta vanhasta kaapinrähjästä? Minä en, ja etsintä jatkui tuloksettomana. Kuinkas sitten kävikään? Isäni työpaikalta oli jäänyt 60-luvulta yksi tälllainen vielä varastoihin pyörimään, odottamaan kaatopaikalle pääsyä. Hurraa! Kaapin hinta oli tasan nolla, kunhan se haettaisiin sieltä pois. Voi jummi!

Alkuperäisenä tämä kaappi oli vihertävän sininen, tai jotain sinne päin. Kolhuja kaveri on saanut matkan varrella melko monta, mutta uuttahan me ei etsittykään. Meni muutama kuukausi, että viimein saimme kaapin valmiiksi kaikkien tuhoontuomittujen kunnostusyritysten jälkeen. Meillä täällä kerrostalossa ei paljon metallihiomahommia (tämä ei taida täyttää kieliopin määritelmää oikeanlaisesta sanamuodosta :D) tehdä, ja pukukaappi majailikin sillä välin isän autotallissa.

Miten kunnostus sitten toteutettiin? Ensimmäisenä ovet irroitettiin ja kaikki osat hiottiin vesihiomapaperilla. Tämän jälkeen koko komeus pestiin liuottimella kaiken vanhan öljyn ja lian peitosta. Tämän jälkeen vielä uusi pesu vedellä.

Maalaus ei enää ollutkaan niin helppoa, kuin kuvittelimme. Vaiheessa yksi tuhlasimme 4 purkkia mattapintaista valkoista spray-maalia. Turhaan. Saimme maalattua neljän oven sisäpinnat. Päätimme etsiä jonkun muun vaihtoehdon, sillä 20 lisäpurkin ostaminen ei tuntunut kovin järkevältä :D. Vaiheessa kaksi sudimme maalia. Epäonnistunein idea ikinä. Niin kauan kaikki hyvin kun suti oli käsissä, mutta hyvän hionnan jälkeenkin pinta oli sen verran liukas, että valumajälkiä tuli ihan hirmu paljon kuivumisvaiheessakin vielä, kun niitä ei enää saanut tasoitettua kauniisti. Ei muuta kuin uusi hionta ja pesu. Jeejee. Tai sitten ei!

Vaiheessa kolme tajusimme ruiskumaalauksen mahdollisuudet ja ruiskutimme siis Helmi -kalustemaalia koko komeuteen. Nyt alkoi näyttää hyvälle. Ja näin ensikertalaisilta jälki on vähintäänkin kohtalaista. Ja pitää myöntää, tarvitsimme hieman isän apuja tässä. Että kiitos vielä kerran, jos satut näitä jupinoita täällä lukemaan :)).



Mutta nyt se on täällä, kotona! Ja pääsee tekemään kotia meidän vaatteille makuuhuoneeseen. Sopivaan aikaan tämä kotiin kulkeutui, sillä remontin valmistuttua saa heti laittaa tyypin omalle paikalleen. Vanha kiinteä kaappi on jo purettuna ja tuhottuna. Sen purkaminen olikin ihan oma juttunsa se. Ihan vain kysyn, kuka tollo liimaa kaapit kiinni seiniin ruuvien lisäksi? Ja varmistuksen varmistuksena sama hemmo oli liimannut jokaisen rungon osankin toisiinsa. Kuvittelime vain ruuvaavamme sen irti sähkärin käynnin jälkeen. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä ;).


Pidän näistä nimilappukoloista aika hurjasti. Harmikseni olen tuhlannut jo koko DYMO -nauhan, enkä uutta vielä olen kerinnyt hakemaan. Miten niin överit sen DYMOn kanssa? :D



Olen ehdottanut jakoa, jossa kolme kaappia olisi minulle, ja yksi miehelle. En ymmärrä miten sellainen voisi olla epäreilua?? ;) Kaikki kaapit ovat siis tankokaappeja, joissa tangon päällä on yksi hylly. Ainoana vaatesäilytyksenä tämä ei valitettavasti meille riitä, mutta ei vielä ole ehtinyt niin pitkälle miettimään... Ehkä kohta jo olisi aika, sillä tämä väliaikainen olohuoneessa säilyttely ei tunnu ihan oivalliselta :)

Ah! Olen niin onnellinen, että tämä löytyi lopulta. Ja tunnetta kaappi ainakin sisältää - verta hikeä ja kyyneleitä on valutettu joten sen on pakko olla upea! Vai miten on? Iskeekö tämä? Isäni ihmetteli miksi ihmeessä tuollaisen teollisuuskaapin haluan kotiin näytille, autotalliin kuulema ymmärtäisi, mutta että makuuhuoneeseen. :D

Huomenna on virallisesti viimeinen lomapäivä. Siinä se sitten meni. 4 viikkoa katosi. 
Ei kun odottelemaan ensi vuotta!
- J -

Inspiraatio: Betonipintoja

Sateisen keskiviikkopäivän ajankuluksi olen selaillut erilaisia betonipintoja/ betoninkaltaisia seinäpintoja. Osa näistä on tapetteja, osa betoninkaltaiseksi maalattuja seiniä, ja osa ihan oikeita betonipintoja. Kuvien on tarkoitus olla samalla kollaasi eri tavoin mielenkiintoisista vaihtoehdoista makuuhuoneen betonijäljitelmän tekemiseen. Osa tuntuu turhan raffilta makuutilaan, osa taas hieman liian pliisulta.... Vai?


Mistä pidän: kerrosmaisuus, rosoisuus.


Mistä pidän: pinnan vaihtelevuus ja mielenkiinto.


Mistä pidän: kulumisen jäljet ilman rosoisuutta, tummuusasteiden vaihtelu.


Mistä pidän: lähes täydellinen vaalea värisävy.


 Mistä pidän: suuret kuviot, aidon näköinen vaikkei sitä kuitenkaan ole.


Mistä pidän: laikukas pinta tuo elävyyttä ja aitouden tunnetta. Väri kuitenkin turhan tumma...


Mistä pidän: halkeamat, harjatun näköinen pinta.


Mistä pidän: jälleen neliöt, harmoninen yleisilme, (lähes) täydellinen värisävy.


Mistä pidän: pystysuuntainen kuviointi tekee tilaan lisää korkeutta. Ainakin noin kuvitteellisesti.


Mistä pidän: sopivan vaalea pinta, kuitenkin rosoinen ja mielenkiintoinen ilman värien tummuusasteiden suurta vaihtelua.

Ajatuksena on siis maalata kaikki seinät ensin vaalean harmaalla (Tikkurilan Harmony -maalilla - sävy Bungalow G500), jonka jälkeen suurimpaan seinään maalattaisiin kerroksittain eri harmaiden sävyjä. Taustaseinän betonimaista pintaa "levitettäisiin" kulmista myös viereisiin seiniin. Kuitenkin niin, että muuut kolme seinää jäisi pääasiassa tuon Bungalowin sävyiseksi. Ehkä tästä sepustuksesta ei saanut mitään selvää, mutta yritetty on :D. Nyt tosiaan vielä päätettävänä kuinka raffi pätyseinästä tulee ja kuinka suuria tummuuseroja siihen halutaan. Lisäksi kysymysmerkkinä edelleen on, jätetäänkö seinä pikkuisen vähemmälle hionnalle, jotta tasoitteen jälkeinen pinta jopa tuntuisi hieman betonimaiselta, eikä pelkästään sileältä seinäpinnalta. Nyt sitä on hiottu juuri tästä syystä vain aavistuksen ja osa lastan vedoista näkyy vielä.

Mielipiteitä? Ideoita? Näkökulmia? 
Niitä tarvitaan!!
- J -

Lasikuitutapetin tasoitus - Makuuhuoneen remppa jatkuu!

Makuuhuoneen remontti saadaan VIHDOINKIN kunnolla vauhtiin. Mikä sitten on viivyttänyt? Sähkötyöt. Ensin saimme kovan yrityksen jälkeen meille sähkärin, jonka kanssa sovimme päivän (kesäkuun alussa). Ei näkynyt, ei kuulunut. Huoh. Uuden sähkömiehen metsästys kesäaikaan tällaisiin kodin pieniin sähkötöihin oli yllättävän haasteellista. Onneksi lopulta sellainenkin löytyi, ja saimme hänet vihdoin meille tällä viikolla. Makuuhuoneessamme oli vaatekaappi, jonka sivuseinään oli asennettuna saunan virtakytkin/jonkinnäköinen keskusyksikkö (en tiedän mikä sen oikea nimi on...), emme siis saaneet purettua kaappia ennen tuon yksikön poistamista/siirtämistä. Lisäksi kaikki voimavirtajohdot oli laitettu vaatekaapin sisään kulkemaan. Itsehän noihin vempeleisiin ei kannata eikä missään nimessä myöskään saa koskea.

     
Ensimmäiset työt on olleet lasikuitutapetin tasoitusta. Ja kyllä - tämä oli ihan mahtava uutinen kun kuulin että Tikkurilalla on valmista Presto R vihreä -telattavaa tasoitetta, jolla lasikuitutapetin saa helposti ja nopeasti pois ongelmalistalta. Kaikki te, joilla kotona on tuota kyseistä kammottavaa seinämateriaalia - suosittelen kokeilemaan tätä. Sillä ihan todella - tämä aine ratkaisi monet ongelmamme. Mietimme ensin vain niiden päällemaalaamista valkoisella... Mutta se ei tuntunut hyvälle idealle vaan lähinnä tylsälle... Ei myöskään se, että niitä olisi pitänyt alkaa repimään seinästä. Ja kyllä vain - kokeilin hieman ja lopetin heti. Tuhoontuomittua hommaa! Ei se lähde. Ei millään! (Huomaa muuten kuvan 1 ergonominen työasento :D. Right!)


Blogiyhteistyön kautta saamamme vihreän Presto R:n yhtenä jujuna on sen väri. Varsinkin valkoisia pintoja käsiteltäessä on tämän kanssa huomattavasti helpompi toimia, kuin perusvalkoisen tasoitteen. Näet helposti mihin kohtaan tasoitetta on jo telattu, ja mihin sitä vielä tarvitaan (yllä olevassa kuvassa sitä tarvittiin vielä aavistuksen lisää :D). Keittiöremontin aikaan me teimme tasoitetöitä perinteisellä laastilla ja lastalla. Nyt kun pinta-ala oli huomattavasti suurempi (kaikki makuuhuoneen seinät), niin perinteisen päälletasoituksen sijaan tämä tuntui huomattavasti helpommalta hommalta. Sitä se kyllä olikin, ja super paljon nopeampaa. Teimme töitä parina, eli toinen telasi tasoitteen seinään, ja seuraava tuli lastalla perässä tasoittaen sitä tapetin päälle. Aikaa meni noin kaksi tuntia (kun alkuvalmisteluja ei lasketa). Pinta-alaa makuuhuoneessa on pikkuisen vajaa 15 m2. Välineiden pesussakaan ei mennyt kovin kauaa, sillä tasoite on vesiohenteista. Näin puolen vuoden jatkuvien maalihommien jälkeen vesiohenteinen maali/muu tuote tuntuu aina ihan todella helpolta. Jälkityöt kun helpottuu kummasti kun telat ja välineet saa puhtaaksi vedellä.

     
Ensin näytti siltä, että seinästä tulee ihan hirmu laikukas (kuva ylhäällä vasemmalla) ja pelkäsin, että siitä koituu pienoinen ongelma maalauksen suhteen, ja tarvitaan enemmän maalia peittämään tuo epätasainen väri. Mutta seuraavana aamuna se olikin muuttunut huomattavasti vaaleammaksi (kuva ylhäällä oikealla) ja lisäksi tasaisemman väriseksi. Tämän eron kyllä huomaa hyvin! Seuraavana vuorossa olikin kevyt hionta, jolloin seinäpinta muuttui jälleen vaaleammaksi. Ei siis hätää sen kanssa :). Hionta täytyy tehdä juurikin siksi, että pinnassa olevat lastan jäljet tasoittuu. Tietysti se vielä sen kanssa vaaleneekin. Värin vaalenemisen vuoksi on myös helppo nähdä mistä kohdasta on jo hionut, ja mitä on vielä edessä. Tämän jälkeen (hyvä imuirointi ja pyyhintä välissä) pinnat voi joko tapetoida taikka maalata. Lisää tietoa tästä ihmeaineesta kannattaa käydä lukemassa Tikkurilan sivuilta -- klik klik!

Huh, tulipas paljon tekstiä kerralla. Mutta toivottavasti saitte ideasta kopin, miten me tämän teimme :). Olen aika hurmioissa tästä tökötistä, sillä kuten olen monesti manannutkin, niin meillähän on jokaikinen seinä tuota ah niin ihanaa lasikuitutapettia. Tämä tekee pintojen käsittelystä ihan hitsin paljon helpompaa. Onko teillä muilla samoja huippuluokan ratkaisuja tehty aikanaan tapettien kanssa ja miten te niitä päädyitte poistamaan/tasoittamaan?

Nyt siis seuraavaksi maalauspuuhiin, ja eikä mihin tahansa maalauspuuhiin, vaan betonijäljitelmän tekoon. Hah, saapa nähdä mitä siitä tulee, vai tuleeko mitään. Ohjeita olen koittanut löytää, mutta vain muutaman kokemuksen bongasin, miten se käytännössä onnistui. Jos tiedät jonkun, tai olet tehnyt tällaista betonimaista muistuttavaa pintaa itse maaleja käyttämällä - vinkkaathan siitä minulle. Olen tuhannen kiitollinen kaikista vinkeistä :)

Viimeinen lomaviikko alkaa juuri näillä näppäimillä, 
nautiskelen täysillä vielä siitä :) Ihanaa loman jatkoa myös muille lomalaisille 
ja tsemppiä teille vielä tai jo työssäkäyville!
- J -

Verkaranta feat. GRANIT

Ja eilen vihdoinkin! Kaksi kuukautta kului ennen kuin pääsin käymään toukokuun alussa avattuun Granit -liikkeeseen. Voi hyvä tavaton sentään - se oli kuin pieni pala taivasta keskiviikkopäivän keskelle. Harmi vain, että olin yhdistänyt vierailun samaan reissuun Suomenlinnan kanssa. Juniori mukana, matkustusvälineenä juna. Joten jäi sinne vielä odottamaankin paljon upeita juttuja. Ehkä syksyllä uudelleen - AUTOLLA. ;).


Vaijeri hyppäsi koriin melkein ensimmäisenä. Kuinka yksinkertainen keksintö voikaan olla samalla näin hauska ja kestää vielä katsettakin? Tähän pääsi lopulta esille Lisa Bengtssonin mäykky-aiheiset kortit. 


Puinen käsi rapsuttelee koirahenkilöä nimeltä Sixten. Ai että, tuntuu varmaan kivalle :D


Paperipussi ei kyllä varsinaisesti ollut mikään ostos. Mutta kynät oli pakattu siihen kassalla, joten nappasin pussin hyötykäyttöön Trones -kenkälaatikoiden päälle. 


Koska olimme liikkeellä ilman autoa, valikoitui ostoksiksi lähinnä pientä hyötytavaraa. Muutama kynä, liimaa, mausteita, paperitavaraa... Mutta onneksi tämä musta pikkuruinen spottivalaisin oli todella kevyt ja pakattu pieneen laatikkoon, nyt se saa siis valaista koirapariskuntaa :). Toisenlainenkin valaisin meille reissulta tuli, paikkaa ei sille vielä ole kuitenkaan päätettynä...


Olen kyllä nyt ihan huippu tyytyväinen, että tuon vaijerin kotiin nappasin, on se nätti! Onko susta?


Savinen kannu on viimevuotinen löytö kirpputorilta, jonka maalasin aikanaan mustaksi. Se on viime aikoina vähän haeskellut paikkaansa, mutta olkoot tuossa ainakin toistaiseksi kun kukankin sai kaverikseen :).


Tavaroiden sommittelussa meni jälleen yllättävän paljon aikaa. Mies naureskeli vieressä ja laski kuinka monta askelta otin noita pikkujuttuja asetellessani. Aika monta sataa... Ensin siirrän yhtä purnukkaa sentin, menen kauemmaksi katsomaan - ei, ei yhtään hyvä - kävelen takaisin lähemmäs, nousen tuolille, siirrän kaksi senttiä toiseen suuntaan, ja jälleen sama juttu.. Ja tämä toistui ilmeisesti huvittavan monta kertaa. Ainakin noin sivustaseuraajan silmin :D. Miten tuo sommittelu voi vain olla näin vaikeaa?
       

Mutta kyllä voi pienestä olla ihminen onnellinen, nyt ne on siinä <3. Lupasin nappulalle, että käyn vain yhdessä kaupassa reissun aikana. Lupaus piti, ja molemmat pysyi tyytyväisinä. Lapsi ei olisi jaksanut kaupoissa kiertelyä, ja äiti ei olisi jaksanut kantaa yhtään enempää tavaraa koko päivää mukanaan :).

- J -

 

Newsletter

Widgets