Mummilan aarteet osa 3

Taannoisella kyläreissulla tarttui mummilasta muutamia aarteita kotiin kannettavaksi. 
Aiemmat aarteet voit käydä kurkkaamassa täältä ja täältä. 

Ehkä jännittävin löytö oli kuitenkin tämä vanha telefooni, joka etsii kotonamme vielä omaa paikkaansa. Puhelin on pystymallinen ja seinälle kiinnitettävä.


En oikein pysty päättämään, mihin puhelimen haluaisin ripustaa. Paikkoja tälle olisi vaikka kuinka ja monta.
Ehkä se ahaa -elämys vielä joku päivä koittaa, ja siihen saakka lipaston päällä saa musta laatikko kotiamme koristaa. Kaunishan se on siinäkin, mutta tuo luuri ei oikein pysy näin vaaka-asennossa paikoillaan.

Ajatella, joskus on mummi soitellut tällä kyseisellä luurilla pitkiä puheluita kauempana asuvien sukulaistemme kanssa. Harmi, ettei enää nykyään ole lankapuhelimia juuri kenelläkään. Ne kun oli näinkin kauniita, ainakin jotkut niistä ;). Oma seitsenvuotias lapseni ei ollut koskaan nähnyt tällaista kapistusta. Se sai jälleen pohtimaan mihin aika oikeasti kuluu? Eihän siitä ole vielä kauaa, kun näitä jokaisesta kodista löytyi. Eihän?

- J -

24 kommenttia

  1. Hieno puhelin.

    Nykyään jotkut osaa rakennella puhelimiin ja vanhoihin radioihin uudempia sisuskaluja. Tuokin voisi olla hieno jos siihen vastaamalla puhuisikin kännykkään. Yhdellä tyypillä oli putkiradioon rakennettu sisälle nykyaikaiset ration sisukset ja oli kuitenkin kuin aito vanha putkiradio ja edessä asteikossa paloi valokin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika vänkää, se olisikin hienoa, että vielä toimisi! Pitääpä miettiä saisiko tätä jotenkin hyötykäyttöön pelkän koristuksen sijaan :)

      Poista
  2. Aivan ylisöpö! Mäkin oon himoinnut vanhaa lankapuhelinta koristeeksi, harmi kun meidän suvussa ei ole hamstraajia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - näitä tulee vastaan aika harvoin enää, ja siksi tällainenkin näyttää jo aarteelta. :) Ja ajatella miten tavallinen asia kuitenkin on kyseessä, silti sitä nyt arvostaa enemmän kuin vuosikymmen sitten - jolloin niitä löytyi jokaiselta. :)

      Poista
  3. Ihana aarre!
    Vanhemmillani on vielä lankapuhelin vaikka kännykänkin omistavat...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että niitä edelleen on kodeissa käytössä. Sen pitäminen vain on hitsin kallista nykyään jos käyttöä ei paljoa ole.

      Isovanhemmat laittoivat lankaliittymän pois vasta viime vuonna, vaikkakin tämä aarre ei silloin enää heilläkään palvellut, vaan jokin uudempi ja tylsemmän näköinen ;)

      Poista
  4. Ihana! Mua harmittaa vieläkin, kun viime syksynä näin Luulajassa yhden antiikkiliikkeen ikkunassa vanhan punaisen lankapuhelimen. Se liike oli tietysti juuri sen päivän kiinni ja me oltiin samana päivänä lähdössä jo kotiin. Mietin jo, että jäädäänkö vielä yhdeksi yöksi, että olisin päässyt seuraavana päivänä sen puhelimen ostamaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hitsit, miten huono tuuri! Harmitti varmasti. HÖH! Toivotaan että vielä joku päivä yhtä kaunis puhelin kävelee sinua vastaan jossakin muualla :)

      Poista
  5. Juu, ei ole kauaa, meillä on vieläkin :-)
    Minusta tuo puhelin kuuluu eteiseen, siellä ne aina ennenvanhaankin olivat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, meillä eteisessä ei vain oikein ole sellaista seinänpätkää johon sen saisi kiinnitettyä. Mutta sait kyllä pähkäilemään ideoita miten sen sinne saisi viritettyä jollain konstilla ;)

      Ja kyllä - edelleen niitä on käytössä, vaikkakin todella paljon harvemmassa kuin joitakin vuosia sitten.

      Poista
  6. mainio muisto mummilasta :) Rouva Kivitikan ehdotus saa multa pisteitä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitettiin kyllä heti korvan taakse ja mietintämyssyyn :)

      Poista
  7. Nyt sait kyllä meikäläisen tuntemaan olonsa ikälopuksi :D. Ihan samanlainen puhelin oli meillä, joten ei se nyt NIIIIIN vanha ole :). Sitäkin hienompi kyllä. Niinkuin moni muukin juttu silloin "ennenvanhaan" elikkäs omasa nuoruudessani.
    Rouva Kivitikkakin sen tietää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, en ihan sitä niin tarkoittanut, että ikuisuus aikaa :D

      Musta nämä on vaan niin tolkuttoman kauniita esineitä tänä päivänä (ei ne muoviset 90-luvun kapistukset), vaan nimenomaan nämä veivillä olevat ja sillä pyöritettävällä numerojutulla (mikä sen nimi nyt onkaan).

      Täytyy elää joitakin vuosia ilman, jotta oppii arvostamaan jonkun tavaran kauneutta. Ja sitä juuri tarkoitinkin, että nyt kun jokaisessa kodissa ei lankapuhelimia enää ole - on ne jotenkin jännittävämpiä kapistuksia :)

      Poista
  8. Voi vitsit kuinka hauska toi veivimalli on. :D
    Meillä on 102-vuotta vanha puhelin tuossa eteisessä, ja aina sen näkiessä tulee mieleen kaikkia tarinoita joita olen kuullut siitä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika hauska. Ja nimenomaan tuo veivi :)

      Oi jummi - 102 on jo puhelimelle ikää! Muistot aiemmista ajoista on parasta joita tavarat voi parhaimmillaan tuoda mukanaan. Ja se tuo kotiin tunnelmaa - tarinat ja muistot kaiken takana. :)

      Poista
  9. Hieno kapistus!
    Eteiseen minäkin sen laittasin.Ihan samanlaista ei meillä ollut mutta vielä 25 vuotta sitten oli musta pöytämallin puhelin.Missähän se mahtaa ny olla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin, todella hieno, kunhan vain tosiaan saisin sille arvoisena paikan keksittyä. Eteinen olisi paras, mutta tila antaa haasteet - seinäpintaa on todella vähän nimittäin. Kaappien oviin kun en sitä saa laitettua. Hmmm... Mutta lupaan harkita tätä vakavasti!

      Sun tarvitsee nyt etsiä teidän kaunokainen, ja uusiokäyttää sitä myöskin kotonanne. ;)

      Poista
  10. Hieno! Eihän siitä tosiaan ole kauan kun lankapuhelimella soitti. Silloin vielä muisti kaikkien puhelinnumerotkin ulkoa. Ja edelleen on muistissa isän entisen työpaikan numero ja lapsuudenkaverin numero :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama juttu :D Muistan ne muutamat numerot edelleen ulkoa. Jännää, sillä nykyään ei tosiaan muista yhtäkään. Hyvä jos oman, kun ei niitä juuri koskaan tule mihinkään enää syötettyä, toisin kuin silloin. :)

      Poista
  11. Hieno aarre! Mun mummulla on samanmoinen kampipuhelin, mutta pöytämallia. Sitä aina lapsena innoissani pyörittelin, kun mummu oli ostanut uuden hienon puhelimen, jossa oli näppäinnumerot eikä pyöritettävä kiekko niin kuin meillä kotona. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä muistot joistakin tavaroista on ihan huippuja. Ja ajatella miten käytännön tavara kuitenkin on kyseessä! Mutta sitä vaan tarvitsee tosiaan hetken aikaa, ennen kuin niissä käytännöllisissäkin arkijutuissa alkaa näkemään kaunista :)

      Poista
  12. Minä niin tahtoisin löytää tuon tyyppisen vanhan puhelimen, ilman että tarvitsee maksaa maltaita :) Katsotaan sattuuko koskaan kohdalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidetään peukkuja, että joltakin löytyisi varaston kätköistä tarpeettomana lojumassa. Kannattaa kysellä ympäriinsä, sillä uskon monen säilövän tällaisia vanhoja esineitä ajattelematta, että se voisi olla jollekin todellinen aarre :)

      Poista

KIITOS KUN LUIT JA ILAHDUTAT KOMMENTILLASI <3

© oblik.
Maira Gall