8 asiaa

Sain Neiti Harmonialta (Blogista Meidän Harmoniaa) tunnustuksen jo jokin aika sitten, jossa tarkoitus on kertoa 8 asiaa itsestäni ja jakaa tämä eteenpäin kahdeksalle blogille. Nyt vasta sain tämän toteutettua.
Havahduin, kuinka vaikeaa tämä oikeasti olikaan...

1. Viikonloppuaamut... Niissä on jotakin sanoinkuvaamattoman ihanaa. Hetki, kun lapsi kiipeää viereen pötköttämään ja avaa lastenohjelmat. Hetki kun puoliso nousee laittamaan aamupalaa ja kuiskaa korvaan, että lepäile sinä vielä. Hetki, kun kaikki kolme köllötellään peittojen seassa ja nautiskellaan siitä, ettei ole kiire mihinkään.

2. Kengät. Miten nainen voi elää ilman kenkiä? Työskentelin aikoinaan kenkä- ja laukkuliikkeessä. Lähtikö innostus sieltä, en osaa sanoa. Mutta varmaa on, että edelleen kenkiä on minulla paljon. Liikaa. Helmikuinen matkamme toi mukanaan kolme paria uusia kaunokaisia. Yksiäkään en ole vielä päässyt kokeilemaan Suomessa... Kevättä odotellessa...


3. Perhe; 2 + 1 = Me yhdessä!
Elämme uusioperheessä, johon kuuluu lisäkseni rakas poikani sekä maailman paras avopuoliso. Arjen yhteensovittaminen, lapsen suhtautuminen, sekä haaveiden todeksi tekeminen yhdessä on onnistunut meiltä kaikilta hämmästyttävän hyvin. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen, ja antavat toisilleen tilaa. Arvostus ja kunnioitus on avain siihen miten olemme tähän päässeet. Nämä rakkaat ihmiset ovat minun voimavarani. Suojelen tätä yhteistä perhettä leijonaemon lailla - sillä haluan säilyttää täydellisen arkemme juuri tällaisenaan.


4. Koti.
En haaveile enää omakotitalosta ja farmariautosta. Elämäntilanteen muutoksen jälkeen pelkäsin muuttaa kerrostaloon asumaan. Pelkäsin ahtautta ja sitä kuinka pieni koti meillä pojun kanssa olikaan. (Eihän se siis oikeasti rehellisyyden nimissä mikään lilliputti ollut, mutta tuntui oman talon ja pihan jälkeen juuri siltä).

NYT... Nyt tiedän, ettei sillä ole mitään merkitystä paljonko neliöitä ympärillä on, onko kodissa piha vai parveke, onko kylpyhuoneen lisäksi erillinen wc jne jne... Ne asiat helpottavat mahdollisesti elämää ja tuovat mukaviakin asioita tullessaan, mutta onnelliseksi ne itsessään eivät minua tee.

Kodista tekee parhaan paikan juuri me, jotka sitä asumme.
Rakastan oikeastaan tunnetta kun aamulla ikkunasta huomaan, kuinka talonmies kolaa pihat sekä hiekoittaa päälle. Se hetki kun samainen mies ajaa nurmikon kesällä, ja itse viipottaa pyyhe päällä takapihan järvelle uimaan. Nautin siitä, että nyt voin tehdä asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Ja siitä aion pitää kiinni.

5. Hiukset. Innostuminen tarkoittaa minulle usein samaa kuin pakko saada heti. Kampaajani on taitava, ja oikeastaan aika kärsivällinen kanssani. En vaihtaisi muualle. Vain hän pystyy hillitsemään ajatukset, jotka pulpahtelevat päähäni mistä sattuu ja mihin sattuu. Kaikki kun ei aina ole mahdollista. Ainakaan heti. Kampaajalla käyn n.5 viikon välein, lyhyempien hiusten aikoihin hieman tiheämpään. On suorastaan ihme miten hiukseni ovat edelleen melko hyväkuntoiset, vaikka niitä on pätkitty, saksittu, blondattu, mustattu, pidennetty ja kaikkea siltä väliltä...

Nyt kasvatan niitä ja
tällä hetkellä haaveilen tästä:


6. Pelkään ampiaisia, paarmoja, käärmeitä, hämähäkkejä, hiiriä ja kaikkea mitä nainen nyt voi ikinä keksiäkään pelätä. Tiedän olevani niitä vahvempi, mutta pakokauhun vallatessa mielen, en pysty ajattelemaan järkevästi.

7. Unelmoin kehitystyöstä Afrikassa.
En vielä, mutta joskus. Kun poika on lentänyt pois kotoa, on ajatukseni lähteä tekemään vapaaehtoistyötä vuodeksi. Tällä hetkellä tukemme on vain rahallista (Plan -kummityttömme asuu Tansaniassa). Tulevaisuudessa haluaisin tehdä sitä myös konkreettisesti käytännössä. On ihan mieletöntä, kuinka myös puolisoni haaveet olivat samansuuntaiset, jo ennen kuin olimme edes tavanneet. Kummallekaan tämä tosin ei ollut ajankohtaista juuri nyt. Mutta myöhemmin sen teemme. Yhdessä.


8. Ja suurin niistä on Rakkaus.

Tämän kun muistaisi jokaisena aamuna herätessään. Tätä tunnetta aion vaalia jokaisena päivänä. Siitä pitää muistaa pitää huolta. Ei ole parisuhdetta, joka roihuaa itsekseen. On muistettava huolehtia siitä ainutlaatuisesta tunteesta, jonka on elämän varrella mukaan saanut. Tästä pitää muistaa olla myös kiitollinen. Rakkaus on pieniä asioita ja toisen huomioon ottamista. Se on sitä kun töistä kotiin tullessa lentää perhosia vatsassa... Se on sitä, kun on soitettava lounaalla toiselle, kuinka ikävä onkaan. Se on sitä, että voi istua hiljaa vierekkäin - tietäen mitä toinen ajattelee.


Haaste menee tällä kertaa eteenpäin seuraaville;


Tunteellista tiistai-iltaa, sitä se ainakin on täällä päässä tämän postauksen jälkeen <3

- J -

Linkit kuviin;
1.Tämän ihanan kuvan jostakin löysin, mutta innostuksissani sen kaapattua, en enää uudelleen löytänytkään. Pinterestistä tämä kuitenkin on napattu.

12 kommenttia

  1. Olipas mukavaa lukea uusia asioita sinusta :) Itsekin haaveilen kehitystyöstä Afrikassa. Sain siihen kipinän ollessani 5 kuukautta opiskelijavaihdossa Etelä-Afrikassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ihan mieletöntä päästä auttamaan paikanpäälle. Meille niin pienet asiat kun toisivat sinne niin paljon iloa ja apua. Mukava kuulla, että meitä haaveilijoita on muitakin :)

      Poista
  2. Osaat kyllä todella kauniisti kirjoittaa. Ja niin totta joka sana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilia. Välillä tuntuu, ettei oikein tiedä miten pukisi ajatuksia sanoiksi, mutta silloin tällöin sormet naputtelee fiilispohjalta minkä kerkiää. Tänään oli sellainen päivä lopulta - pienen alkukankeuden jälkeen (olin aloittanut tätä postausta jo kauan sitten, mutten oikein saanut langan päästä kiinni ja jätin muhimaan...).

      Poista
  3. Vastauksista huomaa, että olit todella miettinyt asioita :). Muuten ei noin syvällistä tekstiä synny.

    VastaaPoista
  4. Voihhh, olipa tunteellinen kirjoitus <3 Kiitos haasteesta ihanainen!

    VastaaPoista
  5. Kauniisti kirjoitit! :) Hyviä juttuja olit poiminut.

    VastaaPoista
  6. Annukka: Joskus tekee itsellekin hyvää pysähtyä miettimään asioita omasta elämästään. <3

    LittleB: Olehyvä, olitkin nopea ja laitoit heti toteutukseen, hienoa! Menen vielä paremmalla ajalla juttua lukemaan. :)

    Sanna: Kiitos <3. Joskus huomaa, miten pienistä asioista sitä onnellinen elämä voikaan koostua :)

    VastaaPoista
  7. Kaunis kiitos haasteesta vielä tätäkin kautta - ehdin vihdoin noutamaan sen ja tutustumaan muutenkin blogiisi, kivalta näyttää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa Hyvä :) Pitääkin tulla kurkkailemaan! Toivottavasti viihdyt täällä jatkossakin :)

      Poista

KIITOS KUN LUIT JA ILAHDUTAT KOMMENTILLASI <3

© oblik.
Maira Gall